??.??.1957 / Jyväskylä

??.??.1957 Hr11 1950 lähdössä viemään pikajunaa Jyväskylästä ilmeisesti Helsinkiin kesällä 1957. Tässä vielä ajan muodin mukaan pitkähelmaisena. Tämähän on juuri se Hr11, joka sarjansa viimeisenä edustajana on jo pitkään odottanut kohtaloaan Hyvinkään konepajan pihalla.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: E. Näriäinen (Lisännyt: Kari Näriäinen)
Lisätty: 02.01.2012 20:13
Muu tunniste
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

02.01.2012 22:24 Kari Näriäinen: Niin - oletan, että Hr11-veturien helmoista leikattiin tuo siivu pois 50-luvun loppuvuosien vaihteisto- ja konerempan yhteydessä. Siis sama temppu kuin sinisille teräsvaunuille huoltotoimien helpottamiseksi. Joku tietävä voisi vahvistaa tai kertoa lisää.
02.01.2012 22:47 Petri Nummijoki: Veturin maalaus ei näytä alkuperäiseltä, joten veikkaisin kuvan olevan kuitenkin koneistoremontin jälkeiseltä ajalta eli käytännössä vuosien 1958-1960 välillä otettu. Kesällä 1961 veturit eivät olleet enää Tampereen kierroissa. Juna lienee joko H92 tai sunnuntaisin kulussa ollut P98 Helsinkiin. Erinomaisen mielenkiintoinen kuva joka tapauksessa.
02.01.2012 23:31 Marko Manninen: Minkä takia ikkunassa on kalterit?
03.01.2012 13:10 Petri P. Pentikäinen: Erittäin j-menevä kuva krt-kaikkiaan.
03.01.2012 13:14 Heikki Jalonen: Kuljettajan edessä olevan tuulilasin osan kalterointi johtunee
UIC-651 määräyksen voimaantulosta, jossa tuulilasin kappaleiskun
kestävyydelle annettiin suurimpaan ajonopeuteen perustuvat vaatimukset.
VR on omassa määreessään tietenkin vaatinut normin mukaista rakennetta.

Hr11-veturin suurin sallituttu nopeus (120 km/h) taisi vain olla kotimaiselle
lasiteollisuudelle vielä liian kova pala purtavaksi 1950-luvun puolivälissä.
Projektiilikoetta tuskin saa läpi muutoin kuin laminoituja lasirakenteita
käyttäen. Laminoidun kerroslasin valmistus puolestaan on voinut olla -
ainakin kotimaisille toimittajille - tuolloin vielä tekemätön paikka.
Ja noina aikoina Valmetilla Suosittiin Suomalaista aina jos voitiin.
Joskus ehkä myös silloin, kun ei olisi pitänyt.
03.01.2012 14:33 Raimo Harju: On se ollut näkemisen arvoista,kun näin komea veturi on höristellyt syksyn väreissä kylpevälle Haapamäen asemalle 1950 luvun lopulla.Silloin moni matkustaja oli tottunut vain höyryveturien tummanpuhuvaan sävyyn.
03.01.2012 17:20 Eljas Pölhö: Todella mielenkiintoinen kuva. Olen luullut, että helmojen poisto ja maalaus+logo tehtiin jokseenkin samaan aikaan. Koneistoremontin yhteydessä vetureihin tehtiin 30 lisämuutostyötä, joista Valmet teki lisämuutokset 1, 2, 4, 10b, 14 ja 24-29. Loput, eli 3, 5-9, 10a, 11-13 ja 15-23 teki Turun konepaja. Harmillista kyllä, minulla ei ole luetteloa lisämuutostöistä, joten en tiedä kuuluivatko logo, maalaus ja helmojen poisto näihin töihin.

Äkkiseltään löysin, että Valmet halusi veturit sisään seuraavasti: yksi oli jo sisällä 10.12.57, seuraava 15.12.57 (oli sunnuntai, joten VR halusi toimittaa seuraavana aamuna, ei kuitenkaan 1954, jolla SKF suoritti akselilaakerien rarvavoiteluun liittyviä tutkimuksia), kolmas 10.1.1958, neljäs 30.1.1958 ja viides 15.2.1958. En tiedä toteutuiko näin. Veturit valmistuivat 1950 31.5.1958, 1951 6.9.1958, 1952 ?.?.1958, 1953 4.7.1958 ja 1954 14.6.1958. Täten 1950 oli joko ensimmäisenä tai toisena muutettu veturi.
03.01.2012 17:50 Kari Näriäinen: Petri N:lle: Pitäisin edelleen (perhetapahtumien perusteella) kiinni siitä, että tämä on kesältä 1957. Eljaksen tiedotkin tätä tukevat.
03.01.2012 21:54 Petri Nummijoki: Vaikka sanoinkin edellä, ettei maalaus näytä alkuperäiseltä niin kyllähän sen voi sanoa varmuudellakin, ettei maalaus alkuperäinen ole. Tämän huomaa vertaamalla kuvaan http://vaunut.org/kuva/23187. Nyt tietysti jää vielä epävarmaksi, uusittiinko maalaus vuoden 1958 koneistoremontin yhteydessä, jo ennen sitä vai vasta koneistoremontin jälkeen? Toisaalta P/H 91/92 aloitti vasta loppuvuodesta 1958 liikennöimään reittiä Helsinki-Haapamäki-Savonlinna ja vasta tämän jälkeen lienee Hr11 ollut Jyväskylässä tavanomainen vieras. Ennen vuotta 1958 olisi Hr11 voinut vierailla Jyväskylässä lähinnä P97/98:ssa, joka oli kulussa vain parikymmentä kertaa vuodessa.
(Käyttäjä muokannut 03.01.12 21:54)
03.01.2012 23:28 Eljas Pölhö: Maalausmuutos oli vain osittainen keltainen päällemaalaus, joten se varmaan sujui näppärästi VR:n konepajalla samoihin aikoihin kuin Dm4-vaunut saivat uutta väriä. Kuvan juna on mielestäni sunnuntaijuna P98, koska varjot sattuvat hyvin tuonne 17.30 korville. H/P92 ohitti Jyväskylän ennen puolta päivää, joten varjojen pitäisi sojottaa toiseen suuntaan.
04.01.2012 07:07 Juha Kutvonen: Muistaakseni vuoden 1957 rautatietilastossa on kilometrejä moottorivetureille Hpk-Jy -osuudella henkilöjunissa. Käytännössä sen täytyy tarkoittaa Hr11:tä, koska muita linjadieseleitä ei vielä ollut olemassa. En pysty tilastoasiaa kuitenkaan heti tarkistamaan.

On muuten nätti (pienoisrautatiemäinen) juna. Hr11 sopii hyvin lyhyen puuvaunujunan vetäjäksi.
(Käyttäjä muokannut 04.01.12 07:12)
04.01.2012 16:54 Petri Nummijoki: Hyvä huomio rautatietilastosta. Vuonna 1957 on moottorivetureiden merkitty vetäneen pikajunia välillä Haapamäki-Jyväskylä 11 kpl ja 858 km. Juna on varmaankin ollut juuri P97/98. Tosin akselikilometrejä näistä junista on kertynyt vain 8100 eli keskimäärin junissa oli 9,44 akselia. Ei oikein täsmäisi kuvan kaltaiseen 16-akseliseen junaan. Sen sijaan henkilöjunia on ajettu jopa 388 kpl ja 30264 km. Näistä kertyi 426200 akselikilometriä eli 14,08 akselia junaa kohti. Moottorivetureille on tilastoitu henkilöjuna-ajoa vain kesäkuusta syyskuulle, joten voidaan päätellä kahden päivittäisen henkilöjunaparin olleen Haapamäen ja Jyväskylän välillä Hr11-kierrossa. Minulla ei ole vuoden 1957 kesäaikataulua, joten en tiedä mitä junia olisivat mutta kesällä 1955 ajettiin Turku-Haapamäki-laivapikajunaa, josta jatko henkilöjunana Jyväskylään. Sellainen sopisi hyvin Hr11-junaksi, jos oli vielä 1957 kulussa. Tosin tulo Jyväskylään oli iltapäivällä ja lähtö aamupäivällä, joten ei taida sopia kellonaikoihin sekään. Toinen Hr11-juna oli luultavasti joku Jyväskylä-Haapamäki-paikallisjuna. Sellaisen vaunustosta luulisi 50-luvulla löytyvän F, Po ja G-sarjan tavaravaunu tai ainakin joku näistä mutta voi tietysti olla, että paikallisjuna kulki täyteajona pikajunan rungolla.
04.01.2012 16:57 Petri Nummijoki: Hr11-vetureille on merkitty myös 78 km ajoa konepajaan välillä Haapamäki-Jyväskylä. Kun pikajunia kulki vain pariton määrä niin ilmeisesti yhdellä pikajunareissulla paluumatka ei enää onnistunutkaan.
04.01.2012 22:48 Kari Näriäinen: Mitäs aikatauluasiantuntijat sanovat P95/96:sta? Oliko se kulussa tuolloin tätä kautta?
04.01.2012 23:13 Petri Nummijoki: P95/96 oli 50-luvulla kulussa vaihtelevasti. Korkeamman kysynnän aikaan se ajettiin mutta välillä oli kausia, jolloin Jyväskylän makuuvaunut liitettiin Vaasan yöjunaan P51/52 eikä P95/96 ollut kulussa. P95/96:n historiassa varmaankin merkittävin ajanjakso alkoi kesäaikataulukauden 1959 myötä, jolloin Vaasan yöjuna P51/52 lopetettiin (suuria juhlapyhiä lukuunottamatta) ja sen vaunut jaettiin osittain Oulun yöjunan P65/66 ja osittain P95/96:n kesken. Tilastojen mukaan Hr11-vetureilla ajettiin Tampereen kierroissa (ennen vuotta 1961) keveitä pikajunia. 170 t eli noin 16-akselia oli tyypillinen Hr11-vetoisten pikajunien keskipaino. Tähän kuvioon ei oikein sopisi, että Hr11-kierrossa olisi ollut yöjuniakin, jotka olivat yleensä melkoisesti raskaampia.
04.01.2012 23:37 Eljas Pölhö: Minulla on käsillä kesä 1956 ja kevät 1958 aikataulut. Niissä junapari P95/96 kulki vain Hki-Jyväskylä-Hki. Lähtö Jyväskylästä 21.45. P96 perässä tuli vielä toinen yöjuna (H982), joku kuljetti makuuvaunut Pieksämäeltä Vaasaan ja 1956 myös Poriin (liitettiin toisiin juniin Haapamäellä). P95 edellä kulki H981 vastaavin makuuvaunuin toiseen suuntaan.
11.03.2021 12:33 Petri Nummijoki: Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa on pari kuvaa vuosilta 1961-1963, joissa yksilö 1950 on varustettu ylimääräisillä ilmaletkuilla. Oliko 1950 varusteltu varta vasten teräsvaunujen koeajoja varten tuolloin vai mikä ajatus moisessa kaikesta päätellen tilapäiseksi jääneessä muutoksessa oli?
11.03.2021 16:26 Petri Sallinen: Ilmeisesti sitä ei tiedetä tarkkaan, milloin VR-logo ilmaantui veturin keulille?
11.03.2021 17:14 Juhani Pirttilahti: Tämäntyyppisestä muutoksesta on Valmetilla tavattu piirtää muutosmerkintä piirustukseen. Siitähän se selviää, jos piirustus löytyy. 50-luvun alku harmillisesti osuu siihen aikaan, jonka piirustuksien säilymisestä on epätietoisuutta.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!