24.07.2012 / Raisio
24.07.2012 Ylimääräinen ammoniakkijuna matkaa Uuteenkaupunkiin. Noista siiloistako aamupuuroni tuleekin?
Kommentit
| 27.07.2012 23:35 | Riku Outinen: | Ammoniakkiliikenne ei vieläkään näköjään ota loppuakseen. | |
| 28.07.2012 00:50 | Tero Korkeakoski: | Miksi se ottaisi? | |
| 28.07.2012 01:05 | Riku Outinen: | Ammoniakin tuonti Venäjältä Uuteenkaupunkiin pitäisi loppua rautateitse. Ammoniakkijunat ovat poistuneet vakinaisista jo alkuvuodesta, mutta ainakin toistaiseksi ammoniakkia on kulkenut suht säännöllisesti. Ja kommentin tueksi uutinenkin: http://www.uudenkaupunginsanomat.fi/uutiset/369305.html "Ammoniakki pois junista Yaran satamaliikenteen kasvu tulee suurelta osin ammoniakista. Aikaisemmin se tuotiin rautateitse Venäjältä halki kaupungin. Nykyisin Venäjä on lopettanut ammoniakin myynnin ja pääosa siitä tulee laivoilla Yaran satamaan. – Asiassa on se hyvä puoli, että vaaralliset vaunut eivät enää kolistele asutuksen seassa. Riskit ovat siirtyneet merelle. Siis syvempi ja leveämpi väylä olisi entistä tarpeellisempi, sanoo Soini." (Käyttäjä muokannut 28.07.12 01:05) |
|
| 28.07.2012 11:27 | Tero Korkeakoski: | Jaa, no tämä onkin jäänyt huomioitta. Harjavallassa on näkynyt aika lailla 50-50 Venäläisiä ja Suomalaisia tänä vuonna. En tiedä mistä Suomalaiset tulevat, mutta epäilisin Siilinjärveä tai Kokkolaa. | |
| 28.07.2012 13:53 | Jimi Lappalainen: | Kulkenee aika lailla samalla aikataululla kuin entiset 3550 / 3551. | |
| 28.07.2012 14:20 | Riku Outinen: | Eikös Ykspihlajassa ole tuontiammoniakkia varten terminaali josta on ajettu ammoniakkia Sti-vaunuilla(Ovatko nykyään jo jotain Zakks?) ainakin Siilinjärvelle (happojunien yhteydessä), Harjavaltaan (ainakin pari kesää sitten yleensä 6 vaunun erissä), Tahkoluotoon, sekä Ouluun(Kemiralle). | |
| 28.07.2012 15:32 | Riku Outinen: | Yara Suomi Oy:n Yksipihlajan ammoniakkivaraston ympäristölupa (sivut 17-18) http://tinyurl.com/c4uzmbg "Ammoniakkivarasto on nesteytetyn ammoniakin vastaanottovarasto, johon ammoniakki tuodaan laivoilla, ja josta se lastataan rautatievaunuihin muihin käyttökohteisiin kuljetettavaksi." |
|
| 19.05.2013 14:21 | Ari-Pekka Lanne: | Tässä kuvassa yhdistyvät sattumalta kahden edellisen vuosisatamme tärkeimmät keksinnöt. 1800-luvun keksinnöistä hyödyllisin (mutta samalla yksi haitallisimmista, vrt. esim. Hitlerin organisoimat tiettyjen väestönosien junakuljetukset tuhoamisleireille 1930-40-lukujen taitteessa) on rautatie, se on mm. mahdollistanut sivistyksen leviämisen sivistyksemme kehdosta Turusta Suomen saloille, jopa Forsbyn eli Koskelan keskiaikaisen kylän perukoille. Monia aineellisiakin hyödykkeitä rautatietä pitkin on voitu tehokkaasti ja edullisesti kuljettaa, joskin sitä pitkin on kuljetettu myös monia turhakkeita, kuten vaikkapa autoja. 1900-luvun keksinnöistä tärkein oli Haber–Bosch-menetelmä, jonka saksalaiset Fritz Haber ja Carl Bosch onnistuivat kehittämään v. 1909. Juuri tällä menetelmällä syntetisoitua ammoniakkia kuvan juna kuljettaa Siperian kaasukenttien laidalta. Typpi on otettu ilmasta, vety maakaasusta. Ja tärkein ammoniakin käyttökohteista ovat juurikin typpilannoitteet, joiden valmistamiseen tämäkin ammoniakkierä Yaran Uudenkaupungin laitoksilla käytetään. 1900-luvun alussa meitä ihmisiä oli 1,6 miljardia, nyt yli seitsemän miljardia. Maapallon väestöräjähdys ei olisi ollut mahdollinen ilman Haber–Bosch-menetelmän kaltaista tehokasta ja edullista keinoa muuttaa kaasumaista typpeä ilmakehästä kasvien ravinteeksi sopivaan muotoon. Ennen ammoniakkisynteesin keksimistä typpi oli landepaukkujen toimintaa rajoittavin aine. Kasvit eivät pysty hyödyntämään ilmakehän kaasumaista typpeä (N₂), vaan veteen liuenneita ammoniumjoneja (NH₄⁺) ja nitraattijoneja (NO₃⁻). Eliökuntamme edustajista tähän jonisoimiseen pystyvät vain aniharvat lajit, kuten hernekasvien (Fabaceae) juurinystyröissä elävät Rhizobium-bakteerit sekä leppien (Alnus) ja tyrnien (Hippophaë) juurinystyröissä kasvavat Frankia-sädesienet. Ennen teollisen ammoniakkisynteesin keksimistä ihmiskunta kitkuttelikin vuoroviljelyn, satunnaisten salamointien jonisoiman typen, ehtyvien Chilen salpietari –esiintymien sekä hieman uudempien konstien, kivihiilen koksauksessa syntyvän ammoniakin ja syanidisynteesin turvin, mutta vasta Haber–Bosch-menetelmä mahdollisti ihmispopulaation eksponentiaalisen räjähtämisen käsiin. Toki voidaan myös pohtia, minkä lisäarvon populaation eksponentiaalinen kasvu antaa lajille tai koko pallolle, tai korvaako määrä laadun. Ja aivan kuten 1800-luvun rakentavinta keksintöä rautatietä, myös tätä 1900-luvun hyödyllisintä keksintöä, on monasti käytetty myös tuhoisalla ja epäinhimillisen julmalla tavalla. Saksan ensimmäiset ammoniakkitehtaat valjastettiinkin ensimmäisen maailmansodan ajaksi tuottamaan taistelukaasuja kemiallista sodankäyntiä varten. Aivan loputtoman autuas ei tämä ammoniakkisynteesin viitoittama tie rauhanomaisesti käytettynäkään ole. Maapallon luontainen typpikierto on noin 150 megatonnia typpeä vuodessa, kun Haber–Bosch-ammoniakkisynteesi jonisoi 107 megatonnia typpeä vuodessa. Kaikkineen ihmisen aikaansaama typen kierto on jo suurempi kuin luonnon oma typen kierto. Lieveilmiöinä tähän liittyvät rehevöityminen, mutta myös osaltaan kasvihuoneilmiö, ennen kaikkea lannoitteiden käytön vapauttaman, viime vappunakin suurta kohua keltaisessa lehdistössä aikaansaaneen typpioksiduulin eli ilokaasun (N₂O) ansiosta. Lisäksi maakaasuvarannot ovat nekin rajalliset, eli ammoniakkisynteesissä käytetty halpa vety on ehtymässä. |
|
| 19.05.2013 20:12 | Markku Blomgren: | Osaatko kertoa, mitsä vetyä päätyy maakaasun, eli metaanin joukkoon? Hajoamistuote? | |
| 19.05.2013 20:57 | Tero Korkeakoski: | Metaanissahan on yksi hiili ja neljä vetyä. CH4 kaavaltaan. | |
| 19.05.2013 21:06 | Ari-Pekka Lanne: | Joo, metaani on yksinkertaisin hiilivety. Maakaasu on kehittynyt ikiaikaisesta kasvi- ja eläinmateriaalista, monimutkaisemmista hiilivedyistä mätänemisen tuloksena hapettomissa, lämpöisissä ja paineenalaisissa oloissa. Muinoin eläneet eläimet lienevät (saa korjata, jos olen väärässä) saaneet kaiken hiilivedyiksi sidotun vetynsä kasveja, tai kasveja syöneitä eläimiä, syömällä. Kasvit sen sijaan ovat aikanaan pilkkoneet tuon vedyn vedestä fotosynteesillä: 6 H₂O + 6 CO₂ → C₂H₁₂O₆ + 6 O₂ Tämä ei kuitenkaan muuta fossiilisia luonnonvaroja, öljyä ja maakaasua aurinkoenergiaksi. =o) |