??.??.???? / Tehdasalue, Karhula

??.??.???? A. Ahlströmin tehtaalla on ollut kaksi kappaletta Deutz-vetureita.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Karhula (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Tehdasalue Koordinaatit: 60.50757 26.94056 [Google Maps] [Karttapaikka]
Kuvaaja: N.N (Lisännyt: Pekka Porkkakoski)
Lisätty: 10.05.2013 16:09
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sekalaiset: Kapearaiteinen
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

10.05.2013 17:19 Eljas Pölhö: Kuvan veturit eivät näytä aivan samanlaisilta, joten etummainen on ehkä mallia C XII ja taaempi mallia C XI, koska kumpaakin sanotaan olleen yksi Karhulassa. Lisäksi siellä oli ainakin yksi entinen sotaveturi, mallia C XIV F, joka saattaa sotkea tunnistukseni, mutta kaksi näistä kolmesta kuvassa varmaan esiintyy.

C XII on helpompi tapaus, Deutz 695/1909. Toimitettu 22.7.1909 Karhula Oy:lle. Ennen toimittamista Suomeen se oli kokeiltavana Basalt AG:llä (Linz/Rhein), jonne toimitus oli 13.7.1909. Raideleveys 785 mm.

Toinen vastaava C XII toimitettiin Gutzeitille, raideleveys 914mm: Deutz 786/1910 (toim. 4.5.1910)

C XI onkin sitten vaikeampi tapaus, koska yhtään ei toimitettu Suomeen suoraan 785 mm raideleveydellä. Halla AB, Kotka, hankki kaksi, raideleveys 917 mm. Ne olivat Deutz 522/1907, toimitettu 27.11.1907 ja Deutz 689/1909, toimitettu 30.6.1909. Jomman kumman raideleveyttä lienee sittemmin muutettu. Se ei sinänsä varmaan ole ollut ongelmallista, koska tätä mallia on toimitettu paljon 600 mm radoille.

C XIV F oli Deutz 2317/1916 (myyty Suomeen Karhula Oy:lle 29.9.1920). Alkujaan 600 mm raideleveys, mutta ennen myyntiä muutettu raideleveydelle 785 mm.

En tiedä ovatko antamani toimituspäivät lähtöpäivä Saksasta vai vastaanottopäivä Suomessa.
10.05.2013 18:28 Pekka Porkkakoski: Missä oli Gutzeitin 914 mm levyinen rata? Kotkassa Hietasen sahalla?

Taidat tarkoittaa Halla AB:n raideleveydeltään 914 mm olevaa rataa?
10.05.2013 19:45 Eljas Pölhö: En tiedä minne radalle kyseinen veturi toimitettiin, toistin vain Deutzin valmistusluettelossa olevan tiedon. Tarkkaan kopioimalla se on: AB Industria, Helsingfors, für W. Gutzeit & Co, Kotka. Mielestäni tämä antaa seuraavat mahdollisuudet:
1) Kotkan tehtaat ja Norjan saha (siellä oli 600 mm ja 1067 mm)
2) Hovinsaaren saha (edellinen omistaja August Fellman 1890-1903)
3) Hietasen saha (ent. Suur-Hietasen saha, om. Paul Wahl & Co, n.1875-1909)

Veturi ei esiinny minun listoillani missään Enso-Gutzeit Oy:n (1927-) sahalla tai tehtaalla.

Hallan AB:n rata esiintyy kummankin veturin kohdalla merkinnällä 917 mm, mutta en tiedä miksi se on muuta kuin tavallisesti annettu 914 mm. Kumpikin Hallan veturi on myös tullut AB Industrian välityksellä.
10.05.2013 20:50 Martin Hillebard: Taaskin näitä raideleveyksiä. Mistä ne kaikki tulevatkaan? Rautateitten alkuaikoina ei Metrijärjestelmä ollut mikään pyhä yhtenäisyys vaan yksi monista, Ranskan vallankumouksen yhteydessä luotu.
Englantia puhuvassa maailmassa on omansa tuumineen ym. (tuumasta toiseen = From inch to work.) Venäläisten kanssa jutustaessa joukkoon lipsahtaa vielläkin Verst = virsta n 1.066 vallankumouksellista kilometriä.
Rautatiekirjallisuutta Euroopan mantereella julkaisevien keskuudessa esiintyy idioottimainen tapa, Englanninkielisessä versiossa antaa kaikki mitat ja painot metrijärjestelmässä. Kuulkaa te kaikki Brüsselin hännänkannattajat ei niitä kukaan siellä ymmärrä. Amerikkalaisten ei tarvitse he ovat liian mahtavat tähän säälittävään museo- ja korruptiomantereeseen verrattuna. Engelsmannit ovat aina menneet omia teitään.
Ja eihän tätä EY roskista enää kohta kuitenkaan ole.
10.05.2013 21:05 Kari Haapakangas: Mutta onneksi on SI-yksiköt, ja ehkä on toivoa, että jenkitkin sen joskus vielä omaksuvat. Yliopistossahan tentitään paljon kirjallisuutta, paljon ENGLANNINKIELISTÄ kirjallisuutta. Kyllähän pituusmitat vielä jotenkin menettelivät, mutta pinta-ala- ja tilavuusmitoissa sitä todella alkoi toivoa jenkkien ja engelsmannien vielä joskus siirtyvän samalle vuosituhannelle muun maailman kanssa...
11.05.2013 00:00 Heikki Jalonen: Niinpä niin. Tuumistaan puhuvat ja jalkoja laskevat. Lammikon kummallakin puolella. Miksiköhän muuten yksi tuuma on nykyisin 25,4 mm. Tasan ja täsmälleen, ilman yhtään enempää desimaaleja? Tässäpä jännä metrologinen kysymys! Pitiköhän Jaakko-kuninkaan peukalonhanka sittenkin korvata ruotsalaisella tarkkuustekniikalla ja Suuren Vallankumouksen saannoksilla - kun tuli pakollinen pakko eteen...
11.05.2013 00:45 Kimmo T. Lumirae: Kansainvälinen jalka on 304,8 mm ja siitä tuo tuuma lasketaan. Mutta survey-foot onkin 1200/3937 metriä (apuva!) ja siitä laskettuna tuuma olisi 25,4000508 mm :o}

(Tuo kummallinen survey-foot on laskentatavaltaan yhtä omituinen kuin pienoisrautateiden H0-mittakaava, joka on 3,5 millimetrin suhde yhteen Englannin jalkaan...voisiko sitä enää juuri merkillisemmin laskea?)
11.05.2013 13:25 Pekka Porkkakoski: Hietasen sahan osti AB W. Gutzeit & C:o vuonna 1905. Sitten se paloi v. 1911 ja rakennettiin uudestaan v. 1912 ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Enso-Gutzei​t ) ja ehkä ratoja. Tämä sopisi hyvin yhteen Deutzin Kotkaan toimittamaa veturia. Tosin hiukan varovasti päivämääriä ajatellen.

Hovinsaaren saha paloi v. 1903 ja se käynnistettin paria vuotta myöhemmin . En usko että Gutzeit olisi tilannut veturia heti uudistettuaan tehdasta, tai eihän sitä tiedä, jos kyllästyttiin hevosiin.

Ihme, ettei Ensolla ollut mitään ratapolitiikkaa.
11.05.2013 14:06 Tommi K Hakala: Tämä kuva saa toivomaan että aikakone keksittäisiin...pääsisi seuraamaan tuon ajan menoa erilaisissa Suomalaisissa teollisuuslaitoksissa : )
11.05.2013 18:51 Heikki Jalonen: Niin, niistä tuumista: Lend&Lease-ohjelman puitteissa meinasi mennä briteillä sormi suuhun... Enlantilainen tuumapa ei mennytkään amerikkalaisen tuuman rakoon. Sotakoneet - nimenomaan lentokoneet - vaativatkin niin tarkkoja sovituksia, että mittanormaaleissa olleet piilevät erot paljastuivat. Mikä neuvoksi? Niinpä, ruotsalaiset Johansonin mittapalat ratkaisivat ongelman. Niitä oli käsillä rapakon molemmilla puolilla ja niistä koottiin tarkasturnormaalit. Ja mittapalojen järjestelmä oli metrinen, siten sotatuumastakin tuli taustaltaan metrinen. Kaikkien gallona-maili-änkyröiden kiusaksi...
12.05.2013 22:12 Ilkka Hovi: Tuosta tuuma jutusta tuli mieleen, että englantilaiset muuttuva metrisiksi "Brittish go metric, inch by inch"
13.05.2013 11:03 Heikki Jalonen: Kyllähän se näin jotenkin menee, tuuma tuumalta ja pintti pintiltä. Istuimme kerran pienessä pubissa Dartmoorin nurkilla, lähellä Torquayta. Panimme jotenkin hilarisina merkille ikkunasta näkyvän tienviitan, joka täysin vakavalla naamalla ilmoitti: "Buckland Abbey 2,41 km". Emme tulleet mitanneeksi olivatko nuo kymmenet metrit aivan varmasti tarkkoja. Tienviitassa oli aikaisemmin varmaankin lukenut etäisyytenä 1,5 miles. Joku oli sitten vähän laskenut...
13.05.2013 22:29 Ilkka Hovi: Aika hauska tienviitta. Muistan naureskelleeni Mad-lehdessä ollutta ohjetta jonkin elokuvan parodiassa.
"Mene 2 km eteenpäin, sitten 3 desimetriä vasemmalle ja 5 millimetriä eteenpäin. Tämän jälkeen 18 senttimetriä oikealle - ja siinä se on". (Vapaasti muistellen)
20.05.2013 09:06 Pauli Ruonala: Kysymykseen 'mistä ne kaikki raideleveydet tulevatkaan' löysin yhden uuden vastauksen. Ruotsalainen rautatieyhtiö Köping-Uttersbergs Järnväg (KUJ) halusi rakentaa rautatien leveydelle 3,5 englantilaista jalkaa eli 1067 mm. Munktellsilta tilattiin höyryveturi raideleveydelle 3,59 ruotsalaista jalkaa, mutta tilauksessa ei sanottu selvästi että sen pitää olla nimenomaan *ruotsalaista* jalkaa joten verstas teki veturin raideleveydelle 3,59 englantilaista jalkaa eli 1093 mm. Kun veturi saapui paikalle todettiin että yksinkertaisinta oli muuttaa jo rakennetun radan raideleveys. Rautatie valmistui 1864. Samanlainen moka sattui Ruotsissa Österströmin metsäradalla (ei avattu yleiselle liikenteelle) vuonna 1874 ja siellä ongelma ratkaistiin tilaamalla valmistajatehtaalta (Nydqvist & Holm) uudet akselit.
30.05.2013 16:09 Pauli Ruonala: Jos vielä sanoisi jotain kuvastakin, joka on julkaistu useammassakin kirjassa ja se löytyy myös Elkan arkistosta. Jossakin kirjassa se on ajoitettu 1920-luvulle ja Elkassa se on ajoitettu 1930-luvulle. Junassa näkyvä halkovaunu on varmaan menossa höyrykattilahuoneeseen, joka oli takavasemmalla keskusvaraston takana. Taustalla olevat rakennukset ovat vasemmalta: Keskusvarasto ja korjauspaja (valm. 1917), puurakenteinen varasto (purettu), puhelinkeskus, pääkonttori (1903) ja konepaja (purettu ja korvattu nykyisellä 1946). Pääkonttori valmistui 1903 ja sitä korotettiin 1920. Kuvassa korotus on jo valmis, joten kuva on otettu 1920 jälkeen. Oikeassa reunassa olevaa konepajaa alettiin jatkaa takaoikealle 1937, jolloin rata siirrettiin toiseen paikkaan. Eli kuva on otettu 1920-1937 välillä.
16.04.2016 22:35 Mika Koukkari: Saman sarjan kone? https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/vi​ew/HK19620312_92

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!