14.03.2012 / Passow (Uckermark), Saksa
14.03.2012 BR234 242-6:n vetämä EC179 "Alois Negrelli" Stettinistä Prahaan ohittaa Passowin asemaa Uckermarkissa. Passowista Stettiniin rata on sähköistämätöntä ja yksiraiteista, mutta tästä Berliiniin päin sähköistettyä kaksiraiteista. Passowista haarautuu rata PCK:n (alunperin VEB Petrolchemisches Kombinat, nykyään Petrolchemie und Kraftstoffe) öljynjalostamolle, joka huolehtii lähes koko Berliinin nestemäisestä polttoainetarpeesta, esimerkiksi Schönefeldin lentoaseman kerosiinista n. 80% kulkee junalla jalostamolta lentoasemalle. Tällä rataosalla on myös mahdollista nähdä monenlaista vetokalustoa; Ludmilloja, sveitsiläisiä sähkövetureita, Class 66:sia yms.
Kommentit
| 16.03.2012 00:01 | Sami Hovi: | Paikallislehdistön mukaan tätä EC-yhteyttä ollaan lakkauttamassa vähäisten matkustajamäärien vuoksi Berliinin ja Szczecinin välillä. Sen sijaan on tarkoitus panostaa reittiin Berlin–Gdańsk: http://www.berliner-zeitung.de/berlin/neue-zugverbindung-ab-juni-per-bahn-direkt-nach-danzig,10809148,11710846.html | |
| 16.03.2012 00:04 | Leo Männistö: | Ohoh! Tulipa hyvään aikaan hoksattua, että tällainen Ludmilla-pikuri löytyy näinkin läheltä. Tätähän täytyy alkaa dokumentoida pikimmiten. Sain muuten kielipoliisilta ankaran nuhtelun, että Stettin pitäisi kirjoittaa suomeksi muotoon "Szczecin", toivottavasti tämä ei teitä mahdottomasti häiritse. (Käyttäjä muokannut 16.03.12 00:45) |
|
| 16.03.2012 12:47 | Kimmo T. Lumirae: | Suomessa on "aina" ollut tapana kumarrella muutetuille paikannimille, ettei esim. tässä tapauksessa viitata paikan saksalaiseen menneisyyteen, miksiköhän? Saksalaiset itse käyttävät järjestelmällisesti nimenomaan saksalaista muotoa, jos sellainen jollekin kaupungille on olemassa; näitähän löytyy esim. Tsekeistä ja Romaniasta. Miksi emme käyttäisi Petroskoista muotoa Äänislinna? Ja Primorskista Koivisto? |
|
| 16.03.2012 13:00 | Jouni Hytönen: | Nyt en kyllä tunne historiaa tältä osin kovin hyvin. Oliko Äänislinna vakiintuneessa käytössä jo ennen jatkosotaa? Pientä hankaluutta syntyy, kun puhutaan nimillä, joita ei kartoista löydy. Primorsk nyt toki on Koivisto. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjä olisi voinut tehdä kulttuuriteon ja palauttaa alkuperäiset Karjalan kannaksen nimet. Karjalan tasavallan aluehan säästyi nimimuutoksilta. Pietaristahan on joissakin yhteyksissä käytetty myös nimeä Nevanlinna. Daugavpils Latviassa olisi Väinänlinna. Saksaksi Dünaburg. Onko näitä vielä lisää? :) Olisihan Baltian maiden alueelta kaivettavissa vaikka kuinka paljon vanhaa saksankielistä nimistöä, mutta onko tarpeen? | |
| 16.03.2012 17:51 | Kimmo T. Lumirae: | Äänislinna on tietysti vähintäänkin rajatapaus, mutta lienee linjassa juurikin saksalaisen käytännön kanssa. Saksalaisissa kartoissa luultavimmatusti mainitaan sekä nimen paikallinen että saksankielinen versio ja vähintään sama käytäntö voisi olla suomalaisissakin kartoissa. Kiintoisa aihe. |
|
| 17.03.2012 00:57 | Jarno Piltti: | Äänislinna lienee nimenä samassa linjassa ennen kaikkea Petrogradin kanssa - ei kuitenkaan Leningradin. "Suomen Chicagon" ja "Suomen Ateenan" välinen ratahanke pitäisi saada uuteen nousuun jo pelkästään siksi että saataisiin (ei ehkä suorimmalla linjauksella) liikennepaikka nimeltä Gustav Adolfs. Ja Ljubljana on ihan musiikillisista syistä mieluiten Laibach. :) Vakavammin puhuen: Baltian maiden ja muun ns. Itä-Euroopan saksalaisiin nimiin liittyy kyseisten alueiden saksankielisen väestön pitkä mutta tylyyn toiseen maailmansotaan päättynyt historia. En tiedä herättääkö aihe samanlaisia tunteita kuin Karjalan ja Itä-Karjalan historia meillä. Räävelissä nyt on jokainen käynyt, mutta moniko vorkkilainen tunnustaa reissanneensa Memelissä, Vindaussa tai Libaussa? :) | |
| 17.03.2012 02:03 | Leo Männistö: | Ainakin Bundesautobahn 11:llä opastetaulusissa lukee nimenomaan Stettin. Vasta lähempänä Puolaa, suunnilleen Angermündestä eteenpäin, lukee myös pienellä suluissa Szczecin. Välimatkatauluissa sitten vastaavasti pelkkä Stettin. | |
| 17.03.2012 12:45 | Tuukka Ryyppö: | Tuossa saksalaiset ovat kyllä edistyneempiä kuin suomalaiset. Eipä löydy suomesta kai yhtäkään tieliikenteen etäisyys- tai opastustaulua, jossa lukisi Санкт-Петербург tai edes sama latinalaisin aakkosin ("Sankt-Peterburg"). Saksalaisten housuissa suomalaiset kirjottaisivat tauluun vain "Stettin" ja sillä hyvä. | |
| 17.03.2012 15:22 | Jouni Hytönen: | Memel, Schaulen, Vindau, Libau, Dünaburg ja Rositten ovat kyllä kaikki tuttuja. :) | |
| 17.03.2012 19:05 | Leo Männistö: | Tuukka, mutta Kotkansaareltapa ainakin löytyy Mussalo-opasteet muodossa "Муссало" (Käyttäjä muokannut 17.03.12 19:05) |
|
| 17.03.2012 22:45 | Ari Palin: | Latvian Valkassa ihmettelin taannoin, mitä paikkaa kylteissä näkynyt nimi "Igaunija" tarkoittaa. Kartassa ei Latvian puolella näkynyt Igaunija-nimistä kylää tai muutakaan taajamaa, joten sen oli pakko olla latviankielinen nimi Viron puolella sijaitsevalle paikalle. Tiesin, että Viron puolen Valga se ei ainakaan ole, koska nimessä olisi silloin mukana joko "Valga" tai "Valka". Tiesin myös, että Tallinna on latviaksi "Tallina". Tarton muuntuminen Igaunijaksi tuntui myös hyvin epätodennäköiseltä. Minne viitta siis osoitti? Koska tarjolla olivat nuo em. kaupungit, mikään kyläpahanen ei tulisi kyseeseen. Pidin myös mahdollisena, että se olisikin jonkin firman tai laitoksen nimi Latvian Valkassa. Mutta selvisihän sekin mysteeri melko pian. Viron kielellä nimi saa muodon "Eesti". :) | |
| 18.03.2012 01:32 | Topi Lajunen: | Tuukka, olen muistikuvieni mukaan nähnyt Suomessa useammankin etäisyysopastustaulun, jossa Pietari kirjoitetaan juurikin kyrillisin kirjaimin. Seiskatiellä taisivat olla. | |
| 18.03.2012 08:45 | Kimmo Säteri: | Tuukka: ottaisimmeko me suomalaiset mallia vaikkapa Belgian flaameista? Ainakin Antwerpenistä löytyy moottoritieltä kylttejä, joissa opastetaan Rijsel -nimiseen kaupunkiin. Täh? Siis minne? Kyseinen kaupunki löytyy Pohjois-Ranskasta ja kirjoitusmuoto "Lille" lienee tutumpi monille. Eli eikös Suomesta kuitenkin löydy melko paljon kylttejä, joissa lukee "Pietari - S(ank)t. Petersburg", joilla tässä englanninkielisessä maailmassa useimmat löytävät oikealle tielle? (Tosin myönnettäköön, että belgialaiset tienviitat ovat olleet kauan maailmankuuluja sekavuudestaan.) Saksalaiset kartastot ovat nekin oma luku sinänsä Mailand-, Laibach- ja Pressburg -nimisine kaupunkeineen. | |
| 18.03.2012 13:31 | Kimmo T. Lumirae: | Aivan kuten meidänkin kartastoihimme on merkitty Tukholma ja Pietari. Italiassa ihmettelin rautatieasemalla, kun junien määränpääksi tauluissa oli merkitty mystisiä paikkoja nimeltä Amburgo ja Norinberga. Kaupungin nimen ilmaiseminen paikallisena käännöksenä tuntuu olevan melko yleistä. | |
| 18.03.2012 15:22 | Tuukka Ryyppö: | Et sattunut Monacoon (Müncheniin) suuntaavaa junaa näkemään? :) | |
| 18.03.2012 20:55 | Ari Lindroos: | Joskus Saksassa BAB 1:ltä BAB 60:lle kääntyessä ihmettelin kyltissä olevaa Lüttich nimistä paikkaa mitä en koskaan kartasta muistanut nähneeni. Selvisipä tuokin mysteeri kun pääsi rajan yli Belgian puolelle. Lüttich on nimittäin tutummin Liége. Tuo Rijsel - Lille on kanssa tuttu juttu. Siellä päin on useahkosti tullut käytyä ja alkuun kyllä hämäsi. | |
| 19.03.2012 14:57 | Tuukka Ryyppö: | Itse olen Aachen HBf:n tienoilla kysellyt, missä kulkee Liégeen johtava tie. Eivät osanneet pari ensimmäistä sanoa, eikä ensin kolmaskaan. Sitten kuului: "Ach, Liége Lüttich!", minkä jälkeen asia olikin selkeä :) | |
| 19.03.2012 15:51 | Kimmo Säteri: | Ja flaaminpoloiset joutuvat LUIKkimaan kyseiseen kaupunkiin. | |
| 19.03.2012 16:50 | Leo Männistö: | Kävin eilen taas Uckermarkin suunnalla Ludmillajahdissa ja Schwedtissä ainakin oli sitten taas opastustauluissa nimet pelkästään puolaksi ja nimen perässä se autoista tuttu maatunnus-soikio. |