20.04.2013 / Minkiö (JR)

20.04.2013 Ilta on jo laskeutunut minkiön varikkoalueen ylle ja viimeisetkin radalla liikkuneet yksiköt ovat saapuneet minkiölle. Perinteisen pihasaunan sijaan talkoolaisille lämpiääkin korjaamorakennuksen sähkösauna.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Joona Aspegren
Kuvasarja: Nuortenviikonloppu JMR;llä
Lisätty: 24.04.2013 19:28
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki, Muu rakennus
Sekalaiset: Kapearaiteinen
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

24.04.2013 21:12 Martin Hillebard: Vanhan mieltä liikuttaa tuo klassillinen PUHELINLINJA. Ne seurasivat maamme rautateitä, Sekä valta-maanteitä, Rautateitten osalta sähköistyksen tulovuosiin saakka. Sittemmin tekniikka täysin muuttui nykyäänhän käytämme pääasiassa langattomia kännyköitä.
Viime kesänä matkustin Ruotsin Östra Södermanlands Järnvägilla eli sillä 600 mm jo klassiseksi muuttuneella museopaanalla, ja huomiotani kiinnitti - kaiken muun hyvän lisäksi - mahtava 16-lankainen PUHELINLINJA jonka pojat olivat rakentaneet, rataa seuraamaan.
Muistikuvani on, että tämän JFR vastineen ruuvasi kokoon jokun eläkkeelle jäänyt, viellä tätä vanhaa tekniikka hallitseva SUOMALAINEN puhelinasentaja.
Kuka mies? Minulla vielläkin sellainen vanhanajan, Bakeliittikuorinen aparaatti pöytäni päällä. Helisee kerran viikossa...
24.04.2013 22:03 Kari Haapakangas: Puhelinlangat laulaa, ja taivaalla loistaa kuu...

Kyllähän sitä nykypäivänäkin tiedon valtatie kulkee teiden varsilla, mutta kaapeli (tai oikeastaan valokuitu)muodossa ja maan alle piilotettuna.
24.04.2013 22:11 Jimi Lappalainen: Kari, onnittelut. Luit ajatukseni. http://www.youtube.com/watch?v=Wo0ZZViC0​eo
25.04.2013 12:45 Topi Lajunen: Mieluummin: http://www.youtube.com/watch?v=l56sAMVMe​xo
25.04.2013 13:08 Martin Hillebard: Kyllä Juice oikeassa on ei puhelintolpalle juuri kukaan ajatusta omistanut. Täytyy kai olla vähän taiteilijaksi syntynyt, jotta kokee jotakin sielukasta aikansa arkipäiväisissä kapineissa.
Katri-Helenan versio on vanha tuttu. Hänen aikanaan näitä linjoja vielä piisasi. Kyllähän ne lauloivat, Kun illalla ilma kylmeni niin rautaiset johtimet kiristyivät ja alkoivat hyristä, kuin jonkinlaiset harpun kielet. Joka ajalla on omat sävelensä.
25.04.2013 21:03 Lasse Hinkkanen: Tämä on päätepylväs, jossa ylhäältäpäin toinen on koukkuorsi. Pääteorsi oli aina terästä. En ymmärrä mitä tuo puinen yläorsi tuossa tekee, koska se on ollut eteenpäin meneviä lankoja varten. Harus on antanut periksi, kun "pulu on kallellaan". Näkyyhän tuossa pylvään kyljessä olevan vaidepuhelimena kaivospuhelin, joka ei ole niistä ihan vanhin malli.
Ei puhelinavojohtolinjoissa ollut kuin pari alempaa orrellista rautalankoja, ylimmät orrelliset olivat kuparia.
Tuo puhelinlankojen laulu johtui tuulesta, joka sai ne humisemaan resonassitaajuudella.
25.04.2013 21:30 Martin Hillebard: Lasse,
kiitos kommentista. Oletko alan miehiä?
Minä en ole mutta minua kiinnosti teletekniikka jo kouluvuosinani kun se oli kuvassa näkyvää tasoa. Maa-kaapeleitakin oli mutta ei vielä itsestään selvyytenä kaikkialla.
Minulla on kyllä muistikuva että johtimet olisivat olleet rautaa. Kupari kuuluu johtavan sähköä rautaa seitsemän kertaa paremmin mutta oli jo siihenkin aikaan PALJON kallimpaa.
Valokuvasin 1960-luvulla aika paljon tätä maanteitten- rautateitten- vierien & "Katri Helenan" melodian vanhaa ja nopeasti silloin katoavaa tekniikkaa. Koulutovereitteni keskuudessa minut rautatieharrastukseni johdosta leimattiin "höyrypääksi" ja kun luokkatoverit näkivät minut kuvaamassa näitä viestilinjoja niin johtopäätös oli että olin valmis tapaus Kellokoskelle =sen ajan Suomen suurin hullujenhuone.
En tiedä mitä te tämän nyt lukevat ajattelette. Puhelinlangat eivät enää laula. Kuten sanoin joka ajalla on omat sävelensä.
25.04.2013 22:17 Lasse Hinkkanen: Minä olin alan miehiä. Armeijassa rakensimme avojohtolinjoja, töissä korjasimme niitä ja sitten vapaa-aikana purimme porukan kanssa niitä pois. Haapamäellä on museoitu pätkä radan varressa olevaa linjaa. Se linja on niin huonossa kunnossa, että se meinaa kaatua. Tämä linjanpätkä meni kai vähän vahingossa Corenetin hallintaan ja siellä nyt väännetään siitä kuka kunnostuksen maksaa. Olivat kai ehdottaneet museovirastolle, että linjaa olisi lyhennettykin. Paikalliset aktivistit nousivat tästä kantapäilleen, ei vielä tiedä kuinka käy.
25.04.2013 22:17 Timo Valtonen: Olen muistavinani, että kovalla pakkasella puhelinlangat humisivat varsin lujaa, vaikkei ollut edes mitään tuulenvirettäkään. Löytyyköhän sille selitystä?
25.04.2013 22:26 Juhani Pirttilahti: Eikös se päätetty kunnostaa, ja pitänyt jo laittaa viime kesänä kuntoon se Haapamäen linja.
25.04.2013 22:45 Lasse Hinkkanen: Se kovempi humina varmaan johtui siitä, että pakkasella langat olivat varsin kireällä. Lankojen sointi oli paremmin korvin kuultavissa.
Kyllä sitä Haapamäen linjaa on kunnostettukin jo, mutta lehtitietojen mukaan joku olisi halunnut lyhentää kunnossapidettävän linjan pituutta. Onhan Vainio kai värkkäämässä veturipuiston jatkeeksi jotain siirtolapuutarhaa ja linja alkaa sieltä. Kaiken lisäksi linja ylittää Haapamäki-Jyväskylä radan niillä paikoin.
26.04.2013 10:34 Jimi Lappalainen: Topi; sekin kävi mielessä =)
26.04.2013 16:22 Martin Hillebard: Metallihan laajenee lämmetessään, ja supistuu jäähtyessään. Siksi meillä ainakin ennen oli rautateillä kiskonjatkeet jotka sallivat tämän tapahtua ilman että raide vääntyi kuumana kesäpäivänä lengoksi.
Hellepäivinä puhelinlangat roikkuivat letkeinä; talvien tulipalopakkasilla ne saattoivat olla kireällä kuin viulun kielet. Ja soivat myös: sirr-sirr- sirr mikä sitten olikin fyysikaalinen ilmiö joka sai ne niin värähtelemään tuulettomana pakkasyönä. Kun sitten aamupäivällä suojentui niin ääni madaltui hurr- hurr- hurr. Taisi olla niinkin, että opimme näistä sävelistä arvioimaan, mihin suuntaan sää oli kehittymässä.
26.04.2013 16:50 Lasse Hinkkanen: Näinhän se on. Lanka on kuin kitaran kieli jonka värähtelytaajuus riippuu sen paksuudesta ja kireydestä. Jostain sen on saatava energiaa värähtelyyn muuten se vaimenee hiljalleen, ei sekään mikään ikiliikkuja ole. Eikä lanka värähtele vaikka huutaisi puhelimen luuriin kuinka kovaa. Pakkasella vielä jäiset pylväät saattavat johtaa ääntä paremmin. Isoissa sähkölinjoissa on eristimistä vähän matkan päässä riippuvat painot, jotka rikkovat tämän värähtelytaajuuden. Värähtely voisi ajanmittaan väsyttää johtimen sisällä olevan teräsköyden poikki. Noissa isoissa linjoissa kuomituksen vaihtelusta johtuvat sähkökentän muutokset voivat myös aiheuttaa resonanssia.
(Käyttäjä muokannut 26.04.13 16:51)
26.04.2013 17:17 Topi Lajunen: Keskinkertaisen wannabe-muusikon on tässä vaiheessa pakko huomauttaa, että värähtelytaajuus riippuu toki myös langan pituudesta. :)
26.04.2013 18:30 Kurt Ristniemi: Hyvin erilaisen selityksen lankojen laululle antaa kirja 'Miksi pilvet eivät putoa: luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille', tekijänä Leif Wedöe (Tammi 2007):
Ilmiö perustuu ilman käyttäytymiseen sen puhaltaessa puhelinlangoilla. Jos tuulen voimakkuus ylittää tietyn rajan, se synnyttää pyörteitä langan ympärille. Jos tuulen voimakkuus kasvaa edelleen, pyörteet irtautuvat ja tuuli vie ne mennessään. Pyörteet syntyvät ensin langan toisella ja sitten vastakkaisella puolella. Pyörteiden johdosta paine vaihtelee, ja kun niitä syntyy säännöllisesti, tuloksena on tasainen soiva ääni. Sama ilmiö voi syntyä esim. lipputankojen ja TV-mastojen ympärille, mutta niissä ääni on syvempi. Pyörteiden muodostusrytmi on riippuvainen paitsi tuulen nopeudesta myös langan tai tangon halkaisijasta. Ohuet langat tuottavat voimakkaan tuulen kanssa korkean äänen.
Näin tietää kertoa http://www.kysy.fi/kysymys/mista-johtuu-​puhelinlankojen-laulu-muistan-sita-lapsu​udessani-kuulleeni-mutta-en-enaa
26.04.2013 19:32 Lasse Hinkkanen: Kiitos Topi kun täydensit, eihän basisti kaikkea muista. En minäkään kaikkea vapailla kieliltä soita. Tämä kertomani värähtelytaajuuden rikkominen perustuu samaan kuin nostaa sormen irti otelaudasta, pitäen sormen kiinni kielessä, kielen ääni sammuu.
Kurt valaisi tuota värähtelyn syntymistä hyvin, minä en ole ajatellut asiaa noin pitkälle.
Kysyin eräältä paikalliselta hekilöltä siitä Haapamäen museolinjasta. Hänen käsityksensä oli, että Corenet olisi saanut Museovirastolta luvan purkaa osan linjasta. Lupa koski lähinnä Kolhontien sillan ylittävää osaa, jossa on tosi korkeat pylväät. Oli siellä Keuruun Sähkön porukka käynyt toissa kesänä oikomassa pahimpia pylväitä Coerenetin pyynnöstä. Corenetilta on kaikki linjatieteen tohtorit lähteneet eläkkelle jo vuosia sitten.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!