??.??.1966 / Välillä Periäinen–Noppo
??.??.1966 Tr2 tavarajunakuvia on niin vähän näytillä, että lisätään 1307 junassa LT2314 (Kr-Ri), joka lähti Rajamäeltä klo 16 maissa. Junan kokoonpano vaihteli, kuten oheisista kahdesta kuvastakin hyvin huomaa. Päiväys on vähän sinnepäin ja täydennän, jos löydän paremman tiedon.
Kommentit
| 04.02.2013 11:49 | Tero Korkeakoski: | Upeaa! Mielestäni Tr2:ta ei ole ollut täällä aikaisemmin oikeita linjakuvia. Tämä on oikea historiateko! | |
| 07.02.2013 11:25 | Kimmo Pyrhönen: | Tyylikäs linjakuva tämä ja se 1304:n kuva. Eipä tosiaan näitä liikaa näy. Silk-vaunujen sijainnille hajallaan junassa lienee selityksensä. | |
| 08.02.2013 23:29 | Kari Suominen: | Nähdessäni pikkupoikana Trumanin ensi kertaa, olin ihmeissäni moisesta rojukasasta. Jäsentymättömässä lapsen mielessä oli vertailupohjana isoista vetureista vain linjakkaat Ristot, joihin verrattuna mittasuhteiltaan totutusta poikkeava Tr2 näytti aivan maasepän sekalaisista osista kasaamalta. Vieläkään se ei ole kauniiksi muuttunut, mutta siitä huokuvan voiman aistiminen korvaa sen, mitä esteettisellä puolella menetetään. Kovin montaa kertaa en Trumania nähnyt, vaikka olen asunut 1960 ja -70 -luvun ajan pääradan varressa Lempäälässä. Isoista vetureista Ristoja meni ja tuli niin henkilö- ja pikajunissa kuin tavarajunissakin, mutta Pekat ja Trumanit kulussa olivat harvinaisia. (Käyttäjä muokannut 09.02.13 00:56) |
|
| 11.02.2013 10:13 | Petri Nummijoki: | Tr1- ja Tr2-vetureiden ulkonäön perusteella syntynyt ensivaikutelma ei varmaan ollut väärä muutenkaan. Tr1-vetureilla ajettiin parhaina aikoinaan yli 80000 km vuodessa/veturi, kun Tr2-vetureiden suorite oli samoihin aikoihin reilut 50000 km/veturi. Lisäksi Tr2 kulutti enemmän polttoainetta ja niiden käyttökin päättyi jo 1968, kun Tr1-veturit kestivät vuoteen 1975 asti. Ei siis liene väärin väittää, että Tr1 oli parempi veturi, vaikka voimiltaan ei Tr2:n veroinen ollutkaan. | |
| 11.02.2013 13:41 | Eljas Pölhö: | Mainituilla kriteereillä Hv4:llä ajettiin parhaina vuosinaan yli 50% enemmän kilometrejä kuin Tr1:llä, se kulutti vähemmän polttoainetta ja käyttöikä oli paljon pidempi kuin Tr1:llä. Oliko Hv4 parempi, vaikka voimiltaan ei Tr1:n veroinen ollutkaan? Vertailut on aina hiukan vaikeita, Hv4 oli henkilöliikenneveturi, Tr1 oli lähinnä yleisveturi (jos nyt höyryvetureissa voi sellaisista puhua) ja Tr2 oli tavaraliikenneveturi. Kaikki mainitut sarjat ovat jossain vaiheessa elämäänsä ajaneet pikajunia, tavarajunia ja Helsingin paikallisjunia. Tr2 oli nopein klo 16 raskaassa paikussa ja Hv4 oli taloudellisin Hki-Ke-Prv kevyessä paikussa. Tr1 taasen sopi mihin tahansa paikkuun. Kaikkia sarjan vetureita on kellotettu pikajunissa ja kaikki selvisivät hyvin aikakautensa pikajunien kanssa. Pienipyöräinen Tr2 oli yllättävän nopeakulkuinen ja saattoi yllättää vikkelätkin autolla liikkuneet kuvaajat ja saattoi saada aikaan epäilyksen, että sekunttikellosta alkaa veto loppua ja että se mittaa liian pitkiä sekuntteja kun niitä ei kilometreille tuntunut kertyvän riittävän montaa. |
|
| 11.02.2013 19:38 | Petri Nummijoki: | Toki Tr1:n matkustajajunaversiokin eli Hr1 ajoi parhaina aikoinaan 120000-130000 km/veturi vuodessa eli yli 50 % enemmän kuin Tr1. Mutta Tr1:n ja Tr2:n välistä vertailua pidän täysin oikeutettuna, koska molemmat olivat tavarajunavetureita. Vaikka Tr1-vetureilla vedettiin jonkin verran matkustajajuniakin niin kokonaissuoritteista niiden osuus oli niin vähäinen, ettei selitä oikeastaan mitään. Esim. 1961 ajettiin Tr1-vetureilla yhteensä 5,446 miljoonaa kilometriä eli runsaat 81000 km/veturi. Tästä pikajunien osuus oli 3 %, henkilöjunien 4 %, Helsingin paikallisliikenteen 1 % ja kiitotavarajunien 5 % eli yhteensäkin "nopeita junia" oli vain noin 13 % Tr1-vetureiden ajoista. | |
| 20.02.2013 22:34 | Ilkka Hovi: | Vaikka pidänkin Tr2sta enempi kuin Ristosta on todettava pari Riston etua. Ristot kulkivat tasaisemmin, niistä puuttui 2-10-0 vetureille ominainen veturin takapään pystysuora heilunta. Lisäksi Tr2 veturit olivat pahuksen hiilipölyisiä ja kiven kulkeminen rautaputkessa oli melkoista rohinaa. Kun pistit pääsi veturista ulos oli tukka täynnä hiilipölyä. Siksi kuljettajat varmaan ottivat kulkuun mieluummin Riston ja jättivät tonnijunat Trumannin vedettäviksi. Ristoja käytetiin paljon mm postijunissa ja matkustajajunissa, jotka nostivat kilometrisuoritetta. Pari historiallista seikkaa on hyvä muistaa: milloinkas Ristojen lukumäärä oli suurempi kuin Trumannien ja Tr2 vetureissa oli ainoastaan tuorehöyryimurit. Poistohöyryimurille ehdotettiin jopa 12% pienempää kulutusta. | |
| 19.03.2013 22:39 | Eljas Pölhö: | Minun ei pitäisi lisätä blogiini uusia aiheita, kun vanhatkin ovat keskeneräisiä. Mutta kun etsii yhtä, löytää toista, ja blogiin lykkääminen julkistaa tiedon samantein. Nyt lisäsin "merkinnän" (etusivu) Tr2 "Truman". Siinä on 3-sivuinen dokumentti, jossa on vetureiden vastaanottopäivämäärät, Müller-paineentasausmäntäluistien asennuspäivät sekä päätökset koskien vetureiden suurimman sallitun nopeuden nostamista (oli 60 km/h, uusi nopeus 65 km/h). http://poelhoe.blogit.fi/ | |
| 20.03.2013 00:37 | Jorma Toivonen: | Suuret kiitokset Eljakselle, kun jaksaa muistaa meitä "vanhuksiakin" erittäin mielenkiintoisilla blogeillaan - "trumannit" kiinnostavat aina, jostain syystä. | |
| 27.03.2013 00:18 | Eljas Pölhö: | Trumanneja oli 20 kpl, mutta niitä varten oli 22 kattilaa. Lisäsin blogiini luettelon kattiloista ja niiden viimeisistä korjauspäivistä. Luettelosta voi tehdä havainnon, että vain kahdella Tr2:lla oli loppuaikoinaan oma alkuperäinen kattilansa. Kattiloiden kierrätys oli tehokasta, vaikka vetureiden käyttövuodet jäivät aika vähiin höyryvetureiksi. | |
| 13.03.2017 23:50 | Esa J. Rintamäki: | Eräs vek muisteli minulle seuraavan tarinan: oli tullut tavarajunalla Kouvolasta Lahteen erään kerran Trumanilla. Kun veturi oli irrotettu roikasta, niin edessä oli siirtyminen talleille. Oli kevättalvea, ja kyseinen vek näki Hennalan sillalla olevan varusmiehen, jolla oli toinen käsi koholla ja siinä lumipallo. Oli ilmeisesti aikeissa heittää Trumania. No, vek ajatteli että etpähän moku heitä sitä lumipalloa. Stokeri oli päällä ja vek avasi valtaventtiilin selälleen auki ja lisäsi tehoa. Truman sylkäisi savutorvesta mahtavan pilven höyryä+savua. Koko silta peittyi,näkyvistä. Savun ja höyryn hälvettyä vilkaisu taakse: moku seisoi edelleen käsi koholla, väriä muuttaneena armeijan harmaasta mustaksi. Taisipa mokuparka saada negatiivista palautetta valtion vaatteiden tärväämisestä... | |
| 02.03.2018 20:12 | Jorma Toivonen: | Tänään on jonkinasteinen Trumannien muistopäivä. Tr2 1307 toi 50-vuotta sitten junan Karjaalta Riihimäelle viimeisenä sarjansa edustajana 02.03.1968. - siihen päättyi Trumannien ajelut Suomen rataverkolla. Veturi oli vielä lämpimänä Ri:n varikolla 05.03.1968., mutta kylmeni senjälkeen. Menetti tenderinsä 19.03.1968. ja siitä muokattiin ratapenkereen kasvullisuuden torjuntaa varten ruiskutusvaunu - toinen samaan tarkoitukseen tenderinsä menetti Tr2 1302. (Nuohan taisivat olla maalatut valkoisiksi ?). Itse veturi koki viimeisen kohtalonsa Hyvinkäällä marraskuussa 1971. (Käyttäjä muokannut 02.03.18 20:35) |
|
| 02.03.2018 21:24 | Raimo Harju: | Jorma, hyvä huomio. | |
| 26.03.2022 00:29 | Jarno Piltti: | Selitys Silk-vaunujen hajallaan ololle kiinnostaisi kuulla. |