31.05.2013 / Taivalvaara
31.05.2013 Ratapölkkykin anoo armoa helteen kourissa. Onko tämä nyt sitä kreosiittia vai jotain muuta?
Kommentit
| 31.05.2013 14:59 | Ari-Pekka Lanne: | Jos onkin, niin ei kannata maistaa. LD50-arvo (suun kautta rotalla) 725 mg/kg. | |
| 31.05.2013 15:06 | Juhani Pirttilahti: | Näyttää aika jähmeältä tavaralta. Olisiko tervaa? | |
| 31.05.2013 15:09 | Joni Jurmu: | Joo, ei tullut mieleenkään maistaa :D ainetta en osaa tunnistaa, mutta mitä kreosiitista olen kuullut, niin melkoisen epäterveellistä ainetta on. Enpä ole ennen tullut ajatelleeksikaan, että tuo noin nesteytyy kuumalla ilmalla. Osa ratapölkyistä on melko täynnä tuota, siinä saisi kengänpohjat uuden päällysteen. | |
| 31.05.2013 15:11 | Joni Jurmu: | Terva oli toinen mikä kävi mielessä. Hieman viileämmällä ilmalla on kovaa kuin mikä, nyt on varjossa noin 27c, aine on melko juoksevaa nyt. (Käyttäjä muokannut 31.05.13 15:13) |
|
| 31.05.2013 15:16 | Ari-Pekka Lanne: | Mutta eikös kreosootti juuri olekin eräänlaista tervaa? (Kreosootti = kreosiitti, koliterva, karboliterva; http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreosootti ) Ja tämä kun on jotain iankaikkisen vanhaa, niin olisiko siitä kymmenien vuosien aikana haihtunut tai liuennut veden mukana joitain ainesosia, niin jäännös on sitten tämännäköistä? |
|
| 31.05.2013 15:25 | Joni Jurmu: | Hyvinkin mahdollista, että tässä olisi ne "jäänteet". Samaa luin wikipediasta, että eräänlaista tervaa se taitaa olla. Joskus 80-luvulla VR oli todennut jollekin kysyjälle, että tällä radalla ei ole kreosiittia käytetty pölkyissä. Jos tähän on uskominen, niin sitten tämä lienee tervaa... Mikä sen ero sitten onkaan lopulta. | |
| 31.05.2013 15:25 | Juhani Pirttilahti: | Kreosoottikin voi tietysti jähmettyä tällaiseksi mönjäksi. | |
| 31.05.2013 16:44 | Joni Jurmu: | Tällaista vatkulia se oli http://vimeo.com/67385623 | |
| 31.05.2013 17:40 | Raimo Harju: | Kyllä Kreosootin,eli kivihiilitervan pitäis haista niin että sen tunnistaa. | |
| 31.05.2013 18:09 | Kari Roininen: | Jos saapi veikata,niin tuo on ihan tavallista pikeä,jolla esim. saumataan asfalttiteiden rakoja. Kreosoottiöljy on kyllä paljon juoksevampaa,eikä kovetu lämpötilan laskiessa. Tietenkin eriäviä mielipiteitä odotellaan.... | |
| 31.05.2013 21:43 | Lasse Hinkkanen: | Olen samaa mieltä Karin kanssa, että tuo pikeä. | |
| 01.06.2013 00:51 | Joni Jurmu: | Ok, hyvinkin mahdollista. Hajutesti jäi ottamatta, täytyy korjata tilanne jonakin päivänä ;) | |
| 01.06.2013 19:13 | Tapio Muurinen: | Olen Ari-Pekan kanssa samaa mieltä, että jähmeä "mönjä" on kreosootista vuosikymmenten kuluessa muuttunutta, kun haihtuvia osia on lähtenyt uudelleen luonnon kiertoon. Muistuttaa lähinnä bitumia. Tuollaisia saappaanpohjan tai kämmenen kokoisia kiiltäviä paksuja läiskiä tunki ratapölkyistä varsinkin helteellä. Paljalla jalalla ei tehnyt mieli astua, ellei vahingossa. - Yleensä uudet pölkyt kyllästettiin kreosootilla: Ensin puristus kuumasylinterissä 2-3 bar:ssa ilman kyllästettä, että solukot menevät vähän kasaan, sitten "avaus". Lopullinen kyllästys kreosootilla 12 bar:ssa, 2-3 tuntia. Tuollainen mäntypolkky kesti yli 30 vuotta. Kyllästämättömänä vain 10-12 vuotta. Joskus kyllästys oli laadultaan heikkoa, niitä jopa kyllästettiin uudelleen. Puun kosteudella oli suuri merkitys. Jos Taivalkosken radalla on käytetty kyllästämättömiä pölkkyjä, on ne ainakin kertaalleen vaihdettu. | |
| 05.06.2013 18:35 | Lasse Hinkkanen: | Tapio tuo oli muuten oikein, mutta kyllästysprosessissa paineen jälkeen laitetaan alipaine. Nykyään laitetaan vielä alipaine kyllästysprosessin jälkeen, tällöin imaistaan ylimääräinen terva pois. | |
| 05.06.2013 21:42 | Tapio Muurinen: | Muistelin aikaa 40-60 vuotta sitten Impregnolla Haminan Hillonniemessä. Kävin kerran pyrkimässä sinne kesätöihin, koska oli sopivan lähellä kotiamme; taisin olla vielä liian nuori. |