14.04.2011 / Haapamäki
14.04.2011 K: Kuvassa on näkyvissä erään telin levyjarrut. Mikä on telin malli ja missä vaunuissa näitä on käytetty? V: München-Kassel / Wegmann, käytetty muutamissa Esslingenin valmistamissa Eit- ja CEit-vaunuissa, A30- ja A100-vaunussa.
Kommentit
| 01.05.2011 17:18 | Juha Vuorinen: | Aikas helppo. En nyt heti kerro oikeaa vastausta, mutta sanotaan nyt sen verran, että jos tunnistusapuja tarvitaan, niin kuvan etualalta puuttuu yleisemmin käytössä olleille telityypeille ominainen osa rakennetta ja sitten on tuo yksi jousi (tai siis neljä, mutta kuvassa näkyy yksi)... | |
| 01.05.2011 17:50 | Olli Aalto: | München-Kassel ja Esslingenin (C)Eit-vaunuissa käytetty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. (Käyttäjä muokannut 01.05.11 17:52) |
|
| 01.05.2011 19:53 | Juhani Pirttilahti: | Jep. Näinhän tämä on. Teli on MK ja valmistaja Wegmann. Vaan eikös A100-vaunun alla ole myös tällainen MK? | |
| 01.05.2011 21:02 | Olli Aalto: | Onhan ne, hieman paremmassa kunnossa vain, jos vertaa ylläolevan kuvan vastaaviin: http://vaunut.org/kuva/68625 (Käyttäjä muokannut 01.05.11 21:03) |
|
| 15.01.2014 21:58 | Matti Kokkonen: | Onko kenelläkään tiedossa, miksi nuo München-Kassel-telit eivät yleistyneet sinisessä kalustossa vaan tilalle valittiin Minden-Deutz-teli? | |
| 15.01.2014 23:21 | Timo Keski-Petäjä: | Tässä pari suoraa lainausta historiikkikirjojen teknisistä osista. Käyttökokemuksia tuolla ihan viimeisessä kappaleessa (lyhyet syyt sille, miksi MD-telistä tuli Pasilan konepajan lisenssivalmistukseen standardi). ”… v. 1961 saatiin Saksasta 15 kpl uusia teräsrakenteisia matkustajavaunuja, joissa oli kokeiltavana kolme erilaista uutta telimallia. Telien nimitykset ovat München-Kassel eli Wegmann (8 paria), Minden-Deutz (3 paria) sekä SIG (4 paria), ja niiden katsotaan edustavan eurooppalaisen vaununsuunnittelun toisen maailmansodan jälkeistä huipputasoa. … Minden-Deutz-teleissä on pyöräkerrat ohjattu vaakasuorien jousien avulla, jotka sallivat pystysuorat liikkeet mutta eivät hyvälle kululle vaarallisemmiksi osoittautuneita vaunun pituussuuntaisia liikkeitä. Kehdon jouset ovat kierrejousia, jotka tasoittavat radan pystysuuntaiset epätasaisuudet erittäin herkästi. … Minden-Deutz-teleissä on iskunvaimentajat sijoitettu kehdon päihin viistoon asentoon, jolloin ne vaimentavat yhtaikaisesti pysty- ja sivusuuntaisia heilahteluja. … Minden-Deutz-teleissä tapahtuu kehdon sivuttaissuuntainen heilahtelu kaksiosaisten ripustimien varassa. Liikkeen edettyä pitemmälle lyhenee ripustimien toimiva pituus huomattavasti, joten kehtoa keskiasentoon palauttava voima kasvaa nopeammin ja vaihteissa ym. radan jyrkissä kaarteissa vältetään kehdon voimakkaat iskut sivuliikkeen rajoittajia vasten. München-Kassel-teleissä on pyörien jousitus järjestetty hyvin erikoisella tavalla kulmavipujen välityksellä… Kehdon heilahtelujen vaimentamiseksi on niissä iskunvaimentajat erikseen vaakasuorille ja pystysuorille liikkeille. … SIG-telit ovat sveitsiläistä valmistetta. Niissä on kehdossa rautatiekäytössä verraten harvinaiset vääntövarsijouset. Iskunvaimentimet on korvattu mielenkiintoisella tavalla järjestämällä vääntövarsien yhteyteen erityiset kitkapinnat. Mainitut kolme uutta telimallia on tarkoitettu suurille huippunopeuksille (jopa 160 km /t). Sen vuoksi ne on varustettu levyjarruilla ja luistonestolaitteilla sekä varattu mahdollisuus asentaa niihin magneettiset kiskojarrut.” (Lähde: Valtionrautatiet 1937-1962, Rautatiehallitus, Helsinki 1962, s. 306-307) ”Saksasta Maschinenfabrik Esslingeniltä vuonna 1961 hankittujen teräskoristen vaunujen mukana saatujen piirustusten perusteella ryhdyttiin valmistelemaan kotimaisen vaunutuotannon aloittamista Pasilan konepajalla. Tätä varten valittiin kolmesta koekäytössä olleesta telityypistä Minden-Deutz-teli (MD-teli) Valtionrautateiden standarditeliksi. München-Kassel-telissä oli todettu laakerivaurioita ja SIG-teleissä kehyksen murtumia. Klöcher-HJumboldt-Deutz AG:n kanssa tehtiin sopimus MD-telien lisenssivalmistuksesta. … Käytössä havaittiin, että valitun Minden-Deutz-telin kulkuominaisuudet erikoisesti sivusuunnassa olivat huonot. Sivusuuntaisissa heitoissa telin kehto heilahti sivurajoittimiin saakka aiheuttaen vaunuihin epämiellyttäviä sivuiskuja. Yhteistoiminnassa lisenssinantajan kanssa muutettiin kehdon sivuliike +- 25 mm:stä +- 50 mm:iin. Samalla kaksi vinoon asennettua kehdon iskunvaimenninta korvattiin kahdella pysty- ja yhdellä vaakasuoralla iskunvaimentimella. … sivusuuntaiset kulkuominaisuudet paranivat tämän jälkeen oleellisesti. Muutos aloitettiin vuonna 1979 ja suoritettiin loppuun vuonna 1985.” (Lähde: Valtionrautatiet 1962-1987, Rautatiehallitus, Helsinki 1987, s. 412-413). |
|
| 19.01.2014 22:43 | Matti Kokkonen: | Kiitokset erittäin asiasisältöisestä vastauksesta! Minden-Deutzien muutokset koskevat siis kaikkia käytössä olevia telejä? Jokunen aika sitten kiinnitin huomiota Lahden ja Kouvolan välillä sadankuudenkympin vauhdissa RK-ravintolavaunun levottomaan kulkuun. Yksi- ja kaksikerroksiset IC-vaunut taittoivat matkaa täysin huomaamattomasti, mutta ravintolavaunu poukkoili levottomasti puolelta toiselle ja täyden kahvimukin kanssa oli paikoin varsin työlästä kävellä läikyttämättä kahvia. |