28.08.1970 / Herrala
28.08.1970 Viimeinen kuva tänä viikonloppuna. Lisää tulee kun olen maksanut lisäkuvista ja maksu on huomioitu. Lopuksi kuva-arvoitus, saa nähdä ratkeaako ennenkuin saan julkaista lisää. Mikä paikkakunta? Herralassa käytiin katsomassa Tiilitehdas Kimpo Oy:n entistä savenkuljetusrataa. Vanhan ratapenkan vieressä ojassa oli suuri määrä erilaista rautatiekalustoa ja taustalla oli käytöstä poistettu kiskoilla kulkenut ketjukaivinkone. Savenkuljetusrataan liittyen paikalla oli paljon kuuppavaunun alustoja sekä käytöstä poistettu moottoriveturi. Tästä veturista oli poistettu kaikki tuntomerkit, kaikki irtain moottorista sekä pyörästöt. Puinen kori vaikutti itsetehdyltä. Ulkona oli myös viisi kappaletta sähkölavettivaunuja sekä suuri määrä piikkivaunuja. Tehtaalla oli siirrytty polttamattomien tiilien kuljetuksessa kuivaamoon suurempiin sähkövaunuihin. Vinkki: Edellinen havainto vähän ennen tätä oli pikajuna (vajaan kilometrin päässä), jota veti Sr12 2710 ja tätä seuraava havainto oli 10km:n päässä tavarajuna, jota veti Tr1 1096. EDIT: Oli kuva-arvoitus, jossa nimet oli peitetty. Nyt nimet paljastettu.
Kommentit
| 17.03.2013 08:50 | Timo Arolainen: | Aivan hatusta: Korian tiilitehdas? | |
| 17.03.2013 10:16 | Eljas Pölhö: | Ei ole Koria. Arvaus oli hyvä ja olisi kattanut kaikki vinkit: 2 veturia (Korialla kuitenkin Move1), Sr12 pikajunassa vaikka Lh-Kv välillä ja Tr1 tavarajunassa vaikka Kuusankoskelle tai Savon radalla). EDIT: Ajatusvirhe, en puhunut toisesta veturista mitään. Sen omisti viereinen tiilitehdas, kun nyt sen tiedon lipsautin. (Käyttäjä muokannut 17.03.13 11:53) |
|
| 17.03.2013 15:51 | Pekka Porkkakoski: | Aholan tiilitehtaan rata | |
| 17.03.2013 16:37 | Samppa Maunuksela: | Onkohan Sr12 kuulunut Savon radan kalustoon? Harju tulisi itselläni mieleen. Mutta oliko heillä vetureita, saati en muista missä heidän kuopat olisi olleet. Mut Harju silti. | |
| 17.03.2013 16:39 | Eljas Pölhö: | Ei ole Aholan tiilitehdas. Itse asiassa ei kumpikaan. Kauempana tästä kohteesta oli Tiilitehdas Erkki Ahola, Huhtaa, Humppila. Siellä oli n. 50 m:n mittainen rata, jolla oli vaijeriveto. Lähempänä tätä kohdetta oli Heinäsuon Tiili ja Putki, A. Ahola ky (mainittu myös alkujaan toimineen nimellä Aholan Tiilitehdas). Sen osoite oli Tennilä (Hollolan kunnassa, ainakin 1970). Siellä oli itse tehty sähköveturi. Se oli rakennettu kuuppavaunun alustasta, venäläisestä traktorin moottorista ja sähkömoottorista. Virroittimena toimi kaapeli, jota veturi veti perässään. Sähkölavettivaunuja siellä ei ollut. Korjataan vetureiden lukumäärää vielä kerran. Kuvan veturin seurana oli ollut puolalainen moottoriveturi (tehtaalla saamani tiedon mukaan), mutta sitä ei ollut enää 1970. Sen sijaan naapuritehtaan moottoriveturi oli vielä olemassa, vaikka ei enää käytössä. |
|
| 17.03.2013 16:47 | Eljas Pölhö: | Ei ole myöskään Harjun Saha ja Tiili Oy, Harjun asema, Valkeala. Rataa on sielläkin ollut ja yksi moottoriveturi. Vaikka vastauksissani annan firman nimen, niin oikeaan vastaukseen riittää oikea kylän nimi. Kaikki vastaukset ovat siinä oikeassa, että Salpausselän harjun tuntumissa ollaan. | |
| 17.03.2013 17:19 | Samppa Maunuksela: | Lappila. Tiiltä siellä lienee tehty iät ajat ja tuntomerkit täsmäisi sinnekin. Onko heillä ollut rataa en tiedä mutta nuolem kohdat saattaisi olla vanhoja penkereitä ja lätäköt "Sipilässä" vaikka entisiä savikuoppia http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6747384&x=399202&lang=fi? (Käyttäjä muokannut 17.03.13 17:19) |
|
| 17.03.2013 17:20 | Samppa Maunuksela: | Linkki uudestaan kun ei muokkaannu ei http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&srs=EPSG%3A3067&y=6747384&x=399202&lang=fi? | |
| 17.03.2013 17:36 | Eljas Pölhö: | Hyvä veikkaus tämäkin, mutta ei vaan osu. Lappilan Tiilitehdas Oy, Lappila (Järvelän kunta), on siirtynyt autokuljetukseen 1963 noiden savimaiden osalta, jotka olivat radan "väärällä" puolella. Savimaa, josta savi tuotiin junilla (vaijeriveto pääradalla ja miesvoimin sivuradoilla), sijaitsi lähempänä tehdasta. Lappilassa oli myös Lappilan Tiili, linkitetyssä kartassa pääradan varrella olevan luvun 100,8 ja maantien välissä. Tehdas oli pieni, mutta sielläkin oli n. 100m kenttärataa. Vaunuja työnnettiin miesvoimin. Kuten havaitaan, niin Salpausselän varrella on ollut paljon tiilitehtaita. | |
| 17.03.2013 18:49 | Timo Salminen: | Pieni tarkennus etelähämäläisiin paikkakuntiin: Lappilan ja Järvelän kylät kuuluvat molemmat Kärkölän kuntaan. | |
| 17.03.2013 19:00 | Eljas Pölhö: | Aiheellinen korjaus Timolta, tarkistin edellisen kommentin yhteydessä valmiiksi Järvelän Tiilitehtaan radan tiedot, kun kerran otin esille Kärkölän kunnassa sijainneet teollisuusradat. Jäi jotenkin väärä nimi soimaan päähän. Järvelän Tiilitehdas olisi siis myös ollut väärä vastaus, vaikka sielläkin oli pitkä savenkuljetusrata. Sen penkka oli jäljellä vielä toukokuussa 1971 ja radan vetovoimana olivat olleet hevoset. | |
| 18.03.2013 00:50 | Jorma Toivonen: | Aiheeton tieto Lappilan kohdalla, siellähän oli kolmaskin tiilitehdas. Linkitettyä karttapaikkaa kun vierittää yhden pykälän oikealle, löytyy radan alittava tie 1431. Sen ja aseman välillä myös tiilitehdas, johon johti pistoraide (radan eteläpuoli). Tosin tuo laitos lopetti toimintansa jo 1950-luvun lopulla. Muistelen, kun pääsin Austinin kyydillä noutumaan purkupuukuormaa paikalta, tosin pikkupojan aika kului rillivaunua työnnellessä kuormauslaiturilla. Ryttylässä sijaitsi myös tiilitehdas - pohjoisen päärata vieressä ja suunnilleen 10km:ä Riihimäelle, josta "Kouvolan pojat" lähtivät Tr1:llä kohti kotia... |
|
| 18.03.2013 01:24 | Eljas Pölhö: | Eipä ollut aiheeton tieto Lappilasta, ainakaan minulle. En ole tiennyt missä Lappilan Tiili ja Putki Oy on sijainnut. Hyvä, että tuli selväksi. Jos vaikka joskus tekisin julkaisun näistä pikkuradoista. Ryttylän Tiilitehdas Oy onkin sitten taasen isompi ja pitkäikäisempi laitos, perustettu jo 1912 sillä nimellä, mutta paikalla on ollut tiilitehdas jo 1870-luvulla. Savijunia varten siellä on ollut kaksi Simplex-veturia. Autokuljetukseen tehdas siirtyi heinäkuussa 1971. Mutta sekään ei ollut kysytty paikkakunta. Vielä on muutamia paikkakuntia käymättä läpi näiltä nurkin. Monet niistä olivat varsin tärkeitä tiiliteollisuuspaikkoja. |
|
| 18.03.2013 05:49 | Samppa Maunuksela: | Yön yli nukuttuani päädyn Oittiin. Oitin Tiilitehdas ja Salpausselän tiilitehdas olivat naapuritonteilla. | |
| 18.03.2013 12:37 | Eljas Pölhö: | Ei ole Oittikaan. Tätä ehdotusta kyllä osasin odottaa. Oitti oli tuotantomääriltään suurin radan varren tiiliyhteisöistä ja Hausjärven kunta kilpailee tasaväkisesti yhden toisen kanssa "eniten tiilitehtaita"-tittelistä. Renlundin Tiili Oy (ent. Oitin Tiilitehdas Oy, ent. monia 1907 lähtien). Vetureita oli kolme, kaksi Valmet Move4 ja yksi O&K. Toinen Move4 siirrettiin Vehmaisiin ja toisen osti Salpausselän Tiilitehdas Oy Nopon tehtaalleen. O&K jäi jonkun paikallisen autokorjaamon haltuun, mutten ikinä käynyt sitä katsomassa. Salpausselän Tiilitehdas Oy:llä ei ollut veturia Oitissa, mutta sen sijaan oli yksi Suomen suurimmista "Svedalan jatkuva vaijeri"-systeemeistä ja tehdas on mukana monissa "Svedalan" (Asbjörn Andersson, Svedala) mainoksissa. Oitin tehtaalla on ollut suuri merkitys minun kiinnostukselleni rautateihin. Pikkupoikana leikin usein tehtaan konttorin pihalla isän hoitaessa firman asioita (pääkonttori oli Nopossa) ja ohitse solui tiuhaan tahtiin junia, enimmäkseen Hr1, Tr2, Dm4, Tr1, Dm6-7 jne. Trumannin osasi eroittaa jo kaukaa. |
|
| 18.03.2013 13:07 | Jorma Toivonen: | Tämähän täysin arvailuksi, Jokelassa ja Leppäkoskella on myös ollut tiilitehtaat. Riihimäellä tehtiin sala-ojaputkia idän radan varressa, mutta sehän tehdas paloi 1960-luvun alussa - komea kokko olikin. | |
| 18.03.2013 14:00 | Eljas Pölhö: | Ei ole Jokela, Riihimäki eikä Leppäkoski. Kaikki vaihtoehdot taidetaan käydä ennen sitä oikeaa. Toisaalta tuleepahan jotain uutta tietoa, jos joku on kiinnostunut tekemään muistiinpanoja näistä tehdasradoista. Jokelan tiilitehtaista (Tr1-juna olisi tietysti 1970 kulkenut 10km:n päässä Hangonradalla, jos tämä olisi ollut oikein): - Paloheimo-yhtymän Kolsan Tiilitehtaalla oli Simplex 21564, joka myytiin 1969 Rauhaniemi-Sipilälle. - Oy Jokelan Tiilitehdas Ab omisti ainakin useita sähkölavettivaunuja (Martin Hillebard kutsui niitä kuvaavalla nimellä "pystyyn nostettu heteka"). Moottoriveturia en sieltä tunne. - Rake Oy, Kallioistenmaan tiilitehdas, on käyttänyt Simplex-veturia, joko myytiin Satoturve Oy:lle Eurajoelle n. 1960. Riihimäen tiilitehtaista: - Paloheimo-yhtymän Riihimäen tiilitehdas paloi 29.4.1962. Koko tehdas oli suunniteltu kiskosysteemien varaan toimivaksi. Lähes kilometrin mittaisella saviradalla toimi erittäin nopeana pidetty veturi, muunneltu Ford A, joka veti 12-vaunuista junaa. - Paloheimo-yhtymän uudella Riihimäen tiilitehtaalla ei ollut savenkuljetusrataa. Leppäkosken tiilitehtaista: - Oy Rauhaniemi Ab:n "Liisa" oli Deutzin petrooliveturi, Deutz 6515/1924. Rauhaniemellä on ollut myös Deutzin dieselveturi, Deutz 6516/1924. Myöhemmin tuli höyryveturi, nimeltään "Harmi". Tehtaalla sanottiin, että se oli Tampellan tekemä, mutta toisen tiedon mukaan se on tullut Valkeakoskelta ja silloin sen on täytynyt olla Lokomon valmistama. - Sipilän Tiilitehtaalla Leppäkoskella on ollut kaksi moottoriveturia, Jung 8722/1939 ja Simplex 9292. - Edellämainittujen yhdistyttyä Rauhaniemi-Siplä Oy:ksi, tähän mennessä mainittujen vetureiden lisäksi siellä ovat olleet myös Deutz 9896, Deutz 22620 ja Simplex 21564 (ja ehkä joku muukin). - Leppäkosken Tiilitehdas Oy on tunnettu radastaan, joka alitti pääradan. Vorgissa on siitä jo joku kuva. Vetureita oli kaksi: Simplex ja Jung 8723/1939. Käytössä oli 3 11-vaunuista savijunarunkoa ja lisäksi muutama varavaunu. |
|
| 18.03.2013 14:26 | Jorma Toivonen: | Kulkiko Hyvinkäällä Hangon radan viertä jokin raide jonkin matkaa? Mihinhän se johti? | |
| 18.03.2013 15:34 | Eljas Pölhö: | Ei ole kuva Hyvinkäältä. Hyvinkään Tiili Oy toimi vuosina 1945-1962. Sen rata purettiin 1960 Helsinki-Hämeenlinna pikatien valmistumisen johdosta (tehdas ja savimaa olivat eri puolilla tietä). Veturi oli Simplex. Tehtaan tirehtööri oli Veikko Piekkari ja nykyisin näillä mailla olevaa asuinaluetta kutsutaan nimellä Veikkari. Annetaan nyt vinkkinä, että se naapuritehdas ja sen veturi sijaitsivat alle 100 metrin päässä Riihimäki-Kouvola-radasta. Tämä veturi sijaitsi noin 300-400 metrin päässä radasta, mutta siinä oli mäki välissä. Tietä pitkin radalle ole alle kilometri. Molemmat olivat radan samalla puolella. Pikajuna oli P 3 ja tavarajuna oli T 2217 (Ri-Kv). |
|
| 18.03.2013 15:54 | Matti Kotiniemi: | Kyllä tämän täytyy olla sitten Herralasta Tiilitehdas Kimpo Oy:n mailta. | |
| 18.03.2013 16:10 | Eljas Pölhö: | Nyt tuli oikea paikkakunta ja jopa oikea tiilitehdas! Se naapuritehdas oli Katilan Tiili Oy ja sillä oli 1923-mallinen O&K moottoriveturi, joka oli ostettu käytettynä Savion Tiilitehtaalta. Hollolan kunta taitaa olla ykkösenä tiilitehtaiden lukumäärän suhteen. Minä poikkesin siellä 20:llä tiilitehtaalla vuosina 1970-71, vaikka useimmat olivat jo lopettaneet toimintansa edellisellä vuosikymmenellä. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kimpo+Oy%3An+veturi&srs=EPSG%3A3067&y=6751508&x=417015&lang=fi |
|
| 18.03.2013 18:23 | Pekka Porkkakoski: | Ymmäärtääkseni Nopossa on kaksi Move 4 -veturia. Toinen ostettu Oitista ja toinen Vehmaisista (http://vaunut.org/kuva/46651?paik=Noppo). Öh... Täh? Siis eiku? | |
| 18.03.2013 18:38 | Samppa Maunuksela: | En Herralaa ilennyt tarjota, se tuntui jotenkin liian itsestään selvälle. Löytyi muuten sivustoa liittyen aiheeseen tiilitehdas jos jotakuta kiinnostaa http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=tiilitehtaat&source=web&cd=6&cad=rja&ved=0CEoQFjAF&url=http%3A%2F%2Fwww.tiilitehdasperinne.com%2Fkuvat%2Ftxt%2FSuomessa_1885-1978_toimineet_tiilitehtaat_linkit.html&ei=yEJHUdr4DOOM4ASl-YGYCw&usg=AFQjCNEHRbz0OBIuZEYlp7oQklclWo9qpg&bvm=bv.43828540,d.bGE | |
| 18.03.2013 19:00 | Pekka Porkkakoski: | Valkeakoskella oli ainakin nro 2, Smoschewer & Co (647/1913), 0-4-0WT käytössä 1913-194x, Myyty (Leppäkoskelle?) ja nro 1, Tampella (180/1911), 0-4-2ST, käytössä 1911-192x. | |
| 18.03.2013 19:37 | Eljas Pölhö: | Pekka: Renlundin Tiili Oy:llä oli kolme Move4-veturia, joita ilmeisesti siirreltiin Vehmaisten ja Oitin tehtaiden kesken. Tiedot näistä siirroista puuttuvat ja perustuvat vain Valmetin toimitusluetteloon ja havaintoihin Oitissa ja Vehmaisissa, jotka ovat vähän ristiriitaisia siinä mitä oli missäkin. Enimmäkseen Vehmaisissa oli kaksi Move4-veturia ja Oitissa yksi Move4 ja yksi O&K. Vetureita siirreltiin korjaukseen Valmetille (ja miksei muuallekin) kuorma-autoilla (myös Noposta), joten siirrot oli helppo tehdä ja tarvittaessa palauttaa eri paikkaan. Silloin kun Renlundin Oitin tehtaan rata suljettiin, isä osti sieltä yhden Move4:n (Move4 n:o 7). Vanhimman tiedon mukaan veturi n:o 7 oli toimitettu Vehmaisiin. Tämän takia en oikein osaa sanoa kumpaa pitäisi kutsua veturin vanhaksi kotipaikaksi ja kuinka suuren päivätyön se oli ehtinyt tehdä näillä tehtailla (saattoihan se olla ollut vain varaveturi Oitissa). Ehkä saan asian joskus selville, ehkä en. Aika näyttää. Sinänsä Nopossa on ollut kaksi Move4-veturia. Se toinen oli kuitenkin sarjaa Move4N ja oli siellä vain museointia varten. |
|
| 18.03.2013 19:47 | Eljas Pölhö: | Valkeakosken Smoschewer jos olisi siirretty Leppäkoskelle, niin tuskin olisivat sitä kutsuneet Tampellan veturiksi. Paitsi, jos siihen oli asennettu uusi Tampellan tekemä kattila. Lisäksi, oliko se varmasti 0-4-0WT? Minulla se on 0-6-0WT. Mutta voi se olla kirjoitusvirhekin minun puoleltani. Onko siitä kuvaa? Tampella 180 lähetettiin Venäjälle 1915. Se tuskin päätyi Leppäkoskelle. Yleisesti ottaen olen huomannut, että haastatteluissa Tampella ja Lokomo menevät helposti sekaisin. Johtuneeko siitä, että kummatkin ovat tamperelaisia tehtaita. |
|
| 18.03.2013 20:03 | Eljas Pölhö: | Smoschewerin jälkikäteen rekonstruoitu valmistusluettelo sanoo 2-akselia, valmistusvuosi 1919 (sopii hyvin muihin sen ajan toimituksiin. Listan tekijä on Jens Merte. Olen ollut vuosien mittaan yhteydessä häneen ja toimittanut tietoja, mutta en koskaan Smoscheweriin liittyen. Nyt siellä näkyy olevan pari kirjoitusvirhettä (suomalaiset nimet ovat ylivoimaisia ulkomaalaisille): 647/1919 Yhtyneet Papieritehlaat, Valkeakoski [=Paperitehtaat, mutta eikö pitäisi olla Walkiakoski Oy, jos 1919] 655/1919 Ahlström Oy, Vartenes [=Varkaus] (Käyttäjä muokannut 18.03.13 20:06) |
|
| 18.03.2013 20:29 | Pekka Porkkakoski: | Mikähän on Hy:n Tiilen raideleveys? 600 mm? | |
| 18.03.2013 20:43 | Eljas Pölhö: | Minulla ei ole mitään dokumenttia Hyvinkään Tiili Oy:n radan raideleveydestä, mutta silmämääräisesti oppikoulun alaluokkalaisen silmin se oli sama kuin Nopossa, eli 600 mm. En muista koskaan käyneeni tehtaan sisällä, joten en tiedä minkälaista kalustoa käytettiin polttamattomien tiilien kuljetuksessa. Harmi, kun tehdas oli melkein koulumatkani varrella. Sitä ei vaan osannut ajatella, että yksi kaunis päivä se on liian myöhäistä. | |
| 18.03.2013 22:43 | Jorma Rauhala: | Ylempänä kerrotaan Leppäkosken vetureista. Tässä joitain kuvia: http://vaunut.org/kuvat/?u=515&paik=Lepp%C3%A4koski | |
| 27.10.2013 13:26 | Pekka Porkkakoski: | Eljas: Löytyi Smoschewer & Co 647/1913 (tai /1919). Oli Valkeakoskella, sittemmin Rauhaniemessä ja päättyi Imatralle. Lähde: Resiina 4/2010 s. 21, kirjoittanut Jukka Nurminen, Kuva on. | |
| 21.07.2014 19:28 | Hannu Lasander: | Aiemmin mainittiin Järvelän tiilitehdas Kärkölässä. Muistan, että lapsuudessani 60-luvulla savea kuljetettiin kaivuupaikalta tehtaalle dieselveturin vetämissä vaunuissa. Radalla pituutta varmaan noin kilometri tai jotain ja raideleveys saattoi olla 600 mm. Tehdas suljettiin joskus 60-70 lukujen vaiheen tienoilla. Varmaan joku muistaa/tietää tarkemmin. | |
| 21.07.2014 20:10 | Eljas Pölhö: | Hienoa saada varmennus veturista. Aiemmin olen luullut, että siellä oli hevosveto alusta loppuun. Rata näkyy http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ kartalla 213306 (1964) vähän Järvelän aseman pohjoispuolella. Jos Hannu olet sieltä päin kotoisin, niin onko sinulla muistikuvaa Isosuon radasta (tie sille lähti jostain tiilitehtaan läheltä). Se rata näkyy em palvelussa karttalehdellä 213311 (1964). Kerran yritettiin Hannu Haakin kanssa käydä katsomassa mitä siellä voisi olla jäljellä, mutta vihainen koira esti meiltä pääsyn sinne lähelle. Uusi yritys jäi sitten tekemättä, kun oli aina jotain muuta. Jompi kumpi näistä radoista lienee sitten se, joka sai ostaa yhden Katinhännän turvesuon vetureista Lohjan Kalkilta. |