??.??.1928 / Turku asema
??.??.1928 Ulkokuva Naantalilaisten moottorivaunusta. Julkaistu alunperin Suomen kuvalehdessä
Kommentit
| 08.11.2011 16:15 | Alex Chudoba: | Ds1 tämä on. Bm1 oli huomattavan erilainen, mm. pienempi. | |
| 08.11.2011 16:16 | Jyrki Längman: | Ok | |
| 08.11.2011 17:28 | Tunnus poistettu: | Kuinka monta moottorivaunua oli ennen Dm3-4 jne. aikoja? Lapsuudesta muistan ihmetelleeni "ilman veturia" kulkevia junia, vaikka ei niitä tainnut paljon Tampereelta etelään päin liikennöidäkään, mutta joskus niitäkin näki. | |
| 08.11.2011 21:16 | Turo Takanen: | Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni ennen Dm3-4:ia olivat Ds1 (1, 4, 5), Bm1 (2-3), Ds2 (6-10), Ds3 (11-12), Dm1 (16), Dm2 (13-15, 17-19), Bm2 (20) ja Bm3 (21-22). | |
| 09.11.2011 01:24 | Eljas Pölhö: | Turo Takanen on aivan oikeassa. Kun nyt haluan nipottaa, niin aikaisempia moottorivaunuja olivat Raahen Rautatien moottorivaunut, jotka siirtyivät VR:lle 1926 sekä se, että Ds3 nr 11 oli alunperin puukaasumoottorivaunu sarjaa Ps1. | |
| 09.11.2011 11:08 | Tunnus poistettu: | Mitä tarkoittaa tyyppi Bm? Bensamoottori? | |
| 09.11.2011 11:11 | Kimmo T. Lumirae: | Bm=bensiinimoottori, mekaaninen voimansiirto. Vastaavasti Ds=dieselmoottori, sähköinen voimansiirto. Vasta joskus sotien jälkeen pikkuämmälle annettiin merkitykseksi "moottorivaunu". | |
| 09.11.2011 12:05 | Tunnus poistettu: | Oikeilla jäljillä siis olin. En vain ole tullut ajatelleeksi, että tuo m viittaa voimansiirtoon. Ds:n olen ymmärtänyt diesel-sähköiseksi, mutta jos oikein saivartelemaan ruvettaisiin, ei se sähkömoottorikaan millään elektronivirralla pyöriä pyöritä, vaan mekaniikkaa siihenkin tarvitaan. | |
| 09.11.2011 14:38 | Kimmo T. Lumirae: | Toki. Veturin voimansiirrossa on tullut tavaksi ilmaista se, millä menetelmällä voimansiirron, ikäänkuin välityksen muunnos, tapahtuu. Niinpä, vaikka hydraulisessa voimansiirrossa on mukana runsaasti mekaanisia komponentteja, systeemi ei ole hydraulismekaaninen vaan hydraulinen, koska muuntosuhdetta muuttava laitteen toiminta perustuu nestevirtaukseen ts. vaikka voimansiirtoketju on mekaaninen momentinmuuntimelle asti ja siitä eteenpäin, on kuitenkin momentinmuuntimen sisällä kohta, jossa voima siirtyy yksinomaan nesteen virtauksella, ilman, että voiman siirtymiseen vaikuttaa mikään mekaaninen osa. Samalla tavalla sähköisessä voimansiirrossa: generaattori on yhdistetty voimakoneeseen mekaanisesti, mutta voima kulkee siitä ajomoottoreille sähköisesti, ja vaikka ajomoottorista on jälleen mekaaninen yhteys pyöriin, sanotaan voimansiirtoa sähköiseksi. Hydraulismekaaninen voimansiirto ymmärretään vastaavasti niin, että tietyillä vaihteilla voimansiirto on hydraulinen mutta esim. suurimmalla vaihteella voima välittyykin mekaanisesti ilman, että momentinmuunnin on lainkaan mukana kuviossa. Nestekytkimen eli virtauskytkimen kohdalla tulkintoja on kahteen suuntaan: Dv 12:n suurin vaihde on nestekytkin: voimansiirto on silti hydraulinen ja se on ihan järkeenkäypää; kuitenkin Dm 3...7 voimansiirtoketjussa on kaikilla vaihteilla mukana nestekytkin ja silti voimansiirtoa sanotaan mekaaniseksi. Ehkä tässä pitäisikin eritellä: nestekytkin ja mekaaninen vaihteisto. Joka tapauksessa tämä on linjassa ensimmäisessä kappaleessa kirjoittamani määritelmän kanssa: välityksen muutos tapahtuu mekaanisesti. Näissä tapauksissa tarkan tulkinnan hakeminen saattaa olla kyllä loputon suo. |
|
| 09.11.2011 15:14 | Tunnus poistettu: | Niin on. Kiitos selvityksestä! Aina on tulkinnanvaraa ja mahdollisuus nälvimiseen, jota en tietenkään tarkoittanut. Nykyisin suurin ongelma on saada junaan matkalippu ilman tolkuttomia vaikeuksia ja aiheettomia lisämaksuja. |