??.??.???? / VR:n III luokan vaunussa

??.??.???? ”III luokan päivävaunu” 1920-1930-luku. Kuka muistaa tunnelmia III luokassa? Kaasuvalon tasainen sihinä, ilmanvaihtoventtiilien säätövarsien keinunta, rapisevia eväspapereita, puutuvia takapuolia, halvan tupakan tuoksua, narisevia rakenteita ..… Lähde: Otavan iso tietosanakirja 1931-39”

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: VR:n III luokan vaunussa
Kuvaaja: Joni Lahti
Kuvasarja: Aika entinen ei koskaan enää palaa
Lisätty: 04.05.2013 18:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Vaunun sisätila

Kommentit

04.05.2013 20:15 Martin Hillebard: Tämänkaltaisissa Ei-vaunuissa oli mahdollista matkustaa viellä 1960-luvulla jopa Riihimäki - Helsinki paikallisjunissa. Varhaisena aamuna duunarit matkalla työpaikoilleen...kovilla penkeillä... "Suomen Sosiaalidemokraatin" lehtien rapinaa lukeminen onnistuu KAASUVALON hohteessa. Tupakan tuoksu: Monet matkustivat mieluummin savuttomassa osastossa, pujahtivat sitten tupakoitsijoitten puolelle vetämään sauhut ja sitten taas takaisin entiselle paikalle - jos se vielä oli vapaa.
Osissa kattoventtiileitä oli sauvat joita kiertämällä ilmanvaihtoa sai säätää, osassa taas kahdesta päästään säätölevyyn kiinnitetyt nyörit jota sinne tai tänne kiskomalla tapahtui sama asia. Minua huvitti jo pikkupoikana katsella, kuinka viimeksimainitut heiluivat kaikki samassa tahdissa, neliakselisen telivaunun keinahdusten myötä.
Jossakin vaiheessa kolmas luokka poistettiin Valtionrautateiltä. Tai suoritettiin "ylennys": III luokan vaunujen kylkiin kiinnitettiin uudet numerot = II sen kolmosen sijasta. Ent- II luokasta tuli ykkönen...jota ilmeisesti ei jonakin aikana siis oltu käytetty. Äsh, en muista yksityiskohtia. Taisin olla ihan pikkupoika kun toimenpide suoritettiin.
Ei-vaunuja valmistettiin aika pitkän ajanjakson kuluessa ja niinpä niitä ehti ilmestyä monia eri versioita. Kaipa EFi pakaasi-osastoineen voitaneen myös laskea sellaiseksi.
04.05.2013 21:31 Eljas Pölhö: VR:n dokumentti vaunujen luokkamuutoksesta löytyy linkitettynä tältä sivulta http://poelhoe.blogit.fi/tietoja/vaunuje​n-sarjamerkkimuutos-1956/
05.05.2013 13:28 Martin Hillebard: Kiitos Eljas.
Luokkamuutoksen tapahtuessa olin juuri täyttänyt seitsemän vuotta eli tapahtumasta on jäljellä vain unenomainen hatara muisto. Totta, eihän 2. luokan vaunuissa senjälkeen enää luokkamerkintöjä ulkopaneliin kiinnitettynä ollut.
Kaksiakselisista matkustajavaunista muistan vain sarjan Ek ja niistähän tuli nyt siis tokaluokkalaisia. Niitä fiinimpiä en muista koskaan ajossa nähneenikään....mahtoiko niitä Pääradalla liikkuakaan enää niitten käytön viimeisinä vuosina.
05.05.2013 22:02 Ari Palin: Kun tuolloin (1956) luokkamerkinnät asennettiin vain 1. luokan ja yhdistettyihin 1. ja 2. luokan vaunuihin, milloin luokkamerkinnät palasivat 2. luokan vaunuihin? Ainakin teräskalustossa (ml. Sm1/Sm2) sekä Helsingin lähiliikenteen ruuhkajunien puuvaunuissa oli myöhemmin sekä 1. että 2. luokan vaunuosastojen päätyseinissä oven yläpuolella valkoinen kilpi, jossa oli luokkamerkintä ja "tupakointi kielletty" tai "tupakointi sallittu" -symboli. Nythän nuo kilvet on poistettu eikä merkintöjä ole nykyisessä 2. luokkaa vastaavassa Eko-luokassa. Mahdettiinko kilvet asentaa teräskalustoon jo vaunujen valmistumisen yhteydessä?
06.05.2013 10:11 Timo Valtonen: Näissä vaunuissa riitti fiilistelyä kaikille aisteille. Kuljin yhteen aikaan työläisjunilla viikonlopuksi Hyvinkäälle. Jo Helsingin asemalaiturilla oli hyvät tuoksut kun vaunujen kamiinoita sytyteltiin koivuklapeilla. Kun tuli oli sopiva heitettiin päälle hiiliä. Veturi antoi oman lisänsä savunsekaiseen hajumaailmaan. Vaunussa oli aluksi niin viileää, että hengityshuurut saivat ikkunat jäähän. Vähitellen lattiarajassa olevat putket lämpenivät ja ikkunat sulivat mutta sitten tulikin jo talvipäivän hämärä. Lyhyenläntä konduktööri tuli pienen jakkaran kanssa vaunuun. Jakkara laitettiin käytävällä lyhdyn alle konduktööri kiipesi jakkaran päälle irroitti valaisimen kuupan ja sytytti sihisevän kaasuliekin pitkällä mustalla stendarilla. Joskus lampun sukka hajosi ja konduktööri joutui laittamaan uuden. Kun valo oli saatu säädettyä sopivaksi lasinen kuuppa painettiin takaisin paikoilleen. Tämä toistui kunnes kaikki valaisimet oli saatu palamaan kunnolla.

Oli niitä palveluitakin. Joskus lehtipoika kävi myymässä lehtiään mutta ei tätä joka kerta tapahtunut. Piirakkamummoja piirakkakoreineen ja termoskannuineen ei näissä työläisjunissa näkynyt ne olivat lättien palveluja landella. Aika usein vähemmistöetniseen väestöön kuuluva nainen kävi tarjoamassa pitsitöitä ostettavaksi mies taas sanoi: Hai sie nuori mies osta halvalla hyvä kello.

Puupenkkikään ei tuntunut liian kovalta istua. Itse asiassa se oli oikein hyvin muotoiltu selälle. Nukkuminen tosin oli vähän hankalaa. Ihan pikkupoikana minut nostettiin hattuhyllylle nukkumaan. Hyllyn narupunoksella oli kuin keinumatossa ikään.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!