??.??.1967 / Hamina (uusi)
??.??.1967 Juna-laiva - Hetken mietiskelin, oliko se tämä m/s Hektos, jonka luukun kannella ensimmäinen Hr13 2301 matkusti Ranskasta Suomeen lokakuussa 1962. Piti tarkistaa - ei ollut, vaan sisaralus Hebe se olikin. Kuva Hiirenkarin päästä n. 1967. Gks ja Sampo kuvassa mukana.
Kommentit
| 19.11.2011 12:22 | [Tunnus poistettu]: | :) | |
| 22.11.2011 14:37 | Esko Maasalo: | Jos tähän sallitaan hieman tietoa laivannäköisestä eli linjakkaasta pienestä rahtarista, joka valmistui Wärtsilä-yhtymä Chricton-Vulcanin Turun telakalta 15.3.1961, köli oli laskettu 30.8.1960 ja vesille sitten päästiin 28.10.1960. Laiva kuului kahdeksan aluksen sarjaan, joista ensimmäinen Arcturus luovutettiin 30.8.1960. Järjestyksessä muut olivat Baltic, Hektos, Corona, Hebe, Oihonna, Lapponia ja Castor, joka luovutettiin 17.9.1962. Kantavuudeltaan ne olivat 2200 tonnia tai suljettuna 3150 t (tonnistokikkailua tuohon aikaan). Kokonaispituutta oli vain 89,85 m, leveyttä 13,1 m ja syväys 5,17/6,31 m. Pääkone kehitti 2400 hv, jolla kuljettiin avovedessä parhaimmillaan 13,5 solmun vauhtia. Laiva koottiin Aurajoen länsirannalla suurin piirtein siinä missä nyt sijaitsee joessa valaanpyrstötaideteos. Teräsmateriaali tuli telakalle muuten kumipyörillä, joka oli hankalaa. Pistoraidetta suunniteltiin aikanaan Kupittaalta saakka jokivarren idänpuoleiselle telakalle asiaa helpottamaan. | |
| 26.05.2015 19:42 | Raimo Harju: | Onkohan niis jutuis perää, joissa kerrotaan että, kun ensimmäistä tai toista veturia nostettiin laivasta, petti nostolenkki ja veturi meinas mennä pudotessaan laivan pohjasta läpi. | |
| 26.05.2015 20:57 | Kimmo T. Lumirae: | En välttämättä usko, sillä jos Dr13 putosi vähänkin matkaa, niin se oli todennäköisesti ns. lopullisesti solmussa. | |
| 26.05.2015 21:41 | Raimo Harju: | Niis jutuis taidettiin mainita jotain sellaista, että veturi olis ollu jonkinlaises kehikos tai laatikos. Tätä juttua tais kertoa henkilö joka oli satamas töis. Laitoin kysymykseni sen takia, jos joku muu sattuis tietämään enemmän. | |
| 26.05.2015 21:58 | Tapio Muurinen: | Ns. "jutulta" kuulostaa. Nostolaitteet on mitoitettava kuorman mukaan; ja tarkastetaan säännöllisesti. Ne eivät saa pettää. - Toisaalta maahantulokuvista saa sellaisen johtopäätöksen, että veturit tulivat pressuihin vähän käärittynä 1. ruuman suojakannen päällä. Näin oli ainakin ms. "Hebe":n ja 2301:n kohdalla. Oletettavasti 2302 tuli samoin ms. "Arcturuksen" kannella pari kuukautta myöhemmin. Nehän kuuluivat samaan laivasisarusparveen, kuten Eskon luettelosta käy ilmi. | |
| 26.05.2015 22:45 | Petri Nummijoki: | 2301 ja 2302 saatiin koeajokuntoon melko pian maahan saapumisensa jälkeen, joten tuskin niihin isoja vaurioita kuljetuksen aikana tuli. Mutta höyryvetureita on tuotu Suomeen laivoilla vielä 40- ja 50-luvuilla pilvin pimein, joten olisiko niistä joku pudonnut? Tietysti jos tapauksen muistetaan sattuneen juuri Hr13-veturille tai 60-luvulla niin silloin vaihtoehtoja ei kovin paljon ole. | |
| 27.05.2015 09:47 | Petri Nummijoki: | Melko pian tarkoittaa siis 2-3 viikkoa maahan saapumisen jälkeen, joten suuria lommoja siinä tuskin ehdittäisiin oikoa. | |
| 27.05.2015 13:56 | Raimo Harju: | On se laivanpohjasta läpi meneminen ollut varmaan ylidamatisoitua, jos nyt tällaista onkaan sattunut. Pitääpä selailla kaikki 25 vuoden Resiinalehdet, jos niis olis jotain valaisevaa. Putoshan täällä Mäntyluodon telakalla joskus porauslautan osa nosturin koukusta proomun kannelle, rautaa oli kahden veturin verran, mutta ei siinäkään kovin pahasti käynyt. | |
| 27.05.2015 21:24 | Tapio Muurinen: | Kiinnostaisi tietää millaista nostokalustoa Hanasaaressa, missä veturit nostettiin maihin, oli tuolloin syksyllä 1962 käytettävissä? | |
| 27.05.2015 21:24 | Kimmo T. Lumirae: | Sattuuhan niitä, näköjään. "Joo, tipauttakaa siihen laiturille vain niin kyllä me huolehditaan siitä sitten....eeeeiiiiiiii sananmukaisestiiii!!!!!!" (Kiitos Topi L.) https://www.youtube.com/watch?v=OvyIrsZ7Zhs Jos tuosta veturista voisi ottaa kiinni kuin pienoisveturista ja ravistaa, se varmasti kuulostaisi varmasti lähinnä muropaketilta...Ei taatusti yhtään osaa alkuperäisissä kiinnikkeissään eikä ehjänä. Videolta näkyy jännästi koko veturin rungon taipuminen ja osittainen palautuminen. (Käyttäjä muokannut 27.05.15 21:25) |
|
| 28.05.2015 01:04 | Tapio Muurinen: | Tämä se nosturi varmaan oli http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+merimuseo/200621%3A117?itemIndex=158524 , jos ajankohta passaa. | |
| 28.05.2015 08:46 | Raimo Harju: | Aika paljon riippuu siitä, kuinka kokealta putoaa ja putoaako neljälle jalalle kuin kissa. Tämä videolla näkyvä veturi putos korkealta ja pää edellä. Mulla kai oli sitten väärä käsitys, kun luulin että veturit nostettiin laivasta joko Kotkan tai Haminan satamas. | |
| 28.05.2015 16:53 | Tapio Muurinen: | Haminassa ei ollut omasta takaa kuin 5 t nostureita. Jos raskaita esineitä (>100 t) nosteltiin laivasta junaan / junasta laivaan, niin nosturin piti olla laivassa mukana, tai erillinen ponttooninosturi hinaajan perässä. Kotkan Välilaiturille oli hankittu v.1962 alussa uusi 60 t nosturi kurottumalla 18 m, ja 40 t kurottumalla 24 m. Sekään ei olisi riittänyt. Varmasti näistäkin nostotilanteista Hanasaaressa on valokuvia - jossain. Hyvää pohdiskelua herättelit, Raimo. (Käyttäjä muokannut 28.05.15 17:11) |