04.05.1969 / Hyvinkään konepaja, Hyvinkää asema
04.05.1969 Vv12 1700. Kuvasta näkee hyvin erot etu- ja takapään välillä.
Kommentit
| 26.03.2011 07:59 | Tommi K Hakala: | Kiitos Eljas! ,näistä olen kuvia kaivannut! | |
| 26.03.2011 09:54 | Kurt Ristniemi: | Lisätietoja tarjoaa Sivuraide.net: http://www.sivuraide.net/artikkelit/kalusto.php?n=Vv12 | |
| 26.03.2011 11:27 | Teemu Tuomisto: | paljonko näitä valmistettiin aikoinaan | |
| 27.03.2011 13:05 | Tunnus poistettu: | Koekappale. | |
| 27.03.2011 14:23 | Antti Taina: | Kolme kappaletta, 1700-1702. | |
| 27.03.2011 14:57 | Kurt Ristniemi: | Niin juuri: kolme kappaletta, nrot 1700-1702, niinkuin linkitetystä Sivuraiteen jutusta olisi itse kukin vallan helposti voinut todeta. | |
| 28.03.2011 11:29 | Ilkka Hovi: | Eräässä toisessa yhteydessä totesin kuinka kirjallisiin lähteisiin ei aina voi luottaa. Minulla on sijoittelu konepiireittäin heinäkuulta 1966 ja heinäkuulta 1967. Molemmissa listoissa 1700 - 1703 ovat sijoitettuina Turkuun vaikka jo toukokuussa 1966 näin nämä veturi jonossa Hyvinkään Konepajalla. | |
| 28.03.2011 11:37 | Kurt Ristniemi: | Kun ensimmäisen kerran näin tämän Eljaksen mainion kuvan, mieleeni tuli heti menneiden aikojen leluveturit 'liian' suurine ja korkeine teleineen. Täytynee korjata käsitystäni menneiden aikojen leluvetureista. | |
| 02.11.2012 21:09 | Tommi K Hakala: | http://www.arjenhistoria.fi/actions/viewimage.php?id=1159322&imgres=lres -taitaa olla ainoa kuva jossa näkyy kaksi Vv12:stä ? |
|
| 02.11.2012 21:21 | Jimi Lappalainen: | Näkyyhän tässäkin kuvassa. Eikös aivan oikeassa reunassa ole toinen? Tai no, toinen on Sv11: http://vaunut.org/kuva/68693 (Käyttäjä muokannut 02.11.12 21:22) |
|
| 02.11.2012 21:27 | Tommi K Hakala: | Jep. Näistä vihreistä dieseleistä olisi mukava joskus lukea vaikka resiinasta, aika vähän näistä on kuvia näkynyt, käyttöaikahan jäi aika lyhyeksi? | |
| 02.11.2012 22:15 | Kimmo T. Lumirae: | Kari Salon kuvasta http://www.srhs.fi/vv12iso.htm näkyy, että veturissa on muotoilua enemmän, kuin mitä äkkiseltään sivukuvasta uskoisi. Näistä on tosiaankin kirjoitettu varsin vähän ja tuo Sivuraiteen linkkikään ei toimi: koko Sivuraidetta ei taida olla enää. Valmetin ja Lokomon aloitellessa dieselvetureiden rakentamista, oli saatavissa vain harvoja keskikokoisia tai pienemmän keskikoon moottoreita ja vaihteistoja, ja näistä isoimpiin kuuluivat peräti 450 hv tehoinen Maybachin suora kuutonen varustettuna saman tehtaan hydraulismekaanisella Mekydro -vaihteistolla. Lokomo rakensi tämän koneiston ympärille nämä kolme vaihtoveturiprotoa, ja Valmet kampesi samaan kilpailuun rakentaen omalla kustannuksellaan samalla koneistolla yhden kappaleen veturia Sv 11, jonka sittemmin VR lunasti. Valmet rakensi kahta koneistoa käyttäen 5 kpl Hr 11 -vetureita, joista alun perin piti tulla uuden kiitojunavaunuston vetäviä moottorivaunuja, mutta joka lyhennettiin painosyistä veturiksi. Koneistoja vaivasi miltei toivoton epävarmuus ja kaikki mahdolliset jatkotilaukset kiellettiin jyrkästi. Hr 11:n koneisto uudistettiin muutaman vuoden käytön jälkeen varustamalla moottorit ahtimilla, jolloin teho nousi 600 hv:aan. Ilmeisesti jotain muitakin muutoksia tehtiin, koska Hr 11:t pysyivät aktiiviliikenteessä noin vuoteen 1970, kun taas nämä, yhteensä neljä, vaihtoveturiprotoa poistettiin käytöstä huomattavasti aiemmin. Maybachin moottori oli ilmeisen vanha konstruktio ja on mahdollisesti sukua saksalaisten 1930-luvun Lentävä Hampurilainen -tyyppisten ja myöhempien Köln, Hamburg jne. -tyyppisten nopeiden dieseljunien moottorille. Maybach rakensi jo 1950-luvun puolivälissä menestyksekkäitä V12-moottoreita, mutta VR:llä oli jo huonot kokemukset koko firmasta. Niinpä seuraavat järjestelyveturit eivät saaneet olla telivetureita, eikä nopeakäyntisellä moottorilla, ja tuloksena oli Vr 11 ja sen seuraajat. Myös seuraavat linjaveturit eivät olleet dieselhydraulisia, olkoonkin, että 1960-luvulla VR:lle alkoi taas kelvata hydraulinen voimansiirto ja nopeakäyntiset moottorit. Vv 12, Sv 11 ja Hr 11 olivat kotimaisen veturiteollisuuden ensimmäiset yritykset rakentaa täysikokoinen dieselveturi, pois lukien tässä siis moottorivaunut ja 40 tonnin painoiset ja hitaat Vv 13/14 -veturit. Lopputulos oli liki katastrofi ja vaati koko veturikonseptin miettimistä uudelleen, sen sijaan, että näiden vetureiden pohjalta olisi kehitelty jotain parempaa. (Täydentäkää taas tietävämmät. Kiitos.) |
|
| 05.11.2012 16:58 | Petri Nummijoki: | Hr11-vetureissa pudotettiin ahtimien asentamisen myötä moottoreiden kierroslukua arvosta 1700 r/min arvoon 1500 r/min ja luultavasti käyttövarmuuden parantuminen perustui tähän toimenpiteeseen. Vv12, Sv11 ja alkuperäinen Hr11-veturikin olivat ilmeisen epäluotettavia, koska niiden ajomäärät pysyttelivät erittäin vaatimattomalla tasolla. Sen sijaan vuoden 1958 koneistoremontin jälkeen Hr11 tuskin oli aivan huono, koska ennätysvuotenaan (1959) niillä ajettiin 119000 km/veturi. Lukema jää kyllä kauas Hr12- tai Hr13-vetureiden suoritteista mutta ehkä Hr11:ta ei tulisi verrata yleisvetureihin vaan Dm4 ja Hr1 olisivat oikeampi kohde. Dm4 ja Hr1 ajoivat parhaimpina aikoinaan vuodessa 120000-130000 km/veturi, joka ylittää Hr11-vetureiden saavutuksen vain niukasti. Tosin Hr11-vetureita käytettiin ilmeisesti lähes yksinomaan keveissä 100-250 t painavissa matkustajajunissa, kun esim. nimelliseltä teholtaan vain hieman vahvemmilla Sr12-vetureilla saatettiin vetää 60-luvun aikatauluilla 400-500 t painavia matkustajajunia. Saattaa tietysti olla, että myöhempinäkin aikoina Hr11-vetureiden kanssa tultiin toimeen vain sen vuoksi, etteivät ne juuri rasittuneet noin pienillä junapainoilla. | |
| 16.11.2021 21:56 | Aapo Niemelä: | Missä tämän polttoainesäiliö sijaitsee? Silmä osaa etsiä vain tutusta paikasta, mutta sieltä sitä ei tässä tapauksessa erota... | |
| 16.11.2021 23:32 | Eljas Pölhö: | Polttoainesäiliö on takapään konesuojassa. Siellä on myös jäähdytin, paineilmakompressori ja muut apulaitteet. Etukonesuojassa on moottori. Vaihteisto ja suunnanvaihtolaite on ohjaamon alla. Ohjaamossa on kaksi ajopöytää. |