18.03.2012 / Hämeenlinna
18.03.2012 Minua ovat aina kiinnostaneet vaunujen kattojen kalusteet; tuulettimet, venttiilit, savutorvet yms. Niitä kun vain harvoin on kuvattu esim. tyyppipiirustuksissa.
Valtterin vaunuja:
Edessä 2 lk EFi 22378. Sen vasemmassa etunurkassa on konduktööriosaston savutorvi ja vastakkaisessa nurkassa Siro-kattilan savutorvi.
Takana III lk Ei 22272. Sen Siro-kattilan savutorvi on vastaavassa paikassa.
Torpedotuulettimien sijainnin perusteella voi päätellä vaunujen osastojaon ja penkkityypit (eli käytävän sijainnin keskilinjan suhteen).
Kommentit
| 24.03.2012 14:46 | Kurt Ristniemi: | Mikäs johdin se tuolla vaunujen katoilla kulkee? | |
| 24.03.2012 15:32 | Tapio Keränen: | Käsittääkseni se on maadoitusjohdin. Metallisiin kattokalusteisiin indusoituu ajojohtimesta sähkövaraus, joka on parempi purkaa maadoitusjohdinta pitkin vaunun aluskehyksen kautta telien ja pyörien välityksellä kiskoihin kuin venttiiliä avaavan tai sulkevan sisällä seisovan henkilön kautta. | |
| 24.03.2012 18:58 | Kurt Ristniemi: | Noinpas näkyy olevan: yhdessä muussa kuvassa näkyykin, että katolta tuleva johdin on liitetty vaunun päädyssä aluskehykseen. Turvallisuus ennen kaikkea, vaikka sen tähden autenttisuus kärsiikin. Eniten vanhaa nostalgikkoa surettaa katolle johtavien portaiden ja kattosiltojen ja ylikulkujen puuttuminen. | |
| 24.03.2012 20:24 | Tunnus poistettu: | Mutta kattomateriaali on lähellä alkuperäistä, eikä mitään nykyajan bitumikermiä (, joka sinänsä on ihan hyvä katemateriaali, mutta ei kuulu noihin vaunuihin). | |
| 26.03.2012 11:51 | Kurt Ristniemi: | Kattomateriaalin eli 'kattopaskan' valmistamiseen tarvittiin silloin ennen 40 kg pellavaöljyvernissaa, 32 kg liitua, 8,5 kg keltamultaa, 8,5 kg umbraa, 8,5 kg hartsia ja 62 kg hopeakiillettä. Valmistus-ja työohjeet löytyvät kirjasta 'Pasilan konepaja 1903-2003' sivulta 121. Massaus-, kuivatus- ja voiteluvaiheiden jälkeen katolle levitettiin kattohiekkaa. - Olisikohan Valtterin vaunujen kunnostuksessa käytetty samaa reseptiä? | |
| 27.03.2012 21:37 | Tunnus poistettu: | Asiaa tuntemattomana veikkaan, että ihan alkuperäistä reseptiä ei ole noudatettu, mutta korvaavin ainein päästy alkuperäiseen vaikutelmaan. Verrataan vaikka ns. Marskin ryyppyyn, jota tietyin paikoin kerrotaan tehtävän alkuperäisen reseptin mukaan. Kuitenkaan ei sen aikaisia juomia ole edes käytettävissä, ja reseptistäkin on ristiriitaisia tietoja, eikä kukaan alkuperäinen pöytäseuralainen enää ole nykyistä maistamassa. | |
| 29.03.2012 19:22 | Olli Aalto: | Kuului bitumihuopa näihin vaunuihin tai ei, niin puollan sen käyttöä sillä sen ominaisuudet ja kesto ovat lyömättömät. Näkyyhän sitä olevan käytetty esim. vaunussa BT 01155 http://vaunut.org/kuva/43230 ja monessa muussa. Kun rahaa ja resursseja on käytössä vähän, niin bitumihuovan käyttö museoliikennöitsijöiden vaunuissa on perusteltua jopa 30-vuotisella käyttöiällä. | |
| 06.04.2013 18:32 | Tapio Muurinen: | Onkohan tuohon "kattipaskan" l. Lönnqvistin p:n (Lönnqvist oli rautateiden ylilääkäri) tullut painovirhe tai kertalukuvirhe hopeakiilteen määrässä. Historiikissa 1912-37 mainitaan myös sen määräksi 8,5 kg. - Hopeakiille oli ilmeisesti pientä lyijylastua. Vrt. kuiva-aineen määrää suhteessa vernissaan ja hartsiin. | |
| 07.04.2013 08:15 | Kurt Ristniemi: | Toden totta, kovin on eri määrä hopeakiillettä mainittu näissä kahdessa kirjassa. 'Pasilan konepaja' -kirjan teksti näkyy kuitenkin olevan kopioitu sanasta sanaan - tosin hieman modernisoiden - tuosta VR:n historiikista (s. 496), joten eroa on vaikea ymmärtää. Mahtaisiko sitä kenties selittää toisena lähteenä käytetty artikkeli Lönnqvist, L: Pasilan konepaja 50-vuotias, I-II, Rautatieliikenne n:o 2-3/1953? Vai Lönnqvistin paska, tuota en ollut kuullutkaan. Pitäisiköhän tuosta johtaa VR:n henkilökunnan tuntoja lääkärinsä suhteen? Hopeakiille taitaa todella olla jonkin sortin lyijyhilettä: http://coloriasto.blogspot.fi/2008/11/myrkyllisist-sein-papereista-kankaista.html kertoo "...lyijykiilteellä (-hopeakiille, lyijyliise) tahi muilla aineilla, joita tehdään lyijystä". Muuten; Kattopaskakäsitellyn ja hiekoitetun katon kestoikä oli historiikin mukaan matkustajavaunussa jopa 40-50 vuotta. Siten anakronistisen ja törkeän näköisen bitumihuovan käyttöä ei ehkä pitäisi perustella ainakaan 30 vuoden käyttöiällä. |
|
| 08.04.2013 08:41 | Teppo Niemi: | Uskon, että kaikki ne yhteisöt, jotka omistavat puukorisia vaunuja, odottavat nyt innolla Ristniemen panoksia, jotta vaunuihin saataisiin oikeat massakatot. Ja lisäksi myös niiden huoltoon tarvittavat resursit. Ja kestoikään liittyen kyselenkin, milloin uusimman puukorisen postivaunun katto viimeksi uusittiin? Kauankos se katto sitten kestikään käytännössä? |
|
| 08.04.2013 09:20 | Kurt Ristniemi: | Teppo: asiat asioina. Ei kannata vetää hernettä nenään, vain jos sattuukin olemaan eri mieltä. Resurssikysymyksen otin itsekin esiin, tosin kuvan http://vaunut.org/kuva/81772 kommenteissa. - On tämä kanssa yks lasten hiekkalaatikko. Aikuisten voisi odotta kykenevän näkemään asiat asioina. (Käyttäjä muokannut 08.04.13 09:26) |
|
| 08.04.2013 09:36 | Juhani Pirttilahti: | Historiikin kirjoittaja on mahdollisesti hieman liioitellut näkemystään kattopaskan käyttöiästä. Se kuivuu ja alkaa halkeilemaan, jolloin kosteus pääsee kattopaskan alle. Sen jälkeen alla oleva puukatto on entinen hyvin äkkiä. | |
| 08.04.2013 09:43 | Kurt Ristniemi: | Juhani, kiitos asiallisesta kommentista. Tällaiset kommentit lisäävät tietoa ja ymmärrystä, ja vievät siten asiaa eteenpäin. - Matkustajavaunun massakaton hoidoksi historiikissa sanotaan tarvittavan ohennetulla voiteella sively 5-7 vuoden välein. Ja alkuperäinen massaus tehdään öljyvärillä maalattuun kattoon neljänä vaiheena eriastein ohennetulla massalla. Kaikki nämä seikat vaikuttanevat massan käyttäytymiseen ja taipumukseen kuivua ja halkeilla. (Käyttäjä muokannut 08.04.13 09:53) |
|
| 08.04.2013 10:03 | Jouni Hytönen: | Näistä Valtterin vaunuistahan voi nyt sitten tarkkailla, kuinka kauan tällainen kate kestää. Tosin nämähän taitavat seistä tallin suojissa luppoaikansa. | |
| 08.04.2013 10:26 | Jarkko Korhonen: | Valtterin vaunujen leposija on luppoaikanaan toistaiseksi ainakin tietämäni mukaan ollut katon alla. (Taloista puhuttaessa savitiilikatteelle ikä, jos sammal ja skeida poistetaan, on 50 vuotta, jonka jälkeen ehkä tiilet kestävät, mutta aluskatehuopa ja alusruoteet saattavat jo olla kypsiä. Savitiili sinänsä säilyy vaikka ikuisesti eteläsivuilla vähäisellä pakkas-kosteusrasituksella. Hyvin vaikea kuvitella huovalle tai kattopaskoille lähellekään tällaisia ikiä). | |
| 09.04.2013 07:14 | Kurt Ristniemi: | Jos massakatto ei vähärasituksisessa vaunussa kestä viittä vuotta, se on väärin tehty. Ymmärrän, että vaunut.org - niinkuin mikä hyvänsä keskustelupalsta - on väärä foorumi rakentavaan pohdiskeluun. Uuden saaminen edellyttää valmiutta ja halukkuutta luopua vanhoista vakiintuneista näkemyksistä. Se ei ole helppoa, eikä siten onnistu keskustelupalstoilla. Niinpä siis... Täältä tähän :) |
|
| 09.04.2013 07:50 | Petri Nummijoki: | Mutta onko museokäyttö kaikilta osin vähemmän rasittavaa? Aktiivikäytössä vaunuissa varmaan oli lämpö päällä lähes jatkuvasti mutta museoliikenteen satunnaisessa käytössä ei taida onnistua. | |
| 09.04.2013 08:05 | Juhani Pirttilahti: | Joiltain osin vähemmän rasittavaa. Esimerkiksi tuo Sm1-kalusto on jo melkein huonommassa kunnossa kuin vuosikymmenen taivasalla seisoneet porkkanat. | |
| 09.04.2013 08:15 | Jarkko Korhonen: | Kyselin eilen eräältä 70-luvulla puuvaunujen parissa VR Psl knp työskenneelleeltä henkilöltä kattopaskan ikää. Hän arvioi (huom. arvioi ja muisteli), että kyllä kate 20-30-vuotta kesti. Sitä paikkailtiin, siveltiin ja hiekoitettiin tarvittaessa. Katon peruskorjauksessa koko katon paska otettiin alas puupinnalle ja tehtiin kaikki alusta. | |
| 09.04.2013 10:43 | Juhani Pirttilahti: | Voisi olla, että tärinä ja korin eläminen vaunun liikkuessa vaikuttaa kattoon ja tuohon päällysteen kestoikään. | |
| 09.04.2013 11:30 | Teppo Niemi: | Niin asiat asioina. Suomen rautateiden 150 vuotisjuhliin kunnostettiin kalustoa, joka ei ollut museoliikennöitsijöiden kunnostussuunnitelmissa. Mutta tätä kalustoa juhliin halunneet henkilöt tekivät kuitenkin sen toteuttamisen mahdolliseksi järjestämällä juuri niitä tässäkin keskustelussa kaivattuja puuttuvia resursseja. Ja veikkaanpa, että eräs vaunu olisi tehty massakatolla, jos vain sille olisi saatu rahoitus ja tekijäresurssit. Eikä se vieläkään ole poissuljettu. Mitä massakattojen kestävyyteen tulee, niin kysynkin, että milloin Ei 22272 sai edellisen kerran uuden massakaton ja missä kunnossa vaunu oli, kun vaunu meni Pieksämäen konepajalle kunnostettavaksi joulukuussa 2010? Ja pitää myös ottaa huomioon, että vaunu oli ennen tätä usean vuoden sisäsäilössä viemässä kunnostus- / säilytystilaa muulta kalustolta. Tuo katto kun ei enää kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/14196 näytä kovin terveeltä? Saiko siis Ei 22272 uuden massakaton kun se palautettiin koeajojunasta takaisin matkustajavaunuksi? |
|
| 07.05.2013 17:08 | Janne Ridanpää: | Liikennekäytössä ja -kunnossa pidettävässä museokalustossa huopakatot ovat mielestäni hyvä kompromissi. Harjaantumaton silmä tuskin osaa massakattoa edes kaivata. Jos taas vaunu kunnostetaan esimerkiksi Rautatiemuseon näyttelyesineeksi, tulee valita ehdottomasti aito massakatto. Tämän sanon kahden bitumikaton kokemuksella. Sanotaan vielä sekin, että vanha ja kuivunut massakatto voi olla pirullisen työläs raaputtaa irti. | |
| 07.05.2013 17:18 | Alex Chudoba: | Tosin näyttelyesineessä pitäisi varmaan muidenkin asioiden kuin katemateriaalin olla asiaankuuluvasti toteutettu. Käsittääkseni esimerkiksi Valtterin vaunuista jokaisessa (!) on kylkimerkinnät laitettu selvästi väärään paikkaan, alustamerkintöjen fontti ja osin mallikin poikkeaa oikeasta. Vaikka kattomateriaalikin vaikuttaa vaunun olemukseen, laituritasolta selvästi näkyvämpi ja tärkeämpi asia olisi mielestäni merkintöjen laittaminen oikeaan paikkaan ja edes sinne päin olevien fonttien käyttäminen. | |
| 01.11.2014 11:44 | Kurt Ristniemi: | Alexin havainto kylkimerkintöjen virheellisyydestä on kiinnostava. Heräsin siihen vain valitettavan myöhään. Mutta käydään toimeen. Vaunut on entistetty eri aikakausien asuun seuraavasti: Ei 22272: 1940-luku Eik 22348: 1950-luku EFi 22378: 1970-luku A 100: 1970-luku. Itselläni ei ole malleja eri aikakausien merkintöjen asetteluista ja niissä käytetyistä fonteista. Mistähän moiset löytäisi? |
|
| 01.11.2014 12:04 | Mikko Nyman: | Olenko hirveästi väärässä, jos väitän Valtteri-vaunujen ulkopaneeleiden ruskean olevan hieman liian vaaleaa? | |
| 01.11.2014 12:24 | Kimmo T. Lumirae: | Saatat olla, Mikko. Olen pelannut tuon ruskean kanssa pienoismalleissa, ja sehän on tummunut vasta käytössä syvän tummanruskeaksi, pajalta tullessaan se on varmaan ollut juuri tuon värinen. | |
| 18.11.2014 18:53 | Kurt Ristniemi: | Alexin innoittaman otin selvää. Rautatiemuseo kertoo mm. että Valtterin vaunujen merkinnät tullaan uusimaan huomioiden mm. täyskorjausmerkinnän merkintätavan muutokset eri vuosikymmeninä. Myös tupakointiosastojen merkinnät vaunujen ulkoseiniin ovat tuloillaan, sekä kattosillat ja tikkaat Ei -vaunuun. Suuri osa näistä osista on jo tehty ja ne odottavat asentamista. Muutakin on tarkoitus korjata, mutta lista on niin pitkä etten lähde sitä tähän kopioimaan. Virheitä syntyi kuulema kiireen tähden. Eikä se kai liene ihmekään. Missään ei liene yhteen paikkaan koottuna kaikkia mahdollisia tiettyyn ajankohtaan liittyviä yksitysikohtia. (Käyttäjä muokannut 18.11.14 18:54) |
|
| 03.02.2020 10:50 | Jorma Rauhala: | Onkos Valtterin edellämainitut virheellisyydet saatu jo korjattua? |