20.07.2011 / Berliini, Lichtenberg, Saksa
20.07.2011 Lichtenbergissä sijaitsee myös DB:n varikko, sen ratapihalla löytyy paikallisten harrastajien säilyttämä DR (Deutsche Reichsbahnin) sarjan 175 kiitojuna. Eräs heistä oli juuri maalaamassa ensimmäistä vaunua. (oven alapuolella) Taustalla näkyy hylätty kerrostalo, joka ainakin näyttää olevan vinossa, tai sitten se on vain optinen harha...
Kommentit
| 03.08.2011 00:03 | Jarkko Korhonen: | Tämä sentään maalaa luvan kanssa. Kovin paljon näkyi niitä luvattomia suttuja pitkin saksanmaankin kalustoa. | |
| 03.08.2011 14:18 | Kimmo Säteri: | Tässä esimerkki ulkona säilyttämisestä: olen kuvannut tämän saman junan samassa paikassa noin 12 vuotta sitten... | |
| 03.08.2011 14:52 | Teppo Niemi: | Itsekin kuvannut likimain samoihin aikoihin kuin Kimmo ja likimain samoilta sijoilta. Silloin sattui peräti kaksi tälläista runkoa samoilta Olivat silloin vierekkäisillä raiteilla. Olin silloin 'kiertomatkalla' Berlinin uloimmalla kehäradalla. Iltapäivällä kun palasin uudelleen, oli vain ilmeisesti samainen runko enää paikalla. | |
| 03.08.2011 14:55 | [Tunnus poistettu]: | Aavistuksen tutunoloinen sähköradan merkki tossa ajolangasa. Onko Saksassa mitään, mitä he eivät olisi kopioineet meiltä rautatiepuolelle? | |
| 03.08.2011 15:34 | Teppo Niemi: | Olisikohan nyt kuitenkin niin, että kyseinen sähköradan merkki olisi kopiotu meille Saksasta? Vai olisiko se sittenkin kopioitu Neuvostoliitosta? Taitaapi saman tyyppinen merkki olla käytössä myös useissa muissa maissa sähköistetyllä rataverkolla. | |
| 03.08.2011 15:50 | [Tunnus poistettu]: | Ei. Kyllä niin sähköradan merkit kuin vaikkapa Berliinin S- ja U-Bahnien opastinjärjestelmä on kopioitu meiltä, samoin kuin sivuvirtakiskotkin. | |
| 03.08.2011 20:25 | Kimmo T. Lumirae: | Samoin ajatus maan alla kulkevista junista on kotoisin Helsingistä siinä missä kaduilla kulkevat, pienehköt junayksikötkin. Kyllä hesalaisten olisi kannattanut patentoida ideansa niin voisivat nyt keventää verotaakkaansa rojalteilla. | |
| 03.08.2011 23:21 | Topi Lajunen: | Asiaan palatakseni, Suomessa sähköistys tosiaan tuli käyttöön verrattain myöhään, joten turha oli keksiä merkkejä uudestaan, vaan lainattiin toisaalta. Näin ollen moni sähköistykseen liittyvistä merkeistä on samankaltaista kuin muualla Euroopassa. Suomessa jostain syystä erotusjakson merkit muljautettiin sivulleen, kun esimerkiksi Saksassa nekin nököttävät kärjellään. Suomen erotusjakso alkaa -merkistä pudotettiin ilmeisesti selvyyden vuoksi toinen johtimenpää pois, jolloin merkistä tuli vielä vähemmän todellisuutta kuvaava. Ennakkomerkistä taasen pudotettiin kaikki symbolit pois. Saksan vastaavat merkit: http://www.sh1.org/eisenbahn/snze.htm#catenarysig | |
| 04.08.2011 00:02 | Tuukka Ryyppö: | Älkää unohtako Suomessa nimellä "uusi opastinjärjestelmä" kulkevia opastimia, jollaisia on käytössä lähes koko rataverkollamme, isoimpana poikkeuksena Helsingin liikennepaikan alue. Saksalaisethan ovat kopioidessaan oikeen sanoneetkin, että "täs on nyt sitte HV vaan teille!" | |
| 04.08.2011 19:56 | Niila Heikkilä: | Eikös Knorrin jarrujärjestelmät ja Haslerin mittaristotkin ole kopioitu Saksaan alunperin suomalaisen nyrkkipajan keksinnöistä. Tampella laittoi rahoiksi kun myi Hanomagille Saksaan höyryveturien (esim. Vr3) piirustuksia. Sota-aikana meidän Messerchmitt -hävittäjiämme ja Junkers-pommikoneitamme kopioitiin tuhansittain kolmannen valtakunnan toimesta. Esslingen osti sinisten vaunujen lisenssivalmistuksen oikeudet Pasilan konepajalta vuonna 1961. | |
| 05.08.2011 07:38 | [Tunnus poistettu]: | Moni ei varmasti tiennytkään, että on koko joukko muitakin rautatievehkeitä, jotka on kopioitu suoraan meiltä muualle maailmaan. Mainittakoon tästä vaikkapa Sm3 (SähköMoottorijuna, 3. sarja), joka sittemmin hämäyksen vuoksi esim. Italiassa ristittiin ETR460:ksi. Samoin suuri määrä meillä kehitettyjä höyryvetureita kopioitiin ulkomaille lähes sellaisinaan. Näistä mainittakoon esimerkiksi sarjat Henkseli, Ruumanni, Vauhtipahvi, Lättähattu ja mainittakoon vielä Suomen ensimmäinen höyryveturi, Ilmarinen. Lentokonepuolelta kerrottakoon Jenkkien pöllineen meiltä mm. Tumppiysin. Finnairin koneet itse asiassa olivat oiva esimerkki lähes täydellisestä kotimaisuusasteesta sivuperäsimen siniristilippuineen. Telakkateollisuus on taas aina ollut puhtaasti ulkomaisissa käsissä, eikä Suomesta ole koskaan löytynyt laivapuolen osaamista. Hyvänä esimerkkinä on tai oli Aker ja/tai Kvaernerin sivuliikkeet Suomessa. Vielä näistä kopoinnesta - DDR:läisethän veivät meidän opetusjärjestelmän lähes sellaisenaan Itä-Saksaan. Kyllä meidät on petetty ja olemme joutuneet riistokapitalistien hirmuvallan uhreiksi. (Käyttäjä muokannut 08.01.12 22:11) |
|
| 05.08.2011 09:58 | Perttu Karttunen: | Dodii, meinas mennä aamukahvit väärään kurkkuun, kiitos tästä :) Onkos tuo siis ajokuntoinen, käsittääkseni saksanmaallahan arkipäivinäkin taitaa jokunen vuoro liikkua museokalustolla vai muistanko ihan väärin? | |
| 05.08.2011 11:21 | Kimmo T. Lumirae: | Suomen tekninen historia on valitettavasti täynnään vastaavia esimerkkejä. Muistettakoon vain Pietarsaaren Tupakkatehtaan insinööri Rolf Tiisilän kokeilut hiilipölykäyttöisestä puristussytytteisestä polttomoottorista, joka kantoi osuvaa lempinimeä Sytkä ja kävi ja kukkui tupakkatehtaan ns. pienessä salissa jo v. 1888. Tiisilä halusi kehittää moottorinsa polttonestekäyttöiseksi ja ollessaan läpimurron kynnyksellä, joutui asuntomurron kohteeksi ollessaan itse ns. joron jäljillä syksyllä 1890 ja samassa yhteydessä sytkämoottorin kaikki tutkimustiedot varastettiin. Samoin 1950-luvulla Valmetin Linnavuoren tehtaalla DI Toivo Kaario kehitti kuumeisesti ilmapatjan päällä liikkuvaa kulkuneuvoa. Ensimmäinen menestyksekäs koeajo toimivalla prototyypillä tapahtui päivää ennen kesälomia kesällä 1961, jolloin Siuron Jokisenjärvellä prototyyppi todistettavasti "lensi" veden yläpuolella muutaman sentin verran. Kokeilut päättyivät seuraavana päivänä traagiseen onnettomuuteen, jossa prototyyppi kohtalokkain seurauksin törmäsi perheveneeseen ja molemmat tuhoutuivat. Tästä masentuneena Kaario luovutti tutkimustyönsä myöhemmin mm. brittiläisille tutkijoille, jotka olivat omassa kehittelytyössään jääneet umpikujaan, mutta saivat näin puuttuvat palat kokoon ja rakensivat sittemmin tuhansittain ilmatyynyaluksia. Onhan näitä. |
|
| 05.08.2011 18:58 | Mika T. Polamo: | Isänmaallissuus kukoistaa. Hyvä. Kannattaa silti muistaa että teollisuusplagioiminenkin keksittiin Suomessa. Alkujaan vähän tunnettu saksalainen tehdas nimeltä Bochum Nokia (=BN) valmisti kumisaapaksia, pamppuja (ja vastaavia), telefooneja ja jopa keksi pyörän, tai ainakin sen varustamisen kumeilla. Tuli lama ja BN-renkaiden jouduttua alamäkeen Suur-Pispalan kunnan politrukit ja -nosturit ostivat rutkasti BN:n osakeita ja saivat edustajansa BN:n hallitukseen ja myöhemmin varatoimitusjohtajaksi, niin yrityssalaisuudet alkoivat matkata kohta Pispalaa (nykyää osa Suur-Manchester C:ä) ja Pispalan rötösherrat erottivat yhtiölle uuden maapirstaleen Siuron suunnalta, ja lopun jo tiedämmekin. Teollisuus alkoi kukkia kuin Pösön pellit - puhelimet ja renkaat ovat olleet siitä alkaen ylämäessä, vain Nokia (SF) saappaat kulkevat yhä pohjamudissa. Hmm. Saappaat saattaisivat tuoda hyvän korkotuoton, iskeeköhän esim. Rantaperkiö vai perustetaanko WorgSijoitusOY? |