06.11.2012 / Kiuruvesi, Lavapuro

06.11.2012 Jokunen puupölkky on jäänyt muistoksi Lavapuron puretusta sivuraiteesta, kts. http://vaunut.org/kuva/35733. Myös kivilaituri sai jäädä paikalleen 90-luvun perusparannuksen yhteydessä muistuttamaan ajasta, kun junat vielä pysähtyivät täällä.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Lavapuro (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Kiuruvesi

Kuvaaja: Pasi Utriainen
Lisätty: 06.11.2012 18:55

Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Merkki
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Syksy

07.11.2012 20:01	Tapio Muurinen:	Yön hiljaisuus rikkoutui valtaisaan pauhuun ja Hurun ärjyntään, kun satsattiin Lavapuron mäkeen 1700 tonnin koksijunan kanssa - tai mäen yläosalla lämmittäjä hölkkäsi veturin vierellä ja yritti kaapia sopivista paikoista hiekkaa ja ripotella sitä kiskoille: ei pidä - pitää - ei pidä...
07.11.2012 20:07	Toni Lassila:	Huru tuskin kuitenkaan ärjyi....."RÄYYYYRRÄÄRRRRRRRÄÄÄÄÄÄRRRRR..!" kuulostaa mielestäni Brittien Delticin ääneltä. Videoista päätellen Huru ulisee, ryskyy ja jumputtaa. Ei kai tuo 1700 tonnia nyt hirveän paljon Hurulle ole? Tuskin tuo letka kuitenkaa Deeverillä kovin sutjakasti liikkuisi, Valakko saattaisi vetää sen hienosti. Harmi, etten elänyt Hurujen aikakaudella; Hieno veturityyppi jäi näkemättä. Alstikkakauden lopulla periaattessa elin, mutta olin vauva silloin. Dr13:n kentänheikennys? Mikä se on?
07.11.2012 20:36	Topi Lajunen:	Kentänheikennys on tasavirtamoottoreissa esiintyvä toiminto, jolla hillitään moottorin sisäistä ilmiötä nimeltään vastasähkömotoorinen voima. On nimittäin niin, että riittävän nopeasti pyörivässä tasavirtamoottorissa alkaa esiintymään pyörimisliikettä vastustavaa voimaa, sitä enemmän mitä nopeammin moottori pyörii. Kentänheikennyksessä rajoitetaan moottoreiden magnetointivirtaa suhteessa ankkurivirtaan, jolloin moottorin vääntö toki pienenee, mutta vastasähkömotoorinen voima pienenee _enemmän_, jolloin moottorin pyörimisnopeutta voi kasvattaa suuremmaksi. Ideaalitilanteessa kentänheikennyksen säätö on portaaton, mutta esimerkiksi Sr1-veturissa se on rujosti kaksiportainen, ja magnetointivirran käyttämätön osa hukataan ronskisti lämpövastuksille.
07.11.2012 20:52	Toni Lassila:	Minkänlainen ääni siitä kentänheikennyksestä sitten lähti? Kun laitoin kommenttihakuun "kentänheikennys", niin monet totesivat; "Sitä äänimaailmaa ei voi unohtaa". Eli olivatko saundit karmeat vai upeat? Hirveä rääkyminen on unohtumaton, kuten myös pehmeä vonkuna.
07.11.2012 20:56	Kimmo T. Lumirae:	Joo, mutta Tapio taitaakin puhua Kymen Hurusta... En vertaisi Delticin ääniä mihinkään muuhun..kyllä ne ovat täysin ainutkertaiset äänet, Delticissä siis. Mutta sitä tarkoitkin: Deltic ärjyy, muut jyrisevät tai molottavat? Kentänheikennyksestä yksinkertaistettu ja kansanomaistettu selostus: hyvin monissa vetureissa käytetään tasavirta(tai seka/yleisvirta-)moottoreita, joissa kenttäkäämi ja ankkurikäämi on kytketty sarjaan. Kun ankkuri pyörii kiihtyvällä nopeudella kenttäkäämin muodostamassa magneettikentässä, siihen alkaa indusoitua sähköä, jonka napaisuus on valitettavasti päinvastainen kuin mitä siihen syötettävän, generaattorilta tuleva ja kommutaattorin kautta syötettävän, sähkövirran napaisuus on. ankkurin käämitys tavallaan vastustaa sen läpi kulkevaa virtaa ja puhutaan ns. vastasähkömotorisesta voimasta eli vasta-smv:stä. Niinpä ankkurin kyky vastaanottaa virtaa huononee koko ajan kierrosluvun noustessa. Ja jossain vaiheessa (vetureiden tyypillisillä välityksillä esim. 60...80 km/h nopeuksilla) virtalähteen, tässä: generaattorin, jännite on maksimissaan ja virta alkaa laskea ankkurin pyörintänopeuden kiihtyessä: tällöin generaattorin ja ajomoottorin muodostaman sähköisen piirin teho alkaa laskea, tavallaan ennen aikojaan: veturi saisi vetää kovempaa ja juna sasi kulkea nopeammin. Ratkaisu on kentänheikennys. Siinä pienennetään kenttäkäämin virtaa ohjaamalla osa kenttäkäämin sähkövirrasta sen ohi, sopivien vastusten läpi. Tällöin kenttäkäämin magnetointivoima pienenee ja vasta-smv ankkurissa pienenee, ja ankkurin läpi kulkee taas enemmän virtaa ja generaattorin ja ajomoottorin muodostama sähköpiiri toimii paremmin; veturin ajomoottorit vääntävät kovempaa ja veturi kulkee kovempaa paljon helpommin, kuin ilman kentänheikennystä. Monissa vetureissa kentänheikennys on kaksiportainen ja tapahtuu yksinkertaisesti sulkemalla kontaktori ja kohta perään toinen, kakkosvaiheen kontaktori, joka kytkee sähkön mainituille ohitusvastuksile. Joissakin kentänheikennys on vielä enemmän kuin kaksiportainen ja esim. Sm1-2 -kalustossa kenttäkäämiä syötetään omalla tyristorisillallaan, joten toiminta poikkeaa näissä edelläesitetystä. Dr13:ssahan kentänheikennys on vain yksiportainen tehonsäätö normaalitartunnalla on 20 -portainen. Kun veturin nopeus on "riittävä" ja ajoportaita on päällä yli 10 ja "riittävästi" eli ajomoottorin napajännite on "riittävä", käynnistyy kentänheikennysprosessi. Koneisto ottaa komennon pois tehonsäätöpyörältä ja alkaa automaattisesti pudottaa koneiston tehoa. Kun tehonpudotuksessa on päästy ajoportaalle 10, sulkeutuu kentänheikennyskontaktori, ja kentänheikennys on tällöin kytketty. Sitten koneisto alkaa automaattisesti lisätä tehoportaita ja naputtaa niitä päälle, olikohan 10 vai 20 sekunnin ajan, ja käytännössä ohjaa näin koneiston ajoportaalle 20 eli täydelle teholle, ja koko tämän ajan siis kuljettajan tehonsäätöpyörä on poissa pelistä ja toiminnot tapahtuvat automaattisesti. Mainitun ajan kuluttua automatiikka palauttaa komennen tehonsäätöpyörälle ja normaali ajo voi jatkua. Jos nopeus laskee alle tietyn rajan ja samaan aikaan tehoa on päällä paljon, tai, kuljettaja vähentää tehoportaat alle 11-portaan, kentänheikennyskontaktori aukeaa ja kentänheikennys kytkeytyy pois. Sitten taas seuraavassa tehojen nostossa sama prosessi. Tehojen edestakaista vekslaamista voitiin Dr13:lla estää pitämällä tehot vähintään 11-portaalle esim. kaarteisiin jarrutettaessa eli jarrutettiin teho päällä! Sitten vain kaarteessa junan jarrut irti ja täydet 20 porrasta koneistolle ja pikajuna hyökkäsi hyvin ulos kaarteesta alkaen heti kiihdyttää taas vauhtiaan.
07.11.2012 21:08	Petri Nummijoki:	Tapio tarkoittaa tässä kuitenkin Hurulla Dr13-veturia. Hr12/Dr12-vetureilla ei laajamittaisesti vedetty koskaan yli 1500 t painavia junia, joten 1700 t olisi niille tässä mielessä paljon. Hr12-vetureiden käyttöönoton aikoihin ei Suomessa saanut veturin perään laittaa missään tilanteessa yli 1300 tonnin junaa, joten se oli myös Hr12-vetureiden suurin sallittu junapaino alun perin. 60-luvun puolivälissä junapaino nousi 1500 tonniin aluksi malmijunilla ja vähitellen muillakin sitä mukaa, kun vaunukaluston ja vetolaitteiden kunto parani. 60-luvun lopulta alkaen sallittiin erikoisraskaille malmi-, teräs yms. junille sekä itäisessä yhdysliikenteessä jo 1800 tonnin junapaino. Kuitenkin tavarajunien yleinen maksimipaino oli 80-luvulle saakka 1500 t ja nuo raskaammat 1600-1800 t painavat vedettiin pääsääntöisesti Dr13-veturilla tai Dv12-parilla. Noin 1987-1988 paikkeilla luovuttiin vanhoista junapainotaulukoista ja siirryttiin rataosakohtaisiin junapainoihin, jolloin yli 1500 tonnin junapainoja alkoi esiintyä muillakin kuin Dr13-vetureilla. Dr12-vetureilla 1500 tonnin painoraja kuitenkin säilyi loppuun asti. Luultavasti niille ei välitetty enää laatia uusia junapainoja, kun veturisarja oli poistumassa käytöstä eivätkä niissä välttämättä sähkölaitteet olisi korkeampia junapainoja enää kestäneetkään, kun niiden luokkakorjaukset oli jo lopetettu.
07.11.2012 21:31	Toni Lassila:	Suomalaisten dieselveturityyppien äänistä: Dv12 ja Dr13, MGO V16 BSHR-molotus Dr12, MAN V8V 22/30 V16-jumputus Dv15/-16, MAN W8V 22/30-jumputus/rouskutus Dr16, Pielstick V16 185 PA4-raksutus Dr14, MAN R8V-tumina Ja Dr12:n bassojytke? :)
07.11.2012 22:48	Kimmo T. Lumirae:	Kentänheikennyksessä ei sinänsä ole mitään erityistä ääntä. Joku kuulija lienee tarkoittanut vain tuota tehojen nostoa portaalta 10 portaalle 20 eli kierrosluvun nousua noin 1100 rpm:stä 1500 rpm:ään siten, että ruiskutus lisääntyy ei-lineaarisesti: kierrosluvulla 1100 moottorit käyvät vajaalla kuormituksella vääntömomentinkin suhteen, mutta kierrosluvulla 1500 moottoreista otetaan kaikki irti ja enemmänkin: Dr13:n ominaisuuksiinhan kuuluu päämoottorien ylikuormittaminen tietyillä virta- ja jännitearvoilla; generaattori(t) pyrkii ottamaan vielä enemmän tehoa päämoottor(e)ilta kuin mitä se pystyy täydellä kierrosluvulla ja täydellä ruiskutuksella kehittämään: tuloksena on, että päämoottori(e)n kierrosluku laskee niin paljon, että generaattorin tehontarve vähenee arvoon, jonka diesel pystyy kehittämään. Tällä aika brutaalilta kuulostavalla keinolla säästettiin Dr13:ssa koko generaattorin magnetoinnin hienosäädön tarve, jossa puolestaan Dr12:ssa palvelee nimeltään hieno laite: servokentänsäätäjä.
08.11.2012 01:53	Mikko Mäntymäki:	Ilmankos sieltä kuului komeat käyntiäänet kun moottoreista revittiin kaikki ulos, siksi hakeuduin aikoinani paikkaan jossa rajoitus nousi että sain kuunnella kunnon ääni maailmaa.
08.11.2012 08:35	Kimmo Pyrhönen:	Dr13-ääniä ei voi(nut) kyllä missään olosuhteissa sanoa molotukseksi. Vaikka deevereissä ja Alsthomissa oli sama kone, äänimaailma oli erilainen. Kyllä sen lähes poikkeuksetta tunnisti etukäteen, millä junaa vedettiin.
08.11.2012 08:38	Kimmo Pyrhönen:	Oli myös "hauska" sijoittautua esim. Pieksämäen tai Jyväskylän ympäristössä siten, että oli suurinpiirtein sillä kohdalla, missä junan nopeus ylitti sen n. 70 km/h ja kentänheikennys kytkeytyi. Upea äänimaailma.
08.11.2012 11:53	Kimmo T. Lumirae:	Muuten Toni, Dr16:ssa on 200-sarjan Pielstick V12, eikä 185-sarjan V16. 200-sarja kehitettiin 185:stä niin, että aiemmin 185 mm halkaisijaltaan olleen sylinterin läpimittaa lisättiin 200 mm:iin, siitä tämä tyyppinimitys. Näin sylinteritilavuuden lisääntyessä oli mahdollista korvata entinen 185-sarjan V16, teholtaan 2400 hv, 12-sylinterisellä, teholtaan 2240 hv; moottori oli halvempi ja yksinkertaisempi valmistaa ja peruskorjata ja tehossa oli suhteellisen vähän eroa (185-sarjan V12:n teho oli 1800 hv, kuuntele MÁV:in M41 alkuperäiskoneella ja V16-versio: SNCF:n BB67400). Eli Pielstick V12 200 PA4, ks. myös http://vaunut.org/kuva/7002
08.11.2012 13:10	Petri Nummijoki:	Miten suuria muuten Dr12-veturissa kierrosluvun vaihtelut olivat kentänheikennyksen kytkeytyessä? Sen verran, että tämän juuri kierroslukumittarista huomasi vai aivan olennaisia? Entä oliko mitään eroa, kumpi porras meni päälle? Entä esiintyykö Sr1:ssä tehonvaihtelua?
08.11.2012 14:16	Kimmo T. Lumirae:	Ei huomannut. Ratamoottoreiden (Dr12-materiaalissa puhuttiin ajan tavan mukaan ratamoottoreista, ruots. banmotor) virtamittareiden arvot pomppasivat jonkun matkaa ylöspäin mutta moottorin kierrosmittarissa tapahtui tuskin mitään; luultavasti myös servokentänsäädin otti tässä osaa hienosäätöön. Muutos oli ehkä luokkaa: virta 500 A - kenttä päälle - virta 600-700 A ja kohta sama uudelleen. Sr1:ssä kentänheikennys on kohtuullisilla virroilla ajettaessa täysin huomaamaton. Isoilla virroilla kentän päällemenon huomaa virtamittarin pienestä pompsahduksesta ylöspäin, ja säätöyksiköllä menee ehkä vajaa sekunti korjata virransäätö taas sopivaksi, sitten kuluu muutamia sekunteja ja sitten napsahtaa toinen kenttä päälle samalla tavalla.
08.11.2012 15:46	Toni Lassila:	Dr13:n ääni on kuin murinan, pörinän ja hurinan sekoitus. Deeveri molottaa pienillä kierroksilla, isoilla ääni muuttuu papatuksensekaiseksi murinaksi.
08.11.2012 16:21	Petri Nummijoki:	Kiitos Kimmolle tiedoista. Tyhjäkäynnillä Dr13-veturin ääni on kyllä melko rämisevä, johtuuko sitten apulaitteista vai mistä mutta todella hieno ääni siinä mielestäni on heti kun kierroksia nostetaan. Mistähän muuten johtuu, että Dv12 tuntuu tyhjäkäynnillä hiljaisemmalta, vaikka siinä on sama moottori? Vaihtoehtoina ovat varmaankin parempi äänieristys/vaimennus, moottorin erilaiset säädöt tai sitten korkeamman veturin ääni siirtyy ympäristöön eri tavalla.
08.11.2012 16:39	Toni Lassila:	Deeverin MGO:n tyhjäkäyntiäänet peittyvät imuilman vinkunaan ja takakonehuoneen Valmetin päkätykseen, joka ainakin ainakin 26-sarjalaisissa on melko voimakas. Dr13:ssa ei ole rämisevää, dieselmottoorilla varustettua kompuraa, niin MGO:n ääni kuuluu selkeämmin. Ja onhan Alstissa kaksi MGO:a, tuokin vaikuttaa ääneen. (Käyttäjä muokannut 08.11.12 16:40)
08.11.2012 16:55	Petri Nummijoki:	Apukoneen ääni on Dv12-veturissa oma lukunsa mutta tarkoitin, että MGO käy Dv12-veturissa tyhjäkäynnillä hiljaisemmin eikä siinä ole samanlaista (tuulettimista tai muista apulaitteista lähtevää?) räminää kuin Dr13-veturissa. Ja kyllä Dr13 kuulostaa äänekkäämmältä myös Dv12-pariin verrattuna tai silloinkin, jos Dr13-veturissa vain toinen moottori on käynnissä.
09.11.2012 00:05	Tapio Muurinen:	Tämä Iisalmen-Pyhäsalmen väli sai raskaat kiskot vasta kesällä 1969, kun K30:t muutettiin heti kerralla tuplaten. Rata sepelöitiin ja alle pantiin Helsingin-Riihimäen väliltä tuodut kuluneet K60:t. Ne olivat tietyillä kevät- ja syyskeleillä varsin liukkaat, kun iltaisin alkoi pakastua pakastua, ja Niemisjärven rantamilta ja Kylmälän notkosta huokuva kosteus tiivistyi kiskon pintaan. Silloin tultiin vauhdilla ja taidolla. Sitten kun kiskot hiottiin K54 profiiliin, taisi olla vasta 1980, pito parani huomattavasti. Kun Hurusta puhuin, tarkoitin juurikin Kymen Hurua. Hämeen Hidas lienee ollut jokseenkin harvinainen tällä välillä. - Vielä mietiskelen, ajettiinko Raahen koksijunat ennen vuotta 1969 tästä alennetulla nopeudella, vai Pieksämäen Haapamäen kautta?
09.11.2012 11:50	Tapio Nikula:	Olin kesällä -66 tai -67 opastinhommissa Suonenjoella. Opastintyökunnan asunto ja työvaunut seisoivat veturitallin viereisellä pätkällä. Aamuyöntunteina heräsin monta kertaa siihen, että koko vaunu heilui aivan selvästi. Sen näki myös pöydällä olevasta vesilasista. Mitään ääniä ei kuitenkaan kuulunut. Noin 5 minuuttia tämän tapahtuman jälkeen sitten alkoi kuulua hurun mylvintä ja ohitse pauhasi Raahen´koksijuna Tserepovitsista. Eli jossain Markkalan vaiheilla raskas juna heilutteli luultavasti savikerosta ja heilahtelu välittyi Suonteen järveä pitkin Suonenjoelle saakka. Eka kerralla ilmiö tuntui aavemaiselta. Eli kyllä se koksijuna ajettiin Iisalmen kautta Raaheen, mennyt kai aika hissukseen Iisalmen ja Ylivieskan välillä.
09.11.2012 13:12	Petri Nummijoki:	Raahen koksijunan alkuaikoina 60-luvulla taisi junapaino olla vielä 1300 t mutta nousi 70-luvun alussa 1700 tonniin. Tuon ajan mittapuun mukaan suoritus oli Hr13/Dr13-veturilta melkoinen, kun 1700 tonnin junaa vedettiin Savon radalla 12,5 promillen nousuissa ja vaunuissa arvatenkin vielä liukulaakerit. Dr12- ja Sr1-vetureilla suurin sallittu junapaino oli 70-luvulla 12,5 promillen nousuissa 1300 t ja tasaisemmilla 10 promillen radoilla 1500 t.
09.11.2012 20:53	Oskari Kvist:	Erkkamerkin asjanmukaisuus.
10.11.2012 00:49	Oskari Kvist:	Kimmon kuvaama kentänheikennys tapahtuu ilmeisesti 5 min 15 s kohdalla tässä videossa: http://www.youtube.com/watch?v=eyqvUJKFZ​sE
10.11.2012 01:03	Tapio Muurinen:	Mukavia muistoja kaimalta tuosta aikansa mahtijunasta. Samankaltaisia elämyksiä on minullakin viitisen vuotta myöhemmin Kiuruvedeltä v.1973, kun asuimme "Savikko" -nimisessä talossa aivan radan varressa. Konkreettiseti talo alkoi täristä jo hyvän aikaa ennen junan saapumista. Hurun mylvintä - hyviä kuvaus! - ylitti hetkeksi kaiken äänimaiseman, mutta maksimaalinen tärinä jatkui pitkään, vaimentuen sekin vähitellen, kunnes outo hiljaisuus ja laimea dieselin katku saatteli keskeytyneitä unia. Tämä tapahtui joka yö kello kolme. - Ei näitä voi unohtaa http://vaunut.org/kuva/62442?u=2119&kv=1​967
10.11.2012 12:52	Kimmo T. Lumirae:	Ilmeisesti, Oskari. Dieseleiden hörinä peittyy tuon vonkuvan ajomoottorin (tai sen käyttölaitteen) äänen alle aika hyvin mutta kuitenkin. Hauska tuo lähtö Loimaalta, tosi kovilla virroilla lähdetään ja ajomoottori vonkuu; niin kovilla, että 4:06 tapahtuu ympärilyönti ja kuljettaja pudottaa tehoja kovalla kädellä. Ja savu, anteeksi kömy lentää pitkin vaunuston sivua...
10.11.2012 14:15	Toni Lassila:	Kylläpäs Strömberg huutaa aikalailla: "NJJJAAAAAAAAAAAUUUUUUUUUUUUUU......." Myös turbot viheltävät herkullisesti... Voihan tuo vonkuna kuulua myös tuulettimista.(?)
10.11.2012 16:52	Pasi Utriainen:	Onpas tässä ollut mielenkiintoisia tarinoita mm. koksijunista ja Dr13:n tekniikasta. Ei ihan ollut mielessä kuvaa ottaessa Dr13:n kentänheikennys. Tuo Kimmo P:n ylempänä mainitsema "Kyllä sen lähes poikkeuksetta tunnisti etukäteen, millä junaa vedettiin" tuli penskana huomattua, kun radan varressa kytättiin junia. Sitä oikein innostui, kun kuuli äänestä, että tuleekin Dr13 eikä Dv12. Videon http://www.youtube.com/watch?v=E3BHpa_68​b8 äänillä kohdasta 5:20 eteenpäin voi sitä nostalgisoida.
10.11.2012 18:17	Kimmo Pyrhönen:	Kaima, lähtö oli Humppilasta, mutta anyway. Myös tuo Tampereen kiihdytys hieman jarruja vasten kertoo veturin kiihtyvyydestä.
10.11.2012 18:29	Jouni Hytönen:	Kova oli tosiaan kiire siinä videossa. En muista itse koskaan nähneeni tuolla tavalla laiturista lähdettävän yksinäisellä veturilla. Savutuskin puhuu jo puolestaan, varsin runsas pelkällä veturilla.
10.11.2012 19:28	Petri Nummijoki:	Eiköhän tuo Dr13-vetoisen junan ensimmäiseen vaunuun kantautunut mukava ulina tullut ajomoottorista ja/tai aluevaihteistosta, kuten Kimmo mainitsi. Tämä jo pelkästään sillä perusteella, että ääni tuntui muuttuvan ajonopeuden mukaan. Yksittäisellä veturilla liikuttiin kyllä yleensä arvokkaan rauhallisesti mutta joskus olen Helsingistä nähnyt lähdettävän niin Dr13-veturilla kuin Sr1:llä sellaisella kiireellä Ilmalaa kohti, että veturi mahtoi olla vielä siipirakennusten välissä (eli nykyisen katoksen alla), kun vaihteissa sallittu 35 km/h oli saavutettu.
10.11.2012 19:56	Petri Nummijoki:	Mutta hieno video tuo Dr13-vetoisen pikajunan kiihdytys. Tuostakin aistii hyvin, että junalla on kiihtyvyyttä, vaikka vaunuja on videon alkukuvista päätellen kymmenkunta. Ei Dv12-parin vetämässä vastaavan kokoisessa pikajunassa ollut samaa menemisen meininkiä.
10.11.2012 21:39	Jouni Hytönen:	Jyväskylässä Dr13:t liikuskelivat aina ranskalaisen hienostuneesti ja arvokkaasti. (Eihän aika kultaa muistoja, eihän? :) Dv12-sarjan rääkkäyksestä löytyy omiakin videopätkiä. Pari sekuntia ennen lähtöaikaa päämoottori käyntiin, saman tien liikkeelle ja ei kun ratti laitaan. Savutus on tuossakin videopätkässä sellainen, että ihan terveestä menosta ei ollut kyse. (Käyttäjä muokannut 10.11.12 21:40)
10.11.2012 23:51	Kimmo T. Lumirae:	Humppila, Humppilapa tietenkin. Kiitos korjauksesta, kaima, missä lie ajatukseni olleetkaan.
11.11.2012 00:55	Tapio Muurinen:	Resiinassa 2/1989 on Nummelinin värikuva hiontajunasta Lavapuron mäessä, kuvattu kesällä 1980. Dr13:t ovat lujilla, 2321 vetää ja 2349 työntää. Kuulemma viikon parin hiontakeikalla vetureita ei vaihdettu. Sen jälkeen ajettiin pyöräsorviin.
11.11.2012 01:07	Niklas Savinsaari:	Tuossa kys. Humppilasta lähtö -videossa äänimaailma toistettuna voimakkaalla äänenvoimakkuudella, hyvällä bassotoistolla, lähentelee jo "käsinkosketeltavuutta", jokatapauksessa kropan valtaa kylmät väreet, ja jalkaanhan tuo hiivatisti a j a u t u u !
11.11.2012 10:36	Petri Nummijoki:	Minustakin tuossa pikajunan kiihdytysvideossa tunnelma on hyvin lähellä sitä, millaiselta se oikeastikin vaikutti Dr13-vetoisen pikajunan ensimmäisessä vaunussa.
13.11.2012 17:12	Juha Kutvonen:	Tuo asjallisuusvideo sai taas miettimään omien Dr13-videoiden digitoimista. Ne on kuvattu aikoinaan VHS-C -nauhoille. Ehkä joku päivä, kun muilta kiireiltä ehtii...
09.05.2014 12:53	Tapio Muurinen:	Rataosalle Iisalmi (etelävaihde) - Pyhäsalmi (Pyhäkummun erkanemisvaihde), A-rata, K30-kiskot, annettiin tammikuussa 1967 koeluontoinen lupa Vna-Rhe-Vna -koksijunille, jossa sallitaan näiden junien liikennöinti seuraavasti: "SNTL:n 4-aks. Vok-vaunuja, suurin sallittu aks.paino 20 t saadaan kuljettaa suorilla ja kaarteissa, joiden säde on yli 800 m enintään nopeudella 35 km/t sekä kaarteissa, joiden säde on alle 800 m enintään nopeudella 25 km/t. Radan tarkastuksiin ja lovipyöriin on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Jos kiskonkatkeamien todetaan selvästi kasvavan, on koksijunaliikenne keskeytettävä. Yli -20 asteen pakkasilla antaa ratapiirin päällikkö harkitsemansa nopeusrajoituksen" (Rt 96/428, 23.1.67). - Kuvassa http://vaunut.org/kuva/62442?u=2119&kv=1​967 tämä aikansa "mahtijuna" matkalla pohjoiseen. (Käyttäjä muokannut 09.05.14 13:00)

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!