26.08.1972 / Turku, Kupittaa
26.08.1972 Turun Kaupungin Liikennelaitoksen (TKL) raitiovaunuja ja niiden liitevaunuja odottamassa kohtaloaan Kupittaan aseman lähellä. Kuva on otettu elokuun viimeisellä viikolla 1972, mutta päivä on summittain valittu. Järjestys vasemmalta lukien: 30, 117, 119, 23, 29, 31, 21 ja 54.
Kommentit
| 17.03.2013 10:42 | Ari-Pekka Lanne: | Kas kas. Raitiovaunut on saatu siivotuiksi turkulaisilta kaduilta pois autojen tieltä. Sopivasti ennen ensimmäistä öljykriisiä. | |
| 17.03.2013 11:55 | Martin Hillebard: | Jospa se olisi sattunut HIEMAN aikaisempaan ajankohtaan... | |
| 17.03.2013 12:03 | Eljas Pölhö: | Aivan kuin Turun päättäjillä olisi ollut ennakkoaavistus raitioteiden uudesta tulemisesta. Likeltä piti, vain pari vuotta vitkuttelua asukkaiden toiveiden täyttämiseksi ja raitioteitä ei olisi saanut hävittää. Silloin olisi toteutunut kauhuskenaario ja Turussa ajeltaisiin junilla pitkin katuja vielä tänäkin päivänä. | |
| 17.03.2013 12:28 | Johannes Erra: | Näin. Tuota massiivisempaa häpeää kaupungin on hyvin, hyvin vaikea itselleen hankkia. Kööpenhamina sentään vielä voittaa Turun noloudessa tässä kategoriassa. Molemmissa lakkautussuunnitelmia nopeutettiin 1960-luvun lopussa jottei poliitikkojen mieli ehtisi muuttua. Eikä kukaan ymmärtänyt (halunnut ymmärtää?), mistä siinä kaikessa todella oli kyse. | |
| 17.03.2013 12:55 | Tuukka Ryyppö: | Samahan se on nykyäänkin esim. Helsingin metron kanssa. | |
| 17.03.2013 19:50 | Jorma Rauhala: | Samanlaista rivistöä http://vaunut.org/kuva/12509 rautatielle päin. | |
| 17.03.2013 19:57 | Martin Hillebard: | Metrosta muistuu mieleen,että sen uutuusvuosina ruotsinkieliset ristivät uudelleen Helsingin kaupungin nimellä Metroskoj. Aukeaako viesti... okej. Petroskoi eli Äänislinna = kaupunki Karjalassa tuli kuuluisaksi Sotavuosina. Skoj = tarkoittaa mm huumoria mutta myös petkutus, huijaus. Naurattaako ketään (esim veronmaksajia)? |
|
| 20.03.2013 20:59 | Martin Hillebard: | Joko keskustelu lopahti tähän? Jäljellä olisi viellä Tampereen kaupungin mahdolliset raitiotiet - asiasta ON tehty tutkimuksia - ja jossei muistini täysin petä niin Turussakin oli unelmia, toiminnan sittenkin viellä henkiin-herättämisestä. Asia sinänsä ovat johdinautot. Ne eivät monien mielestä raideliikenne-keskustelun piiriin kuulu lainkaan mutta minäpä uskallan olla toista mieltä. Suomessa on ollut sähköistä (katu)kaupunkiliikennettä kaikkiaan NELJÄSSÄ kaupungissa. Pääkaupunki Helsingissä raitsikkaverkosto;sekä ne kaksi trollikka -linjaa 14 ja se lyhyempi jonka linjamerkintää en enää muista mutta eteläinen päätepiste oli rannassa Eirassa. Turussa oli minun elinaikanani linjat 2 ja kolme. Tampereella oli kolme johdinauto- linjaa kuvasin jopa vaunuja ennenkuinliikenne loppui. Viipurissa oli raitiotie mutta siitä en voi mitään tietää sillä olen syntynyt 1949. Amerikkalaiset kutsuvat joskus johdinautoja Trackless trolley, siis niinkuin Raitiovaunut ilman kiskoja. Ovathan ne tavallaan pakko-ohjattuja niinkuin kiskoajoneuvot = seuraavat ajolankojaan. Varikolla on kuulemma mahdollissuus, Siirtyä lyhykäisesti akkujen turvin alhaisella nopeudella. jotakin purtavaksi kaupunkiliikenne-ystävilled, tai sit'¨ei ihmettelee Martin * * * |
|
| 20.03.2013 21:28 | Jorma Rauhala: | Keskustelu on alkanut ja jatkuu edelleen toisilla asiaan passeleilla foorumeilla. "Resiina-keskustelu" on enempi leveäraidepainotteista eli Vyry-pohjaista. Ratikoista puhellaan paljon enemmän yksityisellä Joukkoliikennefoorumilla (www.jlf.fi) ja faktaa voi puolestaan lukea SRS:n raitio.org -sivuilla; uutissivusto on nyt tällä hetkellä http://www.raitio.org/news/uutis13/uutis131.htm Siellä on juuri nostettu ylös tällaisia mielenkiintoisia kohteita: http://www.turunraitiotie.info/ ja http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/kaupunkiraitiotie.html Martille muistiinmerkittäväksi myös, että Äänislinnassakin on nykyään trollikoita ;) | |
| 25.03.2013 21:00 | Martin Hillebard: | niinkuin ex - Neukkukaupungeissa yleensäkin. Kun liikenne Suomessa loppui niin päättäjät valehtelivat että uutta kalustoa ei ole saatavissa. Oli kyllä pilvin pimein. | |
| 26.03.2013 09:50 | Juhana Nordlund: | Jatkan Martinin pohdintoa trackless trolleystä. Tuohon termiin olen törmännyt mm. Riian joukkoliikennevälineitä esittelevällä nettisivulla. Siellä ratikka on "trolley" (onhan Tatroissa trolleytankovirroitinkin) ja johdin(linja-)auto taas "trackless trolley" (raiteeton trolley). Onkohan vanha amerikkalainen samanlainen tapa ilmaista näitä asioita peräisin samasta taustasta, siis että sikäläisissäkin vanhoissa ratikoissa virroitus oli hoidettu trolleytangon avulla? Ja nykyäänhän johdinautot pystyvät liikkumaan apukoneen avulla vaikka kokonaisen linjasivun verran ilman ajolankavirtaa - niin pitkälle kuin polttoainetta riittää. Mutta siitä ehkä enemmän jossain sopivammassa paikassa. |
|
| 26.03.2013 22:48 | Tuukka Ryyppö: | Turussa ja Tampereella ei ole kyse niinkään unelmista kuin jo kohtuullisen pitkälle viedyistä suunnitelmista. Kummankin kaupungin sitoutuneisuus projekteihin on suurta ja vaikuttaa aika varmalta, että nuo projektit myös toteutuvat. Toivottavasti pian, sillä mitä nopeammin Suomeen saadaan kunnollinen ratikkaverkko tai pari jonnekin, sitä nopeammin Helsingissäkin päästään pois 1940-luvulta raitioteiden tekniikan saralla. (Käyttäjä muokannut 26.03.13 22:48) |
|
| 27.03.2013 21:26 | Matias Kauramäki: | 40-luvulta tekniikan saralla? Nyt en kyllä ymmärrä, ainakin omasta mielestäni Helsingin sporat ovat Suomen toimivimpia ja mukavimpia kulkuneuvoja (ainakin jos unohdetaan Variotramit). :) | |
| 27.03.2013 21:48 | Jorma Rauhala: | 1940-luku on tosiaan outo vuosikymmen kuvaamaan "raitiotien tekniikkaa". Jotkut tosin puhuvat Hesan ratainfrasta viitaten 1900-lukuun, siis 00-lukuun. Että nykyinen vastaisi aikaa, jolloin rataverkko muutettiin kaksiraiteiseksi. Humpuukia sellainenkin puhe on. Kaikki raiteet on uusittu ajanmukaisiksi 1950-luvulla, jolloin uusien leveiden telivaunujen takia kaikki osuudet on rakennettu uusiksi. Ja senjälkeen on kaikki rataosuudet moneen kertaan myllätty ja raiteet vaihdettu uusiksi. Toisaalta vaunukalustokin on varsin nykyaikaista, vanhat Valmet-nivelvaunut 1970-luvulta olivat maailman ensimmäiset tyristoriraitiovaunut. Ja sen jälkeen on saatu 1990-luvulla käyttöön parhainta matalalattiateknologiaa edustavat ABB Daimler-Benz Transportationin -vaunut. Myöhemmin firman nimi muuttui muotoon DaimlerChrysler Rail Systems ja lopuksi Bombardier Transportation -muotoon. Kalusto on ainakin parasta mitä rahalla on saanut. Ja kiskot ovat uutta vastaavia. Ehkä Tuukka viittaa siihen, että kaupunkisuunnitteluvirasto tms. joka vastaa siitä mitä saa yleisille kaduille tehdä ja raiteita laskea, ei ymmärrä sitä että radat suoralla kadulla pitäisi olla myös suoria eikä kiemuraisia, kuten nyt on tapana. Mutta 1940-luvulla ei ole yhtikäs mitään tekemistä tämän asian kanssa. | |
| 28.03.2013 11:41 | Juhana Nordlund: | 1940-luku taisi olla ensimmäinen vuosikymmen, jolloin Helsinkiin tuli vain yksisuuntaisia raitiovaunuja. Pieni erä yksisuuntakalustoa oli tullut jo edellisellä vuosikymmenellä. Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siitä, että pääkaupunkiimme on miltei aina hankittu parasta (kunkinhetkinen tietämys huomioiden) saatavilla olevaa kalustoa. Ehkä sota- ja pulavuosien ratkaisuja tulisi tarkastella omana tapauksenaan. Mutta vaikka Helsinkiin on johdonmukaisesti hankittu modernia kalustoa, ei se tarkoita etteikö Helsingin raitiotiejärjestelmä voisi kaivata isoakin remonttia. Liikennettä pahiten hidastavat ja rampauttavat tekijät pitäisi eliminoida pikaisesti. Vaihteet pitäisi korvata syväuraisilla ratkaisuilla, jotta laipalla ajamisesta päästäisiin eroon. Etuuksia pitäisi parantaa huomattavasti. Kadunvarsipysäköinti tulisi järjestää niin, etteivät pysäköidyt ajoneuvot jatkuvasti halvaannuta raitioliikennettä. Ongelmat eivät ehkä ole niinkään teknisiä, vaan enemmänkin arvostuskysymyksiä. Niin kauan kun todellinen tahtotila on nykyisenlainen, kovin rajuja muutoksia tuskin tulee näköpiiriin. Jos ongelmista ei puhuta ääneen, tahtotilaan on aivan turha odottaa mitään muutoksia. Mutta uudistusten myyminen kannattaa hoitaa taidolla. Epäonnistuneita esimerkkejä on valitettavasti nähty myös internetin keskustelupalstoilla. |
|
| 31.03.2013 11:31 | Martin Hillebard: | Myönteistä on ainakin että keskustelu jatkuu,jopa rakentavine mielipiteineen ja ehdotuksineen. Kyllä tästä päättäjienkin korviin jotakin kuuluu. Jolla vuorostaan, kuten toivoa sopii, on vaikutusta siihen tahtotilaan. | |
| 31.03.2013 21:01 | Tuukka Ryyppö: | Joo, ratikkakalusto sinänsä on ollut ihan ok, mitä nyt variot olivat vähän heikko valinta. Mutta kun ratikkaliikenteessä on paljon muutakin relevanttia kuin sen liikkuva kalusto. Mutta siitäpä onkin yllä jo ollut. Kaarteiden alut ja loput ilmeisesti rakennetaan vihdoinkin järkevästi. Pyöräprofiileihin ei ole juurikaan katsottu, vaan niiden annetaan olla mitä ovat. Myös sellaista väitettä on kuulunut, että raideprofiili sinänsä olisi turhan paljon tärinää aiheuttava. Mutta suurimmat yksittäiset ongelmatyypit lienevät kyllä tosiaan valoetuudet, jotka on lähinnä haittaa kaikille sekä matalauraiset vaihteet. Ja sitten on tietysti asioita kuten se, mihin ratikkarataa ylipäänsä vedetään ja millä periaatteilla uusien kaupunginosien ratikkaratkaisuja tehdään. Jätkäsaareenhan kiteytyy erinomaisesti Helsingin ratikkaverkon nykytila. |