??.??.???? / Impilahti

??.??.???? ”Änkiläisen rautatiepenger Impilahdella” - Kesän alun kunniaksi pieni knoppi eli missä suurin piirtein ollaan ratatöissä joskus kauan sitten? Vihjeeksi matkaan, tähän paikkaan nykyisin ei mennä niin vain. Knoppi ratkaistu. - Lähde: Otavan iso tietosanakirja 1931-39

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Impilahti
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Joni Lahti)
Kuvasarja: Aika entinen ei koskaan enää palaa
Lisätty: 20.05.2013 11:59
Muu tunniste
Sekalaiset: Kuva-arvoitus
Sijainti: Linjalla

Kommentit

20.05.2013 12:33 Sami Hiltunen: Vuosilukuihin perustuen arvaan, että kuva on Kankaanpään ja Porin väliltä.
20.05.2013 12:45 Kari Haapakangas: Näyttäisi riukuaitaa jääneen penkereen alle
20.05.2013 13:25 Joni Lahti: Ei ole Porin radalla. Lisävihjeet: Tämä rataosuus valmistui niin, että ensimmäinen juna ajoi sen 1932. Nykyisin sillä saattaa vielä liikkua sekajuna.
20.05.2013 16:01 Joni Lahti: 5 pisteen vihje: Alue ei kuulu enää Suomen valtioon. Tuliko liian helpoksi?
20.05.2013 16:05 Teppo Niemi: Eipä kait tullut. Pitäis vain kaivaa usein rautatieharrastajan raamatuksikin nimitetty kirja esiin ja tarkastaa kumpi rata on kyseessä. Edellinen vihje viittaapi näistä järven pohjoispuolella sijaitsevaan, eli (Jänisjärvi - ) Läskelä - Pitkäranta rataan.
20.05.2013 17:47 Joni Lahti: Teppo osui! Kysymys on Läskelä-Pitkäranta -rataosuudesta, joka valmistui vuodeksi 1932. Kuvauspaikaksi sanotaan Änkiläisen penger Impilahden kunnassa. Änkiläinen ei tiettävästi ollut minkään kylän nimi, mutta sen nimisiä taloja ja sukuja kunnassa on ollut. Tarkkaa sijaintia on vaikea sanoa ilman lisätutkimuksia. Jos joku tietää, missä kohtaa osuutta tämä Änkiläisen penger on ollut, kiitoksin otan tiedon vastaan. Samoin tieto siitä, onko rataosuudella enää liikennettä, on tervetullut. - Radalla oli merkitystä erityisesti puutavaran kuljetuksessa. Koirinojan asema oli merkittävä puutavara-asema. Ratalinja kulkee hyvin lähellä talvisodan suuria mottitaistelualueita. Oletan, että hyökkääjä oli ottanut suunnitelmissaan huomioon sen, että rata olisi helpottanut matkaa sisälle Suomeen. Yksi sedistäni kaatui Pitkärannassa helmikuussa 1940.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!