27.02.2011 / Aitoneva

27.02.2011 Mierontien talviliikennettä. Ratapihalla on hetkellisesti jopa ruuhkaa, ja kaikki raiteet ovat varattuja, kun sivuraiteella on talvehtimassa ja samalla eläkepäiviään viettelemässä letka sinisiä vaunuja. Aitonevan turvetuotantoalueelta n. 4km:n pistoraiteen päästä tulleet turvejunat käänsivät suuntaansa tällä ratapihalla ja lähtivät mm. Tampereen Naistenlahteen.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Aitoneva (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Niila Heikkilä
Lisätty: 05.03.2011 10:49
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

05.03.2011 12:15 Olli Aalto: Sääli, että kylminä talvehtivat, vaikkakin lieka nurkkakaappiin näyttää menevän.
(Käyttäjä muokannut 05.03.11 12:16)
05.03.2011 17:37 Jarkko Korhonen: Se on sääli, mutta on vaan niin pirun hintavaa polttaa näillä öljyn hinnoilla, uskoisin. Kyllä vaunu pakastettuna säilyy mutta annas kun kevätaurinko hiestää vaunun sisätilat ja yöpakkanen jäädyttää. Tuo vaunu oli niitä harvoja, joihin sai jäädä 4-ikkunaiset päätyovet.
05.03.2011 17:54 Olli Aalto: Niin, puu- ja kangaspinnat ym. kastuvat kondensoituvasta vedestä jos ei ole ilmanvaihtolaitos päällä. Vuosi sitten öljylämmitys maksoi vain 6-7 snt/kWh (puhumattakaan vuonna 2003 jolloin 3,6 snt/kWh!), mutta Kataisveron astuttua voimaan vuodenvaihteessa se on 11, jopa 12 snt/kWh, jotta maailma muka "pelastuisi". Meikäläisten öljylämmittäjien tuottamat päästöt ovat häviävän pieni osa koko maailman päästöistä. Loppuahan POK:n hinnannousussa ei näy.
(Käyttäjä muokannut 05.03.11 17:57)
06.03.2011 09:38 Jukka Voudinmäki: Kuvaajan pyynnöstä muutama detaljitieto. Liikennepaikka on siis Aitoneva. Km 448+484, avattu 24.7.1944, lakkautettu 1.6.2003. Tavaraliikenne lakkautettu 1.1.2001 ja henkilöliikenteen pysähdykset 30.5.1965. Kilometrin päässä sijainneella Niskoksen seisakkeella lätät pysähtyivät henkilöliikenteen loppuun asti eli 31.5.1981 saakka.

N. 4 km pituinen syrjäraide turvetuotantoalueelle avattu 1.2.1945.
06.03.2011 22:12 Juhani Pirttilahti: Ei noi kosteus- ja lämpövaihtelut vaunujen sisällä ihan niin isoja ole, kuin luulisi. Tekemieni mittausten perusteella sisätiloissa on varsin tasaisen kuivaa, jos kaikki on kunnossa. Eihän nuo vaunut mitään umpipulloja ole sisätilojen osalta. Rakenteissa on kondenssi- ja lämpöeristykset ja tuuletusrako pellin ja eristyksen sekä puuverhoilun välissä. Sisällä lämpötila tietysti seurailee ulkopuolen lämpötilaa pienellä viiveellä.
(Käyttäjä muokannut 06.03.11 22:13)
07.03.2011 14:54 Niila Heikkilä: Monilla talven asumattomana olevilla kesämökeillä riittäisi perinteisen 10 asteen peruslämmön sijaan ns. kuivanapitolämmitys. Tämä tarkoittaa sitä että sisälämpötila saa mennä pakkasen puolelle reilustikin, mutta ei koskaan saavuta täysin ulkolämpötilaa, vaan aina jää muutaman asteen lämpötilaero ulkoilmaan. Näin kosteus ei pääse kondensoitumaan rakenteisiin, ja vältytään myös homeen hajulta. Kuivanapitolämmityksen etuna on pieni energiankulutus. Normaalikokoisen - ja eristeisen mökin, joksi sininen vaunukin voitaneen ehkä joiltain osin rinnastaa, riittäisi kovillekin pakkasille teholuokaltaan luultavasti muutaman kymmenen watin lämmitin. Yksinkertaisimmillaan tästä selviäisi ehkäpä parilla 60W roikkahehkulampulla. Jotkut veneen -ja asuntovaununomistajat käyttävät tätä talvehtimismenetelmää.
07.03.2011 17:02 Kurt Ristniemi: Kosteus tiivistyy kylmemmässä; Kevättalvella, kun ilmat lämpenee, mökissä/vaunussa ilma jää eristyksen vuoksi kylmemmäksi ja kosteus alkaa sisällä tiivistyä. Jatkuvaa lämmitystä ei siis tarvita, tarvitaan vain kosteudenpoisto kevättalvella. Ja silloinkin vain kun sisällä on kylmempi kuin ulkona, ei siis jatkuvasti. Se sujuu helposti esim. aurinkokäyttöisellä ilmanvaihtokojeella, joka auringon paistaessa puhaltaa esilämmitettyä ilmaa mökkiin/vaunuun. Aurinko sekä lämmittää ilman että tuottaa sähkön puhaltimelle. Laite puhaltaa mökkiin/vaunuun ulkoilmaa lämpimämpää raitista kuivaa ilmaa ja ylipaine painaa kosteuden ja huonon ilman mökistä/vaunusta ulos. Laite toimii vain silloin kun sitä tarvitaan, eli kun auringonpaiste nostaa lämpötilan ulkona korkeammaksi kuin sisällä. Ei siis jatkuvaa turhaa energiankulutusta, vaan kosteudenpoisto ja tuuletus vain silloin kun se on tarpeen.
07.03.2011 17:23 Niila Heikkilä: Jos pitkään seisseessä museo- tai muussa kalustossa ilmenee hajuhaittoja homeen tai jonkun muun takia, sinne kannattaisi suorittaa otsonointikäsittely. Kaupasta myytävät puhdistimet maksavat maltaita, mutta sellaisen voi tehdä itsekin. Kotitekoinen otsonointilaite on halpa, ja sellainen on periaatteessa kenen tahansa tehtävissä. Tarvitaan elohopealampun kuristin (maksaa sähköliikkeessä n. 10e) ja elohopealamppu+kanta (n. 10 euroa). Elohopealampusta rikotaan loisteaineulkokuori, ja laitetaan lamppu päälle. Jos omistaa vanhan katulampun, ei tarvitse edes rakennella mitään, sen kun rikkoo polttimon kuvun ja kärrää lampun vaunuun sisälle. Elohopeahöyryputkesta tuleva voimakas ultraviolettisäteily pilkkoo ilman hapesta purkausputken pinnalla otsonia. Otsoni tappaa bakteereita ja homeitiöitä todella tehokkaasti, ja se pelkistää muut hajua aiheuttavat aineet. Lampun lähelle voi laittaa vielä jonkun tuulettimen jolloin otsoni leviää vaunuun parhaiten. Yön yli kun antaa lampun olla päällä, käsittely on valmis ja sisätila on raikas. Poistaa mm. henkilöautosta tupakanhajunkin kokonaan. Sen kun muistaa että käsittelyn jälkeen pitää otsoni tuulettaa pois, eikä elohopealamppua saa tuijottaa pitkään, UV on sen verran voimakas. Laitahan Juhani Porkkana otsonoitumaan :)
07.03.2011 17:37 Kurt Ristniemi: Hajuhaittoihin on olemassa vieläkin halvempi keino kuin tuo Niilan kertoma (eikä tule esim. myrkyllisiä elohopeahöyryjä): Väkiviinaetikkaa avoimiin astioihin (lautasille tms.) ja odotellaan vaikkapa viikonlopun yli. Eikä todellakaan maksa paljon. - Ja tämähän on tarpeen vain, jos hajuhaittoja on jo syntynyt. Tuo tuuletuskonsti ehkäisee hajuhaitat ennakolta.
07.03.2011 17:50 Niila Heikkilä: Joo, etikka on yksi perinteisiä keinoja myös, joskin juontaa juurensa jo ammoisilta ajoilta. Otsonointi on kehittyneempää tekniikkaa. Elohopeahöyryjähän siitä ei tule, koska itse purkausputkea ei ole tarkoitus rikkoa. Haapamäen muussakin vaunukalustossa voisi toki kokeilla otsonointia, sisätilanpuhdistusmekanismi otsonoinnilla on erittäin tehokas ja varmatoiminen jos ja kun hajuhaittoja ilmenee.
07.03.2011 19:17 Juhani Pirttilahti: Hyvä vinkki tuo otsonointi. Olen kuullut siitä ennenkin ja se on ilmeisesti hyvin tehokas keino ilman puhdistamiseen. Materiaalien uusimistarvetta se ei tietystikään poista tässä porkkanan tilanteessa. Mutta auttaa kuitenkin jäljelle jäävien homeiden ja hajujen poistoon. Homehtumiseen vaikuttaa käytännössä vain kosteuden määrä, sillä siitä homesienet elää. Joten tätä kosteutta kannattaakin säädellä ennemmin kuin tuhlata energiaa lämmitykseen. Pieni puhallin lämpövastuksella riittänee kosteuden pitämiseen alhaisena.
(Käyttäjä muokannut 07.03.11 19:25)
15.03.2011 21:35 Olli Aalto: Niilan mainitsema kuivanapitolämmitys tunnetaan myös nimellä vakioteholämmitys.
15.03.2011 21:52 Olli Aalto: Ja vielä ylen linkki aiheesta: http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka​/2010/09/kesamokin_kuivanapitolammitykse​lla_satasien_saastot_1964516.html
26.07.2011 11:33 [Tunnus poistettu]: Hienoa! Meillä on Äänekoskella kesämökki jossa on sen verran lujat eristeet seinissä, että kun hiihtolomalla tullaan kelirikkokatkon jälkeen (mökki on saaressa) ensi kerran, niin sisällä voi olla pakkasta kun ulkona on lämpimän puolella. Hyvin ovat paikat pysyneet kuivina, minkä näkee parhaiten kun selaa hiukan kirjoja. Siellä on mm. niitä sota-ajan ruskealle paperille painettuja kirjoja joista sen kuivana pysymisen näkee parhaiten. Mutta tuo otsonointi on hyvä idea.
14.11.2011 18:31 Topi Pikkarainen: Olisiko HMVY kenties kiinnostunut kyseisen vaunun museoinnista?
14.11.2011 22:15 Olli Aalto: Tuohan on jo museoitu tuonne Aitonevalle virkistys- ja kokouskäyttöön.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!