07.04.1974 / Helsinki Sörnäinen

07.04.1974 Neuvostoliittolainen liukulaakeroitu säiliövaunu keväisessä suomalaisessa ratapihamaisemassa. Merkki säiliön kyljessä tarkoittanee rullalaakeroitua vaunua. Onkohan merkki ylimaalattu ja maalikerros ohentunut paljastaen vaunun paremman menneisyyden?

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Helsinki Sörnäinen
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 07.04.2011 08:54
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

07.04.2011 18:33 Tunnus poistettu: Kas kun kukaan asiaa tunteva ei ole kommentoinut. Minäkin olen kuvitellut tuon merkin tarkoittavan jotain kuula- tai rullalaakerointia, mutta kun ottaa huomioon kuvan ajankohdan, kaikki on uskottavaa. Suuressa mahtavassa kaikki oli hyvin. Radan varressa asuneena muistan hyvin nuo henkensä hädässä kiljuvat ja savuavat laakerit mömmösäiliöiden alla.
08.04.2011 00:48 Jorma Toivonen: Ammoin oli aika, kun ei tarvinnut tavarajunaa kuljetella jatkuvasti "rajotinta vasten" (=JKV:n piipitys). Rata-osan maastonmuodostusta yritettiin höydyntää mahdollisuuksien mukaan, ylämäkeä ei vedetty "hampaat irveessä", jos tiedettiin alamaan seuraavaksi helpottavan kulkua. Usein juna tuskin liikkui alamäen alkaessa, joten harvoin tarvitsi tappaa liiaksi yltyvää liike-energiaa jarrulla alaspäin mentäessä. Vasta viimeisen etapin viimeisillä metreillä suoritettiin jarrutus --- hieman enemmän alennusta jarrujohtoon - vielä vähän, ei tunnu purevan. Savunmuodostus vain lisääntyi junan ympärillä, kunnes laakereista roiskunut öljy oli "palanut pois" jarrulossin ja pyörän välistä (.. ja saa..na taas se pysähtyi enne aikojaan, "muutama minuutti menne kunnes saadaan jarrujohto ladatuksi ja juna vedetyksi suojaan, niin saat se perässä tulleen pikajunankin laituriin"). Tähän hätään en löytänyt sopivaa kuvaa "Kouvolan omist´ koneist´" (taisivat olla 3060 +++, jotka ensimmäisinä varustettiin SA3-kytkimin), ja vetelivät pyttyjunia ilman välivaunua. Nehän merkkaantuivat hyvin pian, vaunuista roiskuvista öljyistä, kahdella puskinlyhtyjen kohdalla olevasta tummasta pystyviivasta. Turvalaite-tekniikasta ei minulla ole parempaa tietoa, mutta aikoinaan taisi villinä kulkea huhu, että kevyempi kalusto (Dm7, Sm1/-2) saattoi välillä hävitä suorittajan taulusta näiden vaunujen kiskoille aiheuttamien roiskeiden vuoksi?
(Käyttäjä muokannut 08.04.11 00:50)
08.04.2011 23:14 Ari Palin: Jos juna ei sulkisi raidevirtapiiriä esimerkiksi kiskoilla olevan aineen vuoksi, tilanne taitaisi olla nykyäänkin vakava. Suojastusautomatiikka antaisi vihreän seuraavalle junalle samalle suojastusvälille. JKV:kin noudattaa vain suojastuksen sille välittämiä tietoja eikä siksi pysäyttäisi "kadonneen" junan kanssa törmäyskurssilla olevaa junaa. Vai onko JKV niin fiksu, että se tajuaa suojastusvälin olevan edelleen varattu, jos suojastusvälin päissä olevia baliiseja ei ole ylitetty kummassakaan päässä ja silti juna "katoaa" kyseiseltä väliltä?
08.04.2011 23:28 Topi Lajunen: En tunne turvalaitetekniikkaa riittävän hyvin ollakseni varma, mutta uskoakseni edellinen suojaväli ei vapaudu, ellei seuraava varaudu. Tai näin minä sen suunnittelisin.
09.04.2011 16:59 Tapio Muurinen: Tuosta rullarinkelistä vaunun kupeessa omia ajatuksia. - "Tavarits-rautatieläinen" on ajatellut ensin säiliötä jonkun määrätyn nesteen kuljetukseen ja alle paremmin laakeroidut telit. Tai onhan se saattanut sellaisena toimiakin aikansa. Sitten jossain vaiheessa kuljetettava on vaihtunut johonkin toiseen, ja pönttö on nostettu eri alustalle tai telit on vaihdettu. Päällemaalauksin on uusi "kuljetustehtävä" määritetty; 761 - mitähän lienee, mutta aika raskasta, kun 60 t kuorma sallitaan? Laakerimerkintää ei ole viitsitty maalata yli, jos sitä vielä tarvitaan.
09.04.2011 22:29 Ari Palin: Topi: Tuokin on toki järkevä toteutustapa ja on ollut tehtävissä ilman JKV:täkin. Olipa suojastusvälin varattuna pitäminen tällaisessa tapauksessa toteutettu miten tahansa (jos yleensäkään on), niin potkukelkalla rataa ylittävä saattaisi saada aikaiseksi suojastusvälin varautumisen, joka ei sitten purkautuisikaan ennen kuin viereinen suojastusväli varataan tai baliisit ylitetään (oikeaan suuntaan eli poispäin varatulta väliltä). Toki sekin tilanne on mahdollista ottaa tekniikassa huomioon, eli jos suojastusväli varautuu ilman, että viereistä väliä on ensin varattu, varaus voisi myös purkautua ilman viereisen välin varaamista.
09.04.2011 23:23 Teemu Sirkiä: JKV:hän ei ole mitään mitään muuta kuin menetelmä välittää turvalaitteiden näyttämät opasteet veturiin, ei JKV:ssä mitään tuollaista älyä ole, että se havaitsisi oudosti käyttäytyvät raideosuudet. Baliisit välittävät tietoa myös vain veturin suuntaan, ei toisinpäin. Eristettyihin raideosuuksiin perustuvat suojastus voidaan toteuttaa siten, että jos väli on varautunut, niin se ei tosiaan voi vapautua ennen kuin viereinen osuus varautuu, vaikka osuus muuttuisikin "vapaaksi". Mikäli suojastus on toteutettu akselinlaskentaan perustuen, niin tällöin tuollaista ongelmaa ei ole lainkaan.
12.04.2011 23:10 Ilkka Hovi: Muurisen ajatus rullalaakerimerkinnän historiasta on varmaan oikea. Kuulin aikoinaan NL:n aikana, että
säiliön omisti Öljy- ja Kaasuministeriö (tai vastaava), vaunun alustan rautatiet. Jos vaunuun piti tehdä korjauksia, oli aina keskustelua maksajasta .
15.04.2011 19:22 Henrik Parviainen: nuo vanhanaikaaset on hienoja

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!