25.03.2013 / Lapua

25.03.2013 Pitkä Hanko-Kemi paperipendeli kaartaa jymisten ohi Lapuan, auringonsäteiden valaistessa maisemaa ja vaunujen heijastaessa varjoa makasiinien seiniin.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Lapua
Kuvaaja: Ville Hautamäki
Lisätty: 25.03.2013 20:05
Junatyyppi
T: 3041
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

25.03.2013 20:45 Martin Hillebard: Mikä on Hanko - Kemi paperipendeli? En ole asunut Suomessa enää pitkiin aikoihin mutta rautatieliikennettä kyllä seuraan - etäältä - suurella mielenkiinnolla.
Kuvan esittämä jyminä on varmaan tämän päivän, rauhanomainen "Lapuan liike"...
25.03.2013 21:27 Ville Hautamäki: Paperipendeli eli paperia kuljettava tavarajuna :)
25.03.2013 23:15 Juhani Pirttilahti: Kyseinen juna pendelöi noiden paikkojen väliä säännöllisesti.
25.03.2013 23:27 Harri Junttila: Ihan kiva kaarrekuva tässä. Suhteellisen pitkän matkan ja ajan taivaltaa kyseinen juna kun joskus klo 1 kieppeillä se on Oulussa
25.03.2013 23:50 Jouni Halinen: Miksi kaikkia tavarajunia jotka ajavat säännöllisesti eestaas kahden paikan välillä ei sitten sanota pendelöiviksi juniksi?. En ole ainakaan itse huomannut, että olisi puu tai malmi ym. pöndeleitä. Eikö voisi olla myös matkustajapöndeleitä?, Esim. "Martinlaakson pöndeli lähtee raiteelta 7". Ehkä koittelen jonkun "hurmosharjastajan" huumorintajua?, kunhan vaan kysyn?.
26.03.2013 00:06 Jouni Halinen: Meni pöndelit ja pendelit sekaisin.
26.03.2013 00:21 Topi Lajunen: Mä oon keskenäni kuvitellut, että "pendeleissä" vaunukoostumus säilyy kutakuinkin identtisenä päivästä toiseen, kun taas tarpeen mukaan vaunuston koostumusta vaihteleva ei ole "pendeli". Mutta en ole kysynyt keneltäkään, vastaako käsitykseni muiden käsitystä.
26.03.2013 00:54 Jouni Halinen: Näkyy tässä ainakin olevan monennäköistä "peltitoosaa" persuksessa. Sama lajikirjo näyttää olevan havaittavissa myös pölli ja pökäle (malmi) puolella, tee sitten niistä "pendeleitä". KTL osaa kertoa varmaan lopullisen totuuden?.
(Käyttäjä muokannut 26.03.13 00:57)
26.03.2013 08:51 Lari Nylund: Ei tarvitse mennä kuin länsinaapurin puolelle, niin Pendeltåg on paljon tutumpi käsite...
26.03.2013 09:20 Kurt Ristniemi: Pendelöintihän on sitä, että joku heilahtelee systeemaattisesti kahden pisteen välillä. Esim. työtätekevät ja raskautetut ihmiset penedelöivät kodin ja työpaikan väliä: aamulla toihin, illalla kotiin jne. Jos menevät systemaattisesti junalla, se juna on sitten saksaksi 'Pendlerzug', 'pendelöijäjuna'.
Jos itse juna pendelöi jollakin välillä, se on sitten pendelijuna, 'Pendelzug'.
Nimensä mukaisesti Pendolinojen (pikku heiluri) tulisi siten ajella yhtä ja samaa reittiä edestakaisin. Ja niin kai ne mahtavat tehdäkin?
26.03.2013 09:41 Kurt Ristniemi: Wikipedia antaa sanalle 'pendeltåg' aika mielenkiintoisen kuvauksen: http://sv.wikipedia.org/wiki/Pendelt%C3%​A5g
Pohdiskelin nimittäin sitä, olisiko pendelijunalle tyypillistä ohjaamo junan molemmissa päissä, jotta junan suunnanvaihto kävisi näpsäkästi. Tuo Wikipedia-artikkeli ei kuitenkaan anna kysymykseen vastausta.
Mielenkiintosta on myös se, että englanninkieliseksi vastineeksi tarjotaan mm. 'commuter train'ia, joka tarkasti ottaen tarkoittaa kuitenkin pendelöijäjunaa, ei pendelijunaa.
26.03.2013 11:02 Kimmo T. Lumirae: Käsittääkseni ruotsin kielessä pendeltåg on pitkälti synonyymi lähijunan kanssa. Rahtipuolella pendeli voi tietenkin olla cargojargonia; näitä selkeästä edessuntakaisin kulkevia rahtijunia kulkee maassamme muutamia, mm. teräskelajunat sekä tietenkin malmijunatyyppiset, varsinaiset malmijunat sekä esim. Talvivaaran-Harjavallan "pendeli".
26.03.2013 17:28 Jouni Halinen: Siis Martinlaakson M juna on kuitenkin pendelijuna, kuitenkin vain siihen asti kuin kehärata valmistuu. Tämän jälkeen M juna kulkee vain "yhden paikan väliä", eli kiertää "puoliympyrän" ja lähtee matkaan Steissiltä vuoroperään nokka tai perä edellä. Onko Suomessa ollut ikinä junavuoroja jotka olisivat käyttäytyneet samalla tavalla, tai ajaneet peräti "täyden ympyrän". Onhan se ainakin ollut teoriassa mahdollista, varsinkin aikoina jolloin Suomessa oli R liikennettä joka "niemeen ja notkelmaan". Olisko tulevaisuudessa tuolle junalle fiksumpi tunnus radan todellisen "kunkun" mukaan A (airport) tai L (lentokenttä, jos A on varattu). M tunnus on vähän, "ai että minnekkö tämä juna M-enee". Hotellin respa sanoo tämän myötä "ulkomaanelävälle", että menette sitten A junaan, Lari tämän varmaan jo tietää.
26.03.2013 17:47 Topi Lajunen: Sekä A että L ovat nykyään varattuja. A vapautunee sitten jos rantapuolen kaupunkirataa jatketaan Espooseen/Kauklahteen, jolloin kaupunkiradan juna saanee tunnuksen E. Mutta Kehärata aukeaa huomattavasti aikaisemmin, joten jotain muuta täytyy keksiä.

Käytännössä vaihtoehtoja lienee kolme:

- Sama tunnus, joko M tai I, tai ehkä uutuutta alleviivaava P (ex-Helsinki-Hiekkaharju), koko reitille molempiin suuntiin. Huonoa tässä on se, että Helsingistä lähtisi samalla tunnuksella junia kahteen eri suuntaan, joskin eri puolilta asemaa. Sama Pasilassa.

- Kaksi tunnusta, toinen myötäpäivälenkille (M), toinen vastapäivälenkille (V... joka poistuisi tyhjävaunujunakäytöstä. Tai sitten tuttuuden vuoksi I. Tai P.). Tämäntyyppistä ratkaisua löytyy maailmalta, tosin yleensä vissiin numeroiden avulla. Helsingin 7A/7B-pari noudattaa tätä logiikkaa, tosin niillä on yhteisenä tekijänä tuo 7. Huonoa tässä on se, että samalla reitillä on eri tunnus eri suuntiin. Ei jotenkin tunnu oikein hyvältä.

- Kaksi tunnusta, sama tunnus samalla kohtaa molempiin suuntiin, vaihtuu matkan aikana Lentoasemalla. M ja I/P. Tää on mun mielestä paras, vaikka tunnus vaihtuukin matkalla. Tästä on kuitenkin kokemusta jo Helsingin ratikoista, joissa 3T ja 3B vaihtavat "ääripysäkeillään" tunnusta lennossa. Lähitulevaisuudessa näiden tunnukset vaihdetaan 2:ksi ja 3:ksi, mikä vastaa Kehäradan tätä ideaa vielä paremmin. Iso osa - etenkin satunnaisista matkustajista - ei matkusta Lentoaseman läpi, joten tässäkään mielessä tunnuksen vaihtuminen ei aiheuttaisi suurempaa harmia.
26.03.2013 18:27 Eljas Pölhö: Minä olen Topin kanssa samaa mieltä, että kaksi tunnusta, jotka vaihtuvat lentoasemalla, olisi kaikkein selkein satunnaisesti matkustavalle yleisölle. Silloin siinä olisi tunnusten mukaan kaksi pendelijunaa. Minä laittaisin toiselle tunnukseksi A (airport, englanninkielet matkustaisivat siinä) ja toiselle F (flygplats, ruotsinkieliset osaisivat käyttää sitä).
26.03.2013 19:06 Tuukka Ryyppö: Pari vuotta vanhoissa virallisehkoissa papereissa puhuttiin muistaakseni joko yhdistelmästä M/P tai M/G. En muista kummasta. M/P kuulostaa tutummalta ja olisi looginenkin, kun tuossahan tavallaan yhdistetään toisiinsa M ja P.
26.03.2013 19:26 Tuukka Ryyppö: Ja siis, nuo kaksi tunnusta olivat sen suunnitelman mukaan suuntakohtaiset, eivät puoliskokohtaiset. Puoliskokohtaisuus on ongelma viimeistään siinä vaiheessa, jos radan varrella on joskus kaksi terminaaliasemaa.
26.03.2013 19:59 Timo Valtonen: Mites olis O-kirjain? Olis vähän niinku kehä. Jotta nimitys saataisiin insinöörin suunnitteleman tuntuiseksi voisihan käyttää kahden kirjaimen koodia mahdollisimman (epä)selvän vaikutelman antamiseksi: Or niin kuin rantaradan kautta ja Op niin kuin pääradan kautta kulkevat. Tai sitten Or niin kuin MyyRmäki/MyRbacka ja Op niin kuin Puistola/Parstad.
26.03.2013 21:38 Jouni Halinen: Toi A sopisi tunnukseksi länsipuolen junalle (lienee lyhyempi matka L -kentälle/kentältä, ja saa selkeän ohjeen suuntaansa ulkomaan elävälle ”mene A junaan”) kuulostaa hyvältä ratkaisulta, myös H =Helsinki tai C= keskusta voisivat tulla kyseeseen. Itäpuoli voisi kulkea myös tunnuksella L= lentokenttä I =itä. Nämä kirjaimien vaihdothan ovat vain järjestelykysymyksiä, ja nythän voisi samalla mallata tilannetta kokonaisuutena joka tulee eteen jos tai kun (on minusta 50/50) pisararata otetaan käyttöön. 3 B/T :hän on sama ongelma, ennen vanhaan lähes kaikki kolmosen kulkijat tiesivät (poislukien ulkopaikkakuntalaiset) miten päin ja missä kulkee T tai B. Nyt kun niissä jos jonkinlaista kulkijaa, niin on otettu käyttöön tuo ”kylttien kääntö” Steissin kohdalla, auttaako se sitten mitään jos otetaan käyttöön linjanumerot 2 ja 3, linjojen ”kulkukiemurat” ovat silti erittäin vaikeasti hahmoteltavissa, myös ”alkuasukkaille”. Tästähän voi tulla sellainen keskustelusessio, josta liikenteen operoija (VR /HSY?) voi hakea ”tukea” tulevalle ratkaisulle, koska jo nyt tätä ”propleemaa” on tässä keskustelussa tarkasteltu ja tullaan tarkastelemaan tavallisen pulliaisen/ kulkijan näkökohdasta katsottuna. Radan ”toimijat” asiaa varmaan jo kovasti miettivät täällä. http://vaunut.org/kuva/17471 näkeekö kukaan pöydillä nettiyhteydellä varustettua kompuraa?, no tuli vähän loppukevennystä matkaan.
26.03.2013 21:59 Martin Hillebard: Kiitos keskustelun tavanomaisesta Viisaitten miesten tasosta.
Rosenlew-Yhtymällä oli viimeisinä toimintavuosinaan Porissa Länsimaiden suurimmaksi kutsuttu saha = Seikku. Mietimme että Kanadassa voisi olla jotakin VIELÄKIN suurempaa, ja emämaastamme Neukkulasta ei kukaan luonnollisesti tiennyt.
No niin meillä oli PORISSA se suuri saha, ja 110 000 hehtaaria metsää pääasiassa Keski-Suomessa nk Keuruun ja Virtain piireillä. Jossa havupuu kasvaa hitaasti = priima tavara.
Kuljetusetäisyys 1980-luvulla kasvoi kuitenkin liika pitkäksi, Rekoilla oli yli 200 km niin että yhtiölle ei jäänyt enää penniäkään käteen. Meillä oli kuitenkin silloin niin hyvät yhteydet VR suuntaan, että saimme kuljetus-sopimuksen jossa nämä varasivat meille avovaunu-junan sovittuina päivinä viikoissa, häpeä kylläkin en enää muista aseman nimeä mutta se oli todelisesti Keuruu tai Virrat. Kaksikymmentä sen ajan avovaunua Hk tai Hdk (nuoremmat please päiväntäkää).
Toiminta loppui kun vanhan suomenruotsalaisen sukuyhtiön nielaisi, Vihamielisessä valtauksessa, jonkinasteitten junttien Rauma-Repola.
Tämä oli senaikaista Pendolointia. Lycka till I. V.
26.03.2013 22:24 [Tunnus poistettu]: Jouni: Eikö pääradan kautta ollut nopeampi vai muistanko väärin?

Eihän 3B/T vaihda tunnuksia steissillä.. "Nyt kun niissä jos jonkinlaista kulkijaa, niin on otettu käyttöön tuo ”kylttien kääntö” Steissin kohdalla,", vaan vaihto tapahtuu juuri ennen Olympiaterminaalin pysäkkiä ja juuri ennen Eläintarhan pysäkkiä. Steissin pysäkiltä menee neljä kolmosta, 3B Hakaniemen suuntaan, 3B Eiran suuntaan, 3T Kampiin suuntaan ja 3T Kauppatorin suuntaan.
26.03.2013 23:11 Jouni Halinen: Ton välimatkan heitin ihan hatusta, olisihan sen voinut kartastakin tarkistaa, summa summarum, minusta olisi fiksua antaa A luokan tunnus sille "siivaleelle" kehäradasta jonka juna kulkee nopeammin, nämä ulkomaanelävät sitten sinne suuntaan ohjautuisivat, voi myös ajatella itäpuolta siltä kantilta, että sieltä on tuo vaihtoyhteys Tikkurilan uudelta komialta R asemalta pohjoisen suuntaan huristeleviin pendoihin (Suomikuva), ja sielä myös matkustavaiset antavat kulkineelle hiukan kansainvälisemmän kuvan kuin länsipuolen pääosin työmatkalaisista koostuva matkustaja-aines. Voi myös kuvitella että itäpuolella on aamuruuhkassa vähemmän tungosta kuin länsipuolella, sielä kun on paljon eri vaihtoehtoja kulkea etelän suuntaan. Länsipuoli voisi jäädä aivan hyvin tunnukselle M, juna kun käy tulevaisuudessakin "kääntymässä" Vantaalla niin kuin nytkin. Juu kääntyy se 3:sen kyltti eläintarhassa, se vain minua kerran sekoitti kun niitä T ja B "kolmosia" suihki Steissillä suuntaan jos toiseen, ja se tuntui myös loogiselta paikalta siinä 8:ko reitin risteyskohdassa.
27.03.2013 02:40 [Tunnus poistettu]: Kattelin nykyisiä aikatauluja: M-junalla Hki-Vantaankoski 22min, Hki-Hiekkaharju 23min. En muista kumpi on pitempi, Vantaankoski - Lentoasema vai Hiekkaharju - Lentoasema, muistaaksenä jälkimmäinen. Ideasi on kyllä hyvä, mutta käytännössä siinähän voi kuitenkin olla mikä kirjain tahansa. En usko että turistit kuitenkaan ajattelisi "A niinkuin Airport".
27.03.2013 10:13 Teppo Niemi: Eihän Münchenissäkään A-junalla pääse lentokentälle vaan se liikennöi Dachaun ja Altoünsterin välillä, eikä Hampurissakaan yhdelläkään A-linjalla pääse lentokentälle.
27.03.2013 11:04 Eljas Pölhö: Saksassa lentokenttä alkaa F:llä ;)
27.03.2013 21:24 Heikki Kannosto: Jatketaan aiheen sivusta lyömällä pari euroa vetoa sen puolesta että kehäradalla liikennöikin Airport Express.
27.03.2013 22:19 Topi Lajunen: Lähden Kannoston vetoon mukaan, ja maksan mielelläni 2 euroa jos noin käy. Toki sitten kakkonen tähän suuntaan jos ei käy (kun ei käy). :)
28.03.2013 22:39 Ari Palin: Helsingin ja Lentoaseman välillä vain Pasilassa ja Tikkurilassa pysähtyvä "Airport Express" onnistuisi ainakin teoriassa, jos meillä olisi aikanaan valittu kaupunkirataratkaisuksi Tukholman malli, jossa kaupunkirata on kaukoliikenneraiteiden välissä. Tikkurilan ja Lentoaseman välillä "Airport Express" mahtuisi 10 minuutin välein kulkevien kehäradan lähijunien väliin huomioiden Keravan K-junatkin. Helsingin ja Tikkurilan välillä "Airport Expressin" pitäisi kuitenkin käyttää kaukoliikenteen raiteita, mutta kaupunkiraiteiden sijainti kokonaan kaukoliikenneraiteiden itäpuolella aiheuttaisi ristiinajotarpeen eli siirryttäessä kaukoliikenteen puolelle tai päin vastoin pitäisi ylittää vastasuunnan liikenteen raide, mikä ei ruuhka-aikaan onnistuisi. Tukholman mallissa yhteysvaihteet olisi mahdollista asentaa esimerkiksi Havukosken liikennepaikalle heti Keravan kaupunkiradan ja kehäradan yhtymäkohdan eteläpuolelle ja molempiin suuntiin ajettaessa siirtymää tulisi vain yhden raiteen verran. Siihen en ota kantaa, onnistuisiko kaupunkiradan/kehäradan liikenteen ja kaukoliikenteen yhteensovittaminen niin, että "Airport Express" mahtuisi molemmilla osuuksilla muun liikenteen sekaan, mutta eri osuuksilla erikseen kyllä (riippuen toki "Airport Expressin" vuorovälistä). Sen sanelevat vaihtoyhteydet eri puolilla Etelä-Suomea.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!