31.08.2012 / Hyvinkää asema
31.08.2012 Tenderin vesitilavuus 35 litraa, kattilaan mahtuu vettä 7:n litraa (esikuvassaan mukaan vettä sopii 19 kuutiota). Kaasupulloa vaihdettaessa täytetään myös tenderin vesisäiliö. Tenderissä ei ole poltto-ainevarastoa, vaan kaasu näköjään virtaa ensimmäiseen vaunuun sijoitetusta "grillipullosta".
Kommentit
| 06.09.2012 14:21 | Tunnus poistettu: | Onko täysikokoisissa höyryvetureissa käytetty kaasua kuinka yleisesti? Öljyähän ja jopa sähköä on käytetty. | |
| 06.09.2012 14:30 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvä kysymys muuten, Markku. Sähkö tosin rajoittuu niihin kahteen sota-aikaiseen viritykseen Sveitsissä, mutta kokeiltiinpa esim. hiilipölyäkin, turpeesta puhumattakaan. En ole kaasukäyttöön koskaan itse törmännyt ja voisiko syynä olla se, että kun nestekaasua on opittu käsittelemään, niin höyryvetureiden aika on alkanut olla ohi? Paineistettu kaasu ei riitä tietysti mihinkään. Tietääkö Eljas? | |
| 06.09.2012 14:49 | Eljas Pölhö: | Kaasua ei ole käytetty höyryvetureiden polttoaineena täysikokoisissa vetureissa kuin a) kokeilumielessä lähinnä Neuvostoliitossa (tuskin enää Venäjällä) ja b) museovetureissa, kun tehon tarve on vähäinen. Ensimmäisinä mieleen tulevina kysymyksinä minulla olisi: a) energiasisältö tilavuuteen nähden. Eli kuinka suuri polttoainevarasto tenderissä olisi oltava esim. öljypolttoiseen höyryveturiin verrattuna? Ja sitten b) Kuinkahan turvallisena sitä pidettäisiin, jos höyryveturit olisivat vallitseva vetovoimalaji ja jokainen hinaisi muutaman kymmenen kuutiometrin kaasusäiliötä perässään? | |
| 06.09.2012 15:30 | Kimmo T. Lumirae: | Propaanin energiasisältö on vajaan 10% suurempi kuin kevyen polttoöljyn. Ja kuljetetaanhan sitä nestekaasua rautateillä, joskus junakaupalla. | |
| 06.09.2012 15:33 | Kimmo T. Lumirae: | Englanninkielisen wikipedian teksti keskittyy paljolti propaanin valmistukseen ja käyttöön Yhdysvalloissa, ja siellä sen käyttö on yleistynyt vasta sodan jälkeen ja 50-luvulla, jolloin höyryvetureiden katsottiin kuuluvan menneeseen aikaan. | |
| 06.09.2012 16:38 | Eljas Pölhö: | Junalasteittain kuljetettava nestekaasu ei kuitenkaan ole tarkoitettu avotulella poltettavaksi, vai miten miten kaasulla muuten kiehutetaan vettä höyryveturissa? Jos vesimäärä on esim. se mitä Tr1 tarvitsee raskaassa tavaraliikenteessä, niin ei kai siihen ihan pikkuinen tuikku riitä? Vai ajattelenko asian nyt jotenkin ihan väärin? En ole tähän kaasulämmitykseen paneutunut millään muulla tavoin kuin Guernseyllä asuessani asunnon ja ruuan lämmitämiseen kaasukeskuslämmityksellä ja kaasuliedellä. Mutta hyvähän se on, jos kaasun käyttö höyryveturissa olisi yhtä turvallista kuin mikä muu tahansa. Yksi este vähemmän. Entä se tilavuus? Jos propaanin energiasisältö on suurempi kuin kevyen tai raskaan polttoöljyn, niin sitä tarvittaisiin tonneissa vähemmän. Jos se mahtuu samaan tilaan kuin öljy, niin sitten ei olisi sitäkään ongelmaa (ainakaan sen suurempaa kuin höyryvetureissa yleensä). Seuraavaksi tulee sitten hintakysymys. Mutta se taitaa olla poliittinen järjestelykysymys halutaanko kaasun olevan halvempaa vai kalliimpaa kuin muiden polttoaineiden. Englannissa kaasun hintakysymys oli jatkuvasti esillä tässäö mielessä. Kaasupolttoisista höyryvetureista luin viimeksi joskus 60-luvulla tai vähän sen jälkeen ja silloin ainoat (?) selvitykset olisivat olleet venäjänkielisiä ja jäivät minulta lukematta niin, että olisin ymmärtänyt jotain tekniikasta. Tuoreemmat jutut pikaisella Googlauksella näyttävät kaikki olevan puistoratojen vetureihin liittyviä ja pari yksittäistä muuta (Mt Washington, 2008 ja ehkä Sveitsissä myös hammasradan veturi - en ehtinyt lukea kuin sivujen otsikot). Itse olen matkustanut kaasupolttoisen höyryveturin vetämällä junalla vain Ålholmin automuseon kapearaiteisella radalla Tanskassa joskus 60/70-lukujen taitteessa. (Käyttäjä muokannut 06.09.12 16:40) |
|
| 06.09.2012 18:39 | Kimmo T. Lumirae: | Mahtaako nestekaasua kovin monenlaista ollakaan ts. samaa kamaa kuljetetaan rautatievaunuissa ja siirretään niistä paikalliseen varastoon, josta tankataan käyttökohteeseen meneviin pulloihin, luulen ma. Mutta muuten OK, ei ole minullakaan muuta tietoa höyryveturikäytöstä. | |
| 07.09.2012 15:54 | Tunnus poistettu: | Kiitos tiedoista! Vähän olin yllättynyt, että käyttö on jäänyt noinkin kokeelliseksi, mutta kun sopivampaa tavaraa on ollut tarjolla, lienee ollut turha muutakaan yrittää. Nykyisinhän kaasua ajetaan autojen moottoreihin melko innokkaasti, mutta radat puolestaan ovat sähköistettyjä. | |
| 07.09.2012 18:05 | Eljas Pölhö: | Juolahti mieleen, että jossakin kaasuturbiiniveturissa on myös kokeiltu propaania. Siitä ajatus siirtyi höyryveturin näköiseen kaasuturbiiniveturiin GT3, jonka turbiini käynnistettiin propaanilla (propaanipolttimella), mutta turbiinin käynnistyttyä veturi siirtyi automaattisesti dieselöljyn käyttöön. Linkin takana kuvia tästä varsin erikoisesta veturista (ihan kuin virtaviivainen höyryveturi), mutta kunnollinen tekninen selostus pitää etsiä muualta. http://www.enuii.org/vulcan_foundry/oddities/gt3.htm | |
| 07.09.2012 21:50 | Kimmo T. Lumirae: | En löytänyt detaljeja, mutta kyse lienee siitä, että kaasuturbiinia(kin) on pyöritettävä starttivaiheessa riittävällä nopeudella, jotta normaali poltto ja käynti käynnistyisi. Saab J-35 Drakenissa käytetään jotain alkoholijohdannaista, jota mekaanikot nimittävät "nestemäiseksi ruudiksi", ja sillä pyöritetään turbiini käyntiin (erillisellä startilla vai sitä jotenkin turbiinissa polttamalla, en tiedä, minulla ei ole pätevyyksiä Drakeniin :o} ), ja Hawkissa puolestaan käynnistetään ensin sähköllä noin 1000 hv:n kaasuturbiini, ja sen kaikki "pakokaasu" eli tuotto ohjataan pääturbiiniin (eli käynnistettävään turbiiniin), joka lähtee pyörimään, ja vasta tämän jälkeen pääturbiinille voidaan ruiskuttaa polttoainetta ja kipinää. Monimutkaista on joskus kaasu- tai suihkuturbiinin käynnistys, sano. | |
| 08.09.2012 12:24 | Tunnus poistettu: | Kuten Eljaskin edellä mainitsi, energian hinta on lähinnä poliittinen kysymys riippumatta todellisista kustannuksista. Samalla tavalla tämä muodikas "hiilijalanjäljen" laskeminen perustuu osittain energiamuotojen markkinahintaan. |