10.09.2011 / Naissaari, Viro
10.09.2011 Myös kapearaiteisessa on tunnelmaa, varsinkin jos saa matkustaa aitiopaikalla avovaunussa menosuuntaan. Kulku oli miellyttävää pehmeän jousituksen ansiosta. Edessä näkyy Naissaarelle tyypillistä metsäistä ratalinjaa.
Kommentit
| 27.12.2015 17:27 | Raimo Harju: | Onko saari järves,vaiko merenlahdes. | |
| 27.12.2015 20:57 | Markku Kari: | Tässäpä Naissaari, keskellä merta: https://www.google.fi/maps/@59.5585081,24.5972813,10.5z |
|
| 28.12.2015 21:32 | Joni Lahti: | Naissaaren (samoin Aegnan saaren) kapearaiteisen (750 mm) ratajärjestelmän synty liittyy vahvasti Venäjän keisarikunnan suureen suunnitelmaan Pietarin puolustamiseksi eli Pietari Suuren merilinnoituksen rakentamiseen vuosina 1912-1917. Saaret kuuluivat Porkkala-Tallinna puolustuslinjaan kuten Suomen puolella mm. Kuivasaaren linnoitus. Ilman linnoitushanketta Viron saarilla tuskin olisi ratoja. Pääpatterit rakennettiin Naissaaren länsirannalle sekä saaren pohjoiskärkeen. Myös itä- ja etelärannalla oli asemia, mutta niiden merkitys oli vähäinen. Itärannalle suojaan hyökkääjiltä rakennettiin satama, josta ratalinjat lähtivät pohjoiseen ja etelään. Päälinja kulki saaren itäpuolella suojassa lännestä tulevaa vaaraa vastaan. Syöttölinjat päälinjasta läntisille patteriasemille rakennettiin saaren yli ja pienet haarat muille asemille. Saarenmaalle tuotiin aluksi kaksi veturia. Ensimmäinen oli uusi O. & Koppelin valmistama 0-3-0 veturi ja toinen 0-3-1 Tampellan rakentama tankkiveturi Suomesta. Vaunut olivat 5 tonnin kantoisia 2-akselisia vaunuja, 8 tonnin kantoisia telivaunuja ja 10 tonnin kantoisia telillisiä tavaravaunuja. Koko ratasysteemin tarkoitus oli kuljettaa kulutustavaraa eli ammuksia pattereille ja huoltaa niitä. Rataa oli kaikkiaan 37,7 km, joka on paljon yhdelle pienelle saarelle. Myös mantereella oli merkittävä merilinnoituksen rataverkosto. Kuva tästä löytyy http://vaunut.org/kuva/36035 Mantereen linnoitusradat linkkasivat muun 750 mm järjestelmän kanssa. Tarkoitus oli kuljettaa materiaalia mantereen varikoille ja varikoilta sekä satamaan. Ensimmäisen tasavallan aikana purettiin Naissaarelta tarpeettomana 14,2 km rataa ja jäljelle jäi vain 23, 5 km. Jäljelle jäi satamasta pohjoiseen ja etelään kulkevat linjat ja joitakin poikittaista haaroja länteen. Neuvostoaikana saarta varusteltiin jälleen sotilastarkoitukseen. Tärkein muutos ratajärjestelmään oli saaren keskiosaan perustettu miinavarikko. Ratojen pituutta vähennettiin, mutta kuljetustarvetta tuli lisää miinojen kuljetuksen ja laivaston muiden tarpeiden vuoksi. Nykyään saarella on ajokelpoista rataa satamasta etelään Männikuun ja länteen miinavarikolle ehkä noin reipas 10 km, yksi TU6A veturi ja pari vaunua. Nämä vain turisteja varten. |
|
| 29.12.2015 19:43 | Reino Kalliomäki: | Suomesta tullut veturi oli HKR 1 , löytyy Ilkan listauksesta keskusteluissa. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6822.0.html Ykkönen luovutettiin pakko-ottoon, koska siitä ei pidetty turhan pienten sylinterien takia. Myös Jokioisten 3 (ensimmäinen) joutui Viroon, vaikka sitä ilmeisesti kokeiltiin ensin Pitäjänmäen kenttäradalla. Molemmista löytyy Virossa kuvat. Päähyökkäystä Tallinnaan odotettiin maitse, siksi merilinnoituksen rataverkko on monihaarainen. Valleja voi yhä nähdä mantereen puolella. |
|
| 30.12.2015 11:34 | Joni Lahti: | Mehis Helmen mukaan Suomesta Naissaareen vuonna 1915 tuotu veturi nr. 1 oli Hyvinkää-Karkkila -radalta. Veturi oli valmistunut Tampellalla vuonna 1907 numerona 124. Miksi Suomesta? Siksi, että vuoden 1914 jälkeen oli melkoisen vaikeaa saada vetureita mm. Saksasta. Veturi oli siis 0-3-1 tyyppinen tankkiveturi, jonka paino oli 14,5 tonnia. Tehoja oli 90 hp ja tulipinta 25,2 m2. Veturin kyljessä oli merkinnät E.V. N:o 4 NAISSAARE KOMMANDANTUUR. Veturi poistettiin käytöstä vasta vuonna 1944. Sekä Helsingin että Tallinnan suojaksi rakennettiin merilinnoitusten lisäksi myös maalinnoitukset, Helsingin suojaksi kaksi puolikaaren muutoista ketjua – Viaporin maalinnoitus - ja Tallinnan suojaksi linnoitusjärjestelmä, jonka osana linnoitusrautatie toimi. Viron mantereella oli myös tykistöasemat merelle maihinnousun torjumiseksi mm. Suurupissa, Kakumäellä ja Viimsissä. Näillä oli tarkoitus sulkea Tallinnan lahti. Muutoin Tallinnaa ympäröivän linnoitusvyö oli tarkoitettu torjumaan maahyökkäykset kuten Viaporin maalinnoituksenkin. Suurin ero oli siinä, että Tallinnassa rakennettiin erillinen linnoitusrautatie järjestelmän tueksi, Helsingissä ei vastaavaa tehty. Linnoitusrata oli kytköksissä valtakunnalliseen kapearaideverkkoon, joten kuljetusten järjestämien sujui jouhevasti. Tällaisia kontaktipisteitä olivat mm. Nõmmen ja Männikun asemat. Niiden lähettyvillä sijaitsi suuria ammusvarikoita, joka nykyisin olisi äärimmäisen vaarallinen ajatus. Tallinnan linnoitusratojen kokonaispituus suurimmillaan vuonna 1919 oli 244,7 km. Runsas kalusto oli nimenomaan linnoitusjärjestelmän käytössä. Mukaan kuului tavaravaunujen lisäksi myös henkilövaunuja. (Käyttäjä muokannut 30.12.15 16:27) |
|
| 30.12.2015 19:15 | Reino Kalliomäki: | Liiva (Pärnun kapearaiteisella päälinjalla) - Vääna osuus linnoitusrautateistä säilyi matkustajaliikenteessä vuoteen 1959 (vikipeedia), siitä Liiva - Nomme Väikse aina vuoteen 1971. Vetureina käytettiin Romanian sotakorvauksina toimittamia käytettyjä 764-sarjan 0-8-0T-vetureita. Aikataulussa v. 1930 mainitaan vain 2 junaparia päivässä. |