16.09.2012 / Sangis, Vuonoskogen-Haaparanta, Ruotsi
16.09.2012 B 1085+1037 -vetoinen höyryjuna Sangin peltoaukealla uudella Haaparannan radalla.
Kommentit
| 18.09.2012 20:09 | Pasi Seppälä: | Todella hyvä kuva. Ratapenkkakin näyttää hienolta ilman rikkaruohoja ja pusikkoa. | |
| 20.09.2012 21:58 | Ari Palin: | Kenties tällä radalla nähdään vielä joskus Ouluun tai Rovaniemelle matkaavia henkilöliikenteen vaunuja. | |
| 20.09.2012 23:03 | Tero Korkeakoski: | Hienoahan se olisi, mutta taitaa olla aika hankalaa, kiitos eri raideleveyden. | |
| 21.09.2012 02:46 | Eljas Pölhö: | Jostakin syystä Ruotsissa sivuradatkin ovat vapaita pöheiköistä. Tätä olen ihmeteltyt kerran jos toisenkin suomalaisten kuvaajien kanssa. En tiedä saako Ruotsissa vielä käyttää jotain aineita mitä Suomessa ei, sillä tuskin täällä ainakaan ihmistyövoimaa käytetään enemmälti. Ei nyt varsinaisesti liity Teron kommenttiin, vaan pikemminkin aivan yleisesti Vorgin kommentteihin. Suomalaisten ja ruotsalaisten suurin ero taitaa olla seuraava: Ruotsalaiset päättävät tehdä jotain, ja jos tulee ongelmia ratkaistaan ne sitä mukaa kuin ne tulevat eteen. Suomalaiset päättävät olla tekemättä mitään, koska siinä tulee varmasti joku ongelma eteen. (Tämä näin puolet elämästäni Ruotsissa asuneen käsityksenä) |
|
| 21.09.2012 08:15 | Kimmo Pyrhönen: | Eljakselta ihan loistava analyysi! Tuossa Ruotsi-Suomi -maaottelussa hävitään. Ruotsissa nautitaan tästä uudesta radasta, Suomessa on alkanut poru siitä, miksi rahaa piti syytää Huutokoski-Savonlinna -rataan. Pitkäjänteisyyttä, pyydän! | |
| 21.09.2012 08:20 | Tommi K Hakala: | Heh. Eljas on sinänsä oikeassa. Tosin ennen kuin ruotsalaiset päättävät tehdä jotain, on vietetty runsaasti aikaa Möte -nimisellä paikkakunnalla ja pohdittu miten tehtävä suoritetaan loukkaamatta ketään tällä planeetalla ja miten se toteutetaan ilman turvamääräysten rikkomista/mieluiten ne reilusti ylittäen. Tämä kestää joskus useitä kuukausia/vuosia. Suomalaiset kertovat olevansa tekemättä mitään ja tekevät homman salaa ja kaikkia pykäliä rikkoen. Ja kiinnijäätyään syyttävät euroopan unionia ja ruotsalaisten onnistuminen johtuu taasen Ruotsin kuulumattomuudesta valuuttaunioniin :D | |
| 21.09.2012 11:16 | Petri P. Pentikäinen: | Joo Mötessä on tullut käytyä monta kertaa. Turvahysterjaa esiintyy nykyisin myös Suomessa, onhan se keino päteä ja tehdä projekteista raskaita ja kalliita. Ruotsalaisten kohteljaisuus ja turvahakuisuus voivat tuottaa myös järkeviä kompromisseja, toisin kuin meillä. Esimerkiksi ei Ruotsissa pidetä sopivana aidata ihmisiä kahden puolen kylää vain siksi, että kylän läpi kulkee rautatie, josta on saatava absoluuttisesti kaikki kävelytasoristeyksetkin pois. | |
| 21.09.2012 11:44 | Timo Valtonen: | Reilusti off-topicia: Ratapenkkojen siisteys - samoin kuin siiteys ylipäätään tuntuu menevän itä-länsi akselilla. Ruotsissa kaikki on nättiä ja siistiä, Suomessa vähän sottaisempaa ja lopulta Venäjällä X??oi!yyööhh?rcprxyz (sensuroitu). Aikoinaan suurin kulttuurishokkini oli kun asuin Moskovassa ja jouduin lentämään silloin tällöin Sveitsiin. Tuntui kuin joku olisi lyönyt päin pläsiä kun lantatunkiotkin Sveitsissä navettojen takana olivat täysin siistiin kuution muotoon koottuja. Sama koskee jossain määrin päätöksentekoa. Ruotsissa diskuteerataan Mötessä, Suomessa käytetään tyyliä Management by Perkele. Huippuunsa se on viety kuitenkin Venääjällä. Kun tsaari tai Putin jyrähtää Kremlissä, päitä putoo jos ei totella ja jotain tapahdu. Nyt tosin Venäjälläkin osataan laittaa hanttiin. |
|
| 21.09.2012 15:00 | Jouni Hytönen: | Valko-Venäjä on hämmentävä paikka - neuvostoperintöä ja ajoittain äärimmäistäkin siisteyttä samassa maassa. | |
| 21.09.2012 21:55 | Ari Palin: | Tero: Viittasin tähän keskusteluketjuun: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,4988.0.html. Ja raideleveyden vaihdon hoitamiseen on kaksikin tapaa. | |
| 22.09.2012 01:24 | Eljas Pölhö: | Vähän kommentteja (off-topicia, mutta olkoon kun sanat "SJ" ja "asema" esiintyvät jutussa): Tommille: Joo, Möte on tärkein paikkakunta minkä Ruotsalainen tuntee. Sinne tehdään pyhiinvaellusmatka joka viikko. Se on SJ:n matkustajasaldon ydin. Minun hyvä ystäväni elokuvamoguli Freddy Kamras http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/1041/freddy-kamras aina ihmetteli, miten ruotsalaiset voivat pärjätä, kun he ovat niin pihejä ja aina jossain Mötessä. Se oli aivan kaamea pyhäinhäväistys täällä kun tämänhetkinen suomalainen ulkomaankauppaministeri kirosi Möten alapäänilmaisulla. Petrille: Ruotsalaisilla ns. maalaisjärki alkaa pelata aina kun isku uhkaa kohdata henkilön arimman paikan vyötärön alapuolella. Siis lompakon. Timolle: Itä-länsi-akseli on tosiaan hyvä tiennäyttäjä. Joskus aikojen alussa kun jaksoin kierrellä maailmaa junia kuvailemassa, niin Norjan asemien vessat olivat siisteimmät ehkä koko maailmassa. Niille eivät pärjänneet edes lentokentät, ainoastaan Disneyland ja EuroDisneyland olivat kilpailijoina. Myöhemmin matkailutoimittajana maailmankuva laajeni ja kautta maailman osoittautuivat MacDonaldsit pitävän huolta myös tästä puolesta. "Roskaruoka" ja puhdas vessa olivat hyvä tie menestykseen. Niin asemien lähellä kuin Beijingin sydämessäkin. |
|
| 22.09.2012 05:04 | Timo Valtonen: | Kiitos Eljakselle syventävämmästä analyysistä. Näin rautatieharrastajana ei aina tule muistaneeksi sitä, että maapallo on todella pyöreä. Norjahan on todella lännen suunnassa, en vain ole tullut kiinnittäneeksi huomiota rautatieinfrastruktuurin vessakulttuuriin siellä. Beijingissä - taas tarpeeksi pitkään kun kulkee - länteen Norjasta, kävin viimeksi 1980-luvun alussa, jolloin sitä vielä kutsuttiin Pekingiksi eikä siellä ollut vielä mäkkäreitä. Matkustin junalla Tianjiniin (entinen Tientsin). Kummankin kaupungin rautatieasemilla tualetin odöörit olivat niin voimakkaat, ettei tarvinnut yrittää muistella itämaisia WC-merkkejä. Kuuluisat Viipurin aseman odöörit parhaimmalta votkaturismikaudelta olivat vain häivähdys vastaavista kiinalaisasemien odööreistä. - Nyttemmin sekä Beijingin että Tianjinin rautatieasemat on rakennettu uudelleen. (Käyttäjä muokannut 22.09.12 05:06) |
|
| 22.09.2012 22:13 | Topi Lajunen: | On se Peking edelleenkin suomeksi Peking. Beijing on vissiin englantia tai jotain. | |
| 23.09.2012 00:03 | Eljas Pölhö: | Beijing on kaupungin kansainvälinen nimi. Peking on vanha sovinnaisnimi, jota saa vielä käyttää oikean nimen rinnalla mm. Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissakin on tosiaan joitakin todellisuudelle vieraita sääntöjä paikkakuntien ja esim. kunkkujen nimissä (edes ruotsalaisten omien historiallisten kunkkujen nimiä ei saa kirjoittaa kuten he itse kirjoittivat). | |
| 23.09.2012 07:19 | Jouni Hytönen: | Puhun ja kirjoitan Pekingistä niin kauan kuin henki pihisee. :) |