28.07.2011 / Lund - Tukholma C, Ruotsi

28.07.2011 2-luokan matkustamista (joka ei todellakaan tunnu kakkosluokalta, vaan ylellisen mukavalta ja viihtyisältä). Interrail-reissussa selviää myös 2 aik. + 1 alle 3-vuotias, vaikka välillä oli koettelemuksiakin. Hän tosin oli reissusta mukana vain runsas puolet ajasta, mutta ehti käydä yli 10 maassa, kääntöpaikkana Italia. Täytyy yrittää kasvattaa rautatieläistä pienestä pitäen :)

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Lund - Tukholma C Valtio: Ruotsi
Kuvaaja: Jarkko Korhonen
Kuvasarja: Veolia 7160 Malmö C - Tukholma C
Lisätty: 27.02.2013 00:39
Muu tunniste
Sekalaiset: Junamatkustaminen, Matkustaja, Vaunun sisätila
Ulkomaat

Kommentit

27.02.2013 03:16 [Tunnus poistettu]: Mun kaksvuotiaasta pikkusiskosta meinaa tulla junaharrastaja myös, isoveljestä mallia :) Nyt jo tykkää mun sylissä istua ja katsella mun ottamia kuvia ja aina juna-asemallakin kun juna menee ohi: oi että alkaa riemuitsemaan :) Kyllä sen useimmista pienistä näkee jo mitä niistä isoina tulee, ainakin mun kohdalla näin käynyt (pikku pojasta asti kiinnostunut junista).
27.02.2013 06:59 Jouni Hytönen: Jaa, pieni osallistuja ei ollut sentään koko matkaa mukana. :) Meidän joukkueeseen kaksi kuukautta myöhemmin kuului kaksi aikuista ja 2v 9kk ja 9kk lapset. Hyvin se onnistui niinkin, joskaan aivan kaikkea ei tietenkään voinut tehdä, mitä kahdestaan voisi. Isoin kynnys on lähteminen. Suurimmat kaupungit eivät oikein meillä toimineet matkakohteina, mutta kaikki Helsingin kokoisesta alaspäin kyllä. Kaukaisin piste meillä oli Innsbruck, jossa oli jo vähän luntakin ja pohdimme, eikö sittenkin käännyttäisi täältä Italiaan. Hyvä, ettei käännytty, koska siellä alkoivat hetkeä myöhemmin lokakuun 2011 tulvat ja rankkasateet.
27.02.2013 11:32 Kimmo T. Lumirae: Ziggy: useimmista ehkä, mutta päinvastaisiakin on: oma sällini oli pari-kolme vuotta kun Hesan reissulla pysähdyttiin asemalaiturilla katselemaan junia ja isi kun kertoi liikkuvista junista niin riitti isovanhemmillekin selittämistä, poika selitti sormi pystyssä että "toinen, una, lähti Eppooseen, ja, toinen, una, Vantaankokkelle". Ja junalehdet luettiin tarkkaan sylissä istuen kun niitä postiluukkuun pätkähteli, joka kuva tutkittiin huolella. Ja voi melkeinpä sanoa, että kouluiästä asti eivät junat ole enää pätkääkään kiinnostaneet vaan muut asiat veivät mielenkiinnon.

Mutta hatunnoston arvoinen suoritus, Jouni. Rekvisiittaa pitää olla tuollaisella reissulla paljon mukana ja lapsilla kärsivällisyyttä ja aikuisilla kymmenkertaisesti. Aikoinaan tuli tehtyä kahteen henkeen paljonkin junamatkoja eikä kyllä olisi lasten kanssa suoraan sanoen tullut mieleenkään. Mutta joskus vuokrasimme asuntoautoa harrastajaporukalla junabongausmatkoja varten ja silloin jo tuumasin, että tämä olisi kova juttu lasten kanssa matkaillessa kun ikään kuin koko mökki kaikkine varusteineen kulkee koko ajan mukana. Ja sillä tiellä ollaan; kesällä lähdetään yhdeksättä, ja varmaan tällä kokoonpanolla viimeistä, kesää taas Eurooppaa asuntoautolla eli ns. Kotilolla, kiertämään.
27.02.2013 12:47 Juha Kutvonen: Asunto- ja henkilöautoreissuja pitkin Europpaa tuli tosiaan harrastettua lasten ollessa pieniä - ja jo kauan ennen lapsia. Hyvin jaksoivat matkustaa pitkiäkin matkoja, kunhan välillä pidettiin riittävän pitkiä ruoka- ja leikkitaukoja. Varsinkin kampperilla kuljettaessa oli lasten huolto helppoa :)
27.02.2013 14:32 Jouni Hytönen: Meillä oli samat rinkat selässä kuin muillakin reileillä, niissä oli tietysti sisällä myös lasten tavaroita. Kahdet matkarattaat matkustajineen oli tietenkin ylimääräistä verrattuna kaksin matkustamiseen. Ruoka- ja leikkitauoista tietysti piti huolehtia ja majoitukset oli oltava varattuna siirtymälle lähdettäessä, ei kyllä sen kauemmaksi etukäteen. Perinteiset retkeilymajat toimivat hyvin majoituksessa, koska saimme yleensä neljän hengen huoneen omaan käyttöömme. Hotelleissa tilaa oli vähemmän. Vanhempi lapsista on ollut mukana myös yhdellä MRY:n syysretkellä ja olemme tehneet junamatkoja kotimaassakin.
27.02.2013 14:34 Jouni Hytönen: Kesällä 2011 tuli kokeiltua viikon verran myös asuntoautoa ja kyllähän sekin toimi hyvin. Tavaroita ei tarvitse olla koko ajan pakkaamassa ja purkamassa.
27.02.2013 15:59 Heikki Kannosto: Mahdotonta vastata muulla painokelpoisella kuin kaiman laulun nimellä: olishan se hienoo.
28.02.2013 20:55 Martin Hillebard: Oikealla asialla tässä ollaan. Nuorena se on se vaihde väännettävä (=vanha rautatieläis-sananparsi).
Itse muistan aina ne Lapsuuden junamatkat. Alati oli jotakin nähtävää,junan ikkunan lävitse. Erisuuruisten asemakylien tsaarinaikainen arkkitehtuuri. Pikkupoika ei tosin tiennyt mitä "arkkitehtuuri" merkitsee, että Suomella oli kauan sitten ollut Venäjän tsaari hallitsijana,kylläkin. Junan kiihdyttäessä vauhtiaan, ne radanvieren hurjasti nousevat ja laskevat puhelinlangat.
Risteysasemien varikot poikalasta kiehtovine monine veturityyppeineen...tyttäret tosin totesivat "ush niin ikäviä".
Sitten tuli kuusikymmentäluku kylmine kumijalkoineen. Kaasu pohjassa suoraa pikitietä loputtomien asumattomien ryteikköjen lävitse. Kitisevät lapset. Siellä kaikilla oli niin ikävää,tulkitakseni oman lapsuuteni Putte Possua.
Näinä Euroopan vapauden aikoina lapsilla on ihan eri mahdollisuudet reisata, kuin silloin minun & Ukko-Pekan -sellaisina. Suokaamme ne heille. Tulevaisuus kuuluu tuleville ja meillä on heistä käsitykseni mukaan täysi vastuu * * * MAH
01.03.2013 00:05 [Tunnus poistettu]: Kimmo: Juu päinvastaisiakin toki on :) Siitä ei ole epäilystäkään. Tuo on vielä 2vuotta (täytti 23pv sitten), joten aika näyttää. Kunhan ei massateiniä tulis mistään mun pikkusisaruksesta tai isoveli käy vikkonloppuiltaisin ne kotiin hakemassa huonosta seurasta ;)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!