??.??.1960 / Kouvola asema
??.??.1960 Kouvolan vanhan asematalon sijainti selviää tästä, eli nykyisellä välilaiturilla.
Kommentit
| 11.04.2013 22:16 | Jimi Lappalainen: | Olisivat mieluummin tehneet kuten Jyväskylässä, säästäneet vanhan aseman. | |
| 11.04.2013 22:36 | Heikki Jalonen: | Fordson Majorhan se siellä on Pikku-Jussin voimakoneena, vaan ei ole Manuel-neliveto. Hieno oli tuo vanha asema. Olikohan se II-luokan tyyppipiirustusten mukainen? Koska se oli rakennettu? | |
| 12.04.2013 00:06 | Janne Pohjala: | Onpa kuin kopio Imatrankosken asemasta. Sekin purettiin joskus noin 1970: http://www.vaunut.org/kuva/34814?t=imatra%2Basema |
|
| 12.04.2013 10:57 | Juha Kutvonen: | Imatrankosken asema säilyi vuoteen 1974 saakka. Imatran uudempi asema: http://vaunut.org/kuva/5901 oli purettu hieman aikaisemmin vielä uudemman tieltä. Tämän jälkeen nousi kaikkein uusin asema uuden radan varteen - ja tämä kaikki tapahtui saman vuosikymmenen aikana. (Käyttäjä muokannut 12.04.13 12:05) |
|
| 12.04.2013 13:30 | Martin Hillebard: | Meitä kiersi neljän porukka höyrysafarilla kaakkois- Suomessa juuri vuoden 1970 tienoilla. En enää muista mukana-olijoista kuin itseni, mutta kulkuneuvo oli Opel Rekord sellaista vuosimallia, jossa oli pyöreät etulyhdyt & takana siiven tyngät ehkä 1950-luvun jenkkiautojen inspiroimana - Adam Opel Gmbh taisi jo silloin kuulua osana General Motors -konserniin. Kiersimme käytännössä ympäri koko Saimaan vesistön, ja yhtenä itäisimmistä käyntikohteistamme oli IMATRANKOSKEN raja-asema. Se oli arkkitehtuuriltaan kuin Jannen linkissä kuvattu, mutta jonka nimikilvessä (kuvassa) seisoo IMATRA - ovatko nämä joskus olleet yksi ja sama liikennepaikka? Meidän reisumme aikaan ei. Aseman erikoisuutena oli SÄHKÖLENNÄTIN jonka sanottiin olevan länsimaisen nk. vapaan maailman rautateitten, viimeinen käytössä oleva. Sillä pidettiin yhteyttä veli venäläisen rautateille, itärajan toiselle puolelle. Saimme tutustua asemakonttoriin sen sisäpuolelta, ja siinä seistessämme laite alkoi nakuttaa. Niitä . . . _ _ _ pisteitä ja viivoja = morse-aakkosia paperinauhalle. Tämän tekstin lukutaitoinen valisti meitä, että nyt tulee sosialististen neuvostotasavaltojen liiton puolelta juna. Jota vetää höyryveturi. Siirryimme kohta asemiin radan varteen ja eipä tullut pettymystä. Ainakin Trumpan kokoinen 2 - 10 - 0 tavarajunaa vetäen. Joka vähän myöhemmin läksi takaisin, tenderi edellä toista niinikään tavarajunaa kiskoen. Näppäsin tilanteesta muutaman kuvan. Sittemmin syötti Eljas (paljon myöhemmin...) yhden tai kaksi näille sivustoille, jossa ne edelleenkin ovat olemassa; koordinaatit olen tietysti hukannut. Sähkölennätin aparaatti on kai se joka nykyään on esillä Rautatiemuseossa. Tämän päivän käytössä olevat telekommunikaatiolaitteet ovat ihan toisen oloisia. |
|
| 12.04.2013 14:15 | Teppo Niemi: | Imatran alueellahan on tapahtunut useita liikennepaikkojen nimimuutosia, joista yksi on tosiaankin Ollut Imatra -> Imatrankoski. Eräillä asemilla on ollut useampia nimenmuutoksia historiansa aikana. Näistä nimenmuutoksista on käyty keskustelua muutamien kuvien yhteydessä. | |
| 12.04.2013 14:25 | Juha Kutvonen: | Svetogorskin ja Imatrankosken (- Imatran?) välinen lennätinlinja oli tosiaan viimeinen lajissaan Suomen rautateillä. Se lakkautettiin muistaakseni v. 1972. | |
| 12.04.2013 15:45 | Martin Hillebard: | Se asema jolla me noin 1970 vierailimme oli taatusti Imatrankoski eikä kaukana rajalta. Ja asematalo 1800-luvun lopulla suosittua "nikkarityyliä" jota näkee myös tuolta ajalta säilyneissä puutalo-kaupunginosissa. Kävin näinä aikoina myös Imatralla joka oli ihan toinen paikka vaikkakin samalla seutukunnalla. Sieltä muistan asemarakennuksen joka taatusti ei ollut ei Eliel Saarisen, eikä myöskää Alvar Aallon käsialaa. Minun silmissäni se muistutti lähinnä suurehkoa latoa. Kyllä se oli tuo ruudun http://vaunut.org/kuva/5901 esittämä luomus. SEN katoamista en oikein jaksa surra. Imatrankoskea kylläkin jos se siis on purettu. Vanhassa valokuvassa näkyy rataa rajalle päin seuraava viestintälinja. Samoja lankoja oli mahdollista käyttää sekä puheluihin, että sähkösanomien Morse-aakkosilla lähettämiseen. |
|
| 12.04.2013 16:50 | Hannu Lehikoinen: | Paljon yhdennäköisyyttä myös asemaan, josta piti tulla risteysasema: http://vaunut.org/kuva/527?paik=myllym%C3%A4ki . Kouvola tosin muutaman ikkunan verran lyhyempi kuin Myllymäki. | |
| 12.04.2013 20:48 | Martin Hillebard: | Yes Sir. Jonkinlainen arvaukseni on että Sinun kuvaamasi asemarakennus on samaa nikkarityyliä, mutta että siitä on sittemmin revitty alas monia koristeellisia yksityiskohtia. Se oli yksi niitä monissa muodoissaan esiintyneitä modernisointivandalisoinnin menetelmiä. | |
| 12.04.2013 20:59 | Heikki Jalonen: | Tuo sähkölennätin - ja nimenomaan paperille tulostavana - onkin mielenkiintoinen juttu. Nyt olen heikon muistijäljen varassa, mutta olikohan asia siten, että venäläinen liikenteenhoitokäytäntö on ammoajoista lähtien vaatinut "fyysisen todisteen" kahden liikennepaikan välisestä junansuoritussopimuksesta, aluksi tietenkin tokenin muodossa ja sittemmin luvan antavan pään sanomana paperinauhalla. Fyysinen todiste määritteli suoraan ampumisjärjestyksen jos joku mokasi ja samalle välille pääsivät junat vastakkain... Olen jostain kuullut kerrottavan, että venäläiset rautatieasiantuntijat joskus sodan jälkeen hämmästelivät, että Suomessa suoritussopimus voitiin tehdä puhelimella - jota ei edes kuunneltu ja pöytäkirjaan pantu jonkin "elimen" konttorissa. Nämä siis ennen blokkaavia asetinlaitteita ja linjasuojastuksia ja muita nykyajan järjestelmiä. |
|
| 12.04.2013 22:02 | Tapio Muurinen: | Näissä kuvissa http://vaunut.org/kuva/66668?kv=1965&paik=Kouvola on vielä jotain yhteistä. Kun tätä vanhaa asemarakennusta yrittää sijoittaa nykyiselle asemalle, niin eteläseinä ja portaat ovat aika lähellä 7-raidetta. | |
| 13.04.2013 12:14 | Martin Hillebard: | 1950-luvun loppupuoliskolla kun olin vielä kansakoulupoika, asui Kalevi enoni perheineen Ristinummella = seisake osapuilleen Keravan, ja Järvenpään, puolessavälissä Pääradalla. Siellä vieraillessamme oli tilaisuus tehdä rautatiehavaintoja niin kiinteän "infran" kuin liikkuvan kalustonkin asioista. Tuolloin Pääradan länsipuolta seurasi vielä mahtava puhelinlinja. Siinä oli kahdet pylväät,toisiinsa yläpäästä pitkällä rautaisella POIKKIORRELLA ankkuroituina, ja tavallisia poikkiorsia porsliinieristimineen niin paljon,että lankapareja enimmillän oli noin viisikymmentä. Radan itäpuolella oli myös viestintälinja. Siinä oli 1940/50 -lukujen taitteessa vielä kymmenisen poikkiortta eli noin 20 lankaparia, mutta edellä kuvaamanani aikana niitä oli napsittu pois niin että vain yksi oli jäljellä kannatellen siis vain kahta johdinparia eristimineen. Vieläpä noin seitsen - kahdeksanvuotias osasi ihmetellä näiden viestintälinjojen käytön logiikkaa. Jostakin päähänpistosta painoin korvani tämän laihemman linjan erästä pylvästä vasten ja mitä kuulenkaan: Lennätinkoneen nakutusta. Isäni kommentti oli, että linjassa on varmaan vuoto. Ehkäpä sinä päivänä oli kostea ilma, tai sitten jokin muu syy siihen että sähköiset sysäykset rautaisissa johtimissa, välittyivät akustisesti pikkupojan korvaan. Johtopäätös: Välillä Helsinki - Riihimäki lähetettiin edelleenkin Morse-sanomia jossakin mittakaavassa. Molemmat linjat purettiin sittemmin kun Pääradan sähköistys alkoi. Parissa viimeisimmistä RESIINOISTA on ollut runsaasti kuvamateriaalia Pääradan varrelta: jos ketään kiinnostaa miltä nyt jo menneen ajan teletekniikka näytti maastossa niin se näkyy monessakin otoksessa erittäin selvästi. Nyt ovat kirkasjohtoiset puhelinlinjat kai Suomen niemeltä kai lähes tyystin väistyneet. |
|
| 13.04.2013 17:20 | Jarmo Pyytövaara: | Martin: hyvä kuva Imatran -> Imatrankosken asemasta: http://vaunut.org/kuva/54336?u=1895, kesällä 1974 puretun rakennuksen paikka on edelleen nähtävissä kunhan osaa katsoa ”oikealla tavalla”, entisiä VR:n asuinrakennuksia on edelleenkin alueella muutamia, asuttuna tai muuta toimintaa täynnä. | |
| 13.04.2013 18:08 | Martin Hillebard: | Tämä onkin rakennustyyliltään sen Imatrankosken mukainen jossa minä ja ne kolme muuta vierailimme. Imatran asemahuone oli niihin aikoihin pitkänomainen ja arkkitehtuuriltaan täysin neutraali lato. (Käyttäjä muokannut 13.04.13 18:09) |
|
| 14.04.2013 09:19 | Hannu Siitari: | Yhden kerran ennen rakennuksen purkamista ehdin käydä Helsingistä tulevaa vierasta vastassa vanhalla asemalla ja kulkea tuosta tasoylikäytävästä. Noina aikoina yhden vuoden opiskelu kansakoulussa antoi täydet valtuudet matkustaa itsenäisesti paikallisbussilla Kuusankoskelta Kouvolaan vierasta vastaan eikä kukaan perään kysellyt tai kännykällä soitellut. Aika oli tietysti toinen kuin nyt. | |
| 06.04.2018 09:43 | Esa J. Rintamäki: | Miten minä muistelisin, että viimeiset lennätinlaitteet poistettiim käytöstä Haapamäellä ja Vainikkalassa 1.5.1977 alkaen...? | |
| 07.04.2018 14:31 | Tuukka Ryyppö: | Ehkä tässä on avainsanana "paperille tulostava"? En tiedä, mutta vaikuttaa ihan mahdolliselta. | |
| 25.11.2023 16:58 | Kari Ranta-Ojala: | Onko tuo asema samalla piirustuksella rakennettu mitä Myllymäki ja Kannus? Kun vähän näyttää samalta. | |
| 25.11.2023 19:37 | Panu Breilin: | Tämä Kouvolan toiseksi vanhin asemarakennus samoin kuin Mikkelin asemarakennus on tehty Oulun rautatien III luokan aseman piirustuksen mukaisina. Myllymäki ja Kannus sen sijaan on rakennettu Vaasan rautatien III luokan aseman piirustuksilla. |