25.09.2011 / Turku
25.09.2011 Valtion rautateiden lennätin Siemens - Halske 1920 TS auto- ja viestintämuseo
Kommentit
| 10.08.2020 06:49 | Timo Salo: | No nythän löytyi oikein kiinnostava laite, ilmeisesti toimi lankoja pitkin? Mitähän tuohon paperinauhaan tulostui, ei kai vaan peräti selväkielistä textiä, vai morsemerkit graafisesti...??? Ei kai mekaanisella boxilla sentään dekoodata? | |
| 10.08.2020 08:20 | Juhani Pirttilahti: | Pisteitä ja tiheään lyötyjä pisteitä muistaakseni. Noita nauhoja saattaa vielä löytyä vanhojen rautatieasemien kätköistä. (Käyttäjä muokannut 10.08.20 08:21) |
|
| 10.08.2020 11:41 | Esa J. Rintamäki: | Käskylehdissä muun muassa aikoinaan kerrottiin enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin: "sähkösanomanvaihto lakkautetttu xxx:n asemalla xx.xx.19xx lukien". Viimeisen kerran tällaisesta tiedotettiin VT:ssä 1977, kun Haapamäeltä ja Vainikkalasta lakkautettiin sähkösanomanvaihto 1.5.1977 lukien. Lennättimien hyvä puoli aikoinaan oli siinä, kun viestittelystä jäi todisteeksi nauha Morsen merkkeineen. Tällöin pystyttiin selvittämään viestitys asemien välillä ainakin onnettomuuksien tapahduttua. Elokuvassa Pikajuna pohjoiseen Perämaan junanlähettäjää esittävä Eino Kaipainen eräässä kohtauksessa on lukevinaan morsenauhaa. (Samassa elokuvassa E. Kaipaisen junanllähetysrituaaliin kuuluva puhelinkeskustelu sananvalintoineen on hieman "pielaveteläistä"!) Lennätinliikennettä rautatieasemilla parhaiten on nähtävissä lännenelokuvissa. (Käyttäjä muokannut 10.08.20 11:44) |
|
| 10.08.2020 14:42 | Timo Salo: | Kiitos pojille tiedoista! Iso yllätys, että niinkin myöhään kun 1977 olisi vielä käytetty moista muinaisjäännettä. Se vielä vähän jäi epäselväksi, että kulkiko "titaus" noissa moniparisissa puhelinlangoissa joita kulki kaikkien ratojen vieressä? En muista Siuron asemalla moista laitetta nähneeni... |
|
| 10.08.2020 21:03 | Jaakko Tuominen: | Ettei vain Vainikkalan ja Haapamäen tapauksissa olisi ollut jo kaukokirjoitin, tuskin morsetusta. | |
| 10.08.2020 21:24 | Ilari Kokko: | Kyllähän mekaanisella laitteella toki dekoodataan: https://en.wikipedia.org/wiki/David_Edward_Hughes | |
| 11.08.2020 01:09 | Kimmo T. Lumirae: | Kaukokirjoittimia lieni käytössä varmaan ainakin vielä 1990-luvulla. Vainikkalassa morselennättimen käyttö on helppo ymmärtää eri kielen vuoksi. |
|
| 11.08.2020 04:12 | Esa J. Rintamäki: | Lennättimen valttina oli nopeus. Esimerkiksi onnittelu- tai vaikkapa nyt surunvalittelusähkeellä tavoitti vastaanottajan hyvinkin saman päivän aikana. Jo aikoja sitten edesmennyt Susikoski-kirjailija Mauri Sariola useinkin "tienasi" itselleen huimasti maksettavia laskuja juuri ahkeralla sähkösanomien lähetyttämisellä. Etenkin, kun herra Sariola oli nauttinut juovutusjuomia aikansa kuluksi... |
|
| 11.08.2020 07:53 | Timo Salo: | Erityiskiitos Ilarille hienosta linkistä, uskomattomia "mateenpäitä"... Ehkä nuo elekroniset dekooderit kuitenkin on pitemmänpäälle varmempia = positiivista kehitystä!!! | |
| 12.08.2020 21:56 | Ilari Kokko: | Laitteen käyttöliittymä on sinänsä todella looginen, sillä siihen on lainattu suoraan "näppäimiksi" koskettimet. Sinänsä mielenkiintoinen laite, että puhutaan 1850-luvun näppäimistöstä. Samanlainen laitehan on nähtävillä Tampereella Vapriikin Rupriikissa: http://vapriikki.fi/rupriikki/nayttelyt/ |