??.??.1985 / Harzquerbahn, Itä-Saksa

??.??.1985 höyryvetoinen matkustajajuna pysähtyneenä jossain päin entistä Itä Saksaa.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Harzquerbahn Valtio: Itä-Saksa
Kuvaaja: Jorma Attila (Lisännyt: Museorautatieyhdistys Ry)
Kuvasarja: DDR 1980-luvulla
Lisätty: 01.10.2012 00:23
Muu tunniste
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Linjalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

01.10.2012 04:06 Kimmo Pyrhönen: Eiköpä tämä liene Harzin radalta. On sellainen mielikuva, että olen kuvannut tuon veturin itsekin; n. 10 vuotta myöhemmin tosin.
01.10.2012 08:21 Tom Fyrqvist: Harzin puoleen kallistun minäkin ja veikkaan Mägdesprungia Selketalbahnin varrelta.
01.10.2012 11:18 Timo Valtonen: http://www.harzbahn.de/
http://en.wikipedia.org/wiki/Harzbahn
01.10.2012 14:10 Heikki Jalonen: Onpas muuten harvinaisen mielenkiintoisen näköinen puutavaran ajo käynnissä melkoisen vaarallisen näköisen tasoristeyksen kautta! Ihan tulevat 1950-luvun joutsalaiset mieleen. Näkemäalue aika minimaalinen, jos kyllä junan nopeuskaan ei tuossa mikään huomattava liene. DDR-autoista nyt puhumattakaan...

Kuvan henkilöauto onkin jännä juttu: voisiko se olla Neuvostovalmisteinen LuAZ-maasturi? Olisiko sellainen voinut olla DDR:ssä yksityisellä kansalaisella? Se saattaisi olla myös Suzuki S410, mutta se olisi ollut vielä mahdottomampi hankittava työväline-Saksan savunharmaassa arjessa - ellei kyseessä sitten ole jonkun länsimaalaisen junaturistin ajokki...
01.10.2012 16:42 Joona Kärkkäinen: Ääni Suzukille.
01.10.2012 16:53 Tommi K Hakala: Epäillyssä Sukisukissa näyttäisi olevan varapyöränä aito "mangels-erikoisvanne", eli valkoinen rajusti ruostuva 80-luvun klassikko, viittaisi siten länsimaiseen autoon.
01.10.2012 19:28 Eljas Pölhö: Tällä veturilla on tavallaan pohjoismainenkin yhteys. Sarjaan kuului kolme veturia, alkujaan 99 221-223 (valm. BMAG vuonna 1931). Vuonna 1944 saksalaiset lähettivät kaksi näistä vetureista, 99 221 ja 99 223, Norjaan ja ne otettiin käyttöön Thamshavnbanenilla (Trondheimin suunnalla, rata toimii edelleen museorautatienä) kesäkuussa 1944. Veturi 99 223 hylättiin jo 1947 ja 99 221 vuonna 1953. Thamshavnbanhnen oli sähköistetty ja höyryt olivat ehkä enemmänkin sota-aikainen varmuustekijä kun norjalaiset sabotöörit tuhosivat sähkövetureita ja sähköradan laitteita, koska rautakaivos oli tärkeä saksalaisille. http://train.scanditrain.de/info/T-002/0​startseite_special.html
01.10.2012 21:39 Samppa Maunuksela: Mitenkäs romanialainen "Aro"? Se nyt ei olisi ollut "harppisaksassa" mikään mahdottomuus.
02.10.2012 10:44 Heikki Jalonen: ARO olisi tosiaan sekä "poliittisesti" että taloudellisesti mahdollinen.

Muodon perusteella se olisi silloin sarjaa 24, tuotannossa 1972 alkaen. En kuitenkaan löytänyt yhtään sellaista kuvaa ARO 24-sarjan autosta, jossa varapyörä on epäsymmetrisesti takana oikealla, vaan ulkopuolinen varapyörä - niissä malliversioissa joissa sellainen on - näyttäisi aina olevan keskellä.

Toisekseen, ARO 24-sarjan autoissa näyttäisi olevan varsin suuret, ovaalinmuotoiset pystyssä olevat takavalot, joita kuvan autossa ei näy. Se saattaa tietysti olla vuosimalliriippuvainen asia, joskaan suunnitelmatalous ei kovastikaan suosinut tuommoisia naamannostoja...

Suzukille puolestaan on erittäin ominaista epäsymmetrisesti oikealle puolelle sijoitettu ulkopuolinen (sisällä ei kerta kaikkiaan ole tilaa...) varapyörä. Myös Daihatsu Rockyssa sijoitus oli sama, epäilemättä asian alkulähtökohdat ovat Jaappanin vääränpuoleisessa liikenteessä. Kuitenkin, Suzukia tukevat myös takavalot, jotka olivat varsin huomaamattomat, kuten myös kuvan autossa. Daihatsussa puolestaan oli sangen suuret normimalliset takanurkkavalot - joista vasemman pitäisi kuvassa olla selvästi havaittavissa.

Kyllä tässä taitaa olla junaturistin ajoneuvo, Suzuki ja Mangels. Ei sovi mitenkään DDR:n asbestinharmaaseen normiautomaailmaan.
02.10.2012 14:03 Joona Kärkkäinen: Kyllä tuon Suzuki täytyy olla, vrt. esim. tuo musta pieni kahva takaluukun vasemmassa reunassa.
02.10.2012 22:31 Samppa Maunuksela: Noita takavalojuttuja mietin kanssa itsekkin, ei löydy kuvaa takaapäion noista ensimmäisistä malleista. Kun oli mainintaa tuosta DDR:n asbestinharmaasta normiautomaailmasta niin siellähän kuului leijua sininen savu mukana.
03.10.2012 17:05 Heikki Jalonen: DDR:n RAL-kartta taisi olla vähän toisenlainen kuin lännessä. 500 harmaasävyä plus punainen, keltainen ja musta. Automaailman normisävy oli tietysti "Auspuffblaugrau". Vaihtoehtona tarjottiin tietenkin "Ölrauchgrau". Valitkaa siitä aivan vapaasti...

S410 takavalothan olivat alhaalla puskurissa, vaakasuorat. Kuvassa ne jäävät lumivallin taakse.
03.10.2012 19:32 Petri P. Pentikäinen: Joo DDR-RAL:eista saattoi kansalainen valita, minkä väristä autoa odottelee seuraavat 8-10 vuotta.

http://www.die-besten.de/wartburg/prospe​kt/353/farbe353-81/353farbe81.htm

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!