09.06.1992 / Tartto, Viro
09.06.1992 Kuva Tarton veturivarikolta. Täällä oli rinnakkain sulassa sovussa aktiivikäytössä oleva kalusto, kuten kuvan 2M62-yksikkö ja vanhat raadot, kuten oikean reunan D1-moottorivaunut. Vesitornin malli on arkkityypillinen venäläinen, tällaisia löytyy Venäjältä edelleen varmaan tuhansittain.
Kommentit
| 02.06.2013 13:02 | Martin Hillebard: | Tähän sopii varmaan huomauttaa, että Eestissä on paljon vanhaa rautatieinfraa Tsaarinvenäjän imperiumin ajoilta. Kuten Suomessakin. Molemmat maat itsenäistyivät samana vuonna eli 1917. Neukkurakennelmat ilmestyivät kuvaan mukaan vasta yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin ja miehityshän kesti sitten pyöreästi puoli vuosisataa. | |
| 02.06.2013 13:55 | Timo Salminen: | Lisääthän tässä ja naapurikuvassa Tarttoon keskeltä puuttuvan t-kirjaimen, jotta kuvat löytää myös paikkahaulla. | |
| 02.06.2013 15:56 | Hannu Peltola: | Martin: Totta, vesitorni on ilman muuta 1800-luvulta tai aivan 1900-luvun alussa. Suomessa vastaavia ei hirveän montaa jostain syystä ollut, mutta oliko esim. Keravan vanha torni tämänkaltainen? (Käyttäjä muokannut 02.06.13 16:17) |
|
| 02.06.2013 19:00 | Joni Lahti: | Virossa taikka Eestissä oli hyvin laaja kapearaiteinen rautatieverkko leveäraiteisen verkon lisäksi. Viroksi sitä kutsuttiin ”juurdeveoraudteeksi”. Se voi tarkoittaa paikallisrautatietä tai kirjaimellisesti ottaen ”paikallekuljetusrautatietä”. Verkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1895 ja se lopetettiin asteittain kuusikymmentä luvun lopulta alkaen 1970-luvun puoleen väliin mennessä. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta verkko rakennettiin 750 mm raideleveydelle (esim. Saarenmaan linnoitusrata). Laajimmillaan verkko oli1930-luvulla, kun kaikki sivuradat ja oikaisut valmistuivat. Verkolle suunniteltiin 1930-luvulla merkittäviä laajennoksia, mutta sota tuli väliin. Verkon lakkauttaminen oli pitkälti poliittinen teko, kuinkas muuten, oltiinhan Neuvostoliitossa. ”Yleisliittolaiset” rautatieviranomaiset katsoivat nimittäin, että tällainen paikallinen verkko on osa nationalismia, joka on kitkettävä pois. Toiseksi katsottiin, ettei kapearaiteinen verkko pystynyt huolehtimaan neuvostoarmeijan vaatimista kuljetuksista vähäisen kapasiteettinsa vuoksi. Osa lakkautetuista linjoista rakennettiin leveäraiteisiksi, joista osa on lakkautettu myöhemmin. Osa verkosta hylättiin kokonaan. Viron rautatiehistoriassa juurdeveoraudteellä oli erittäin keskeinen rooli. Olisiko ilman sosialistisen realismin väliintuloa ainakin osa verkosta voinut säilyä nykypäivää? Mene ja tiedä. |
|
| 02.06.2013 22:32 | Martin Hillebard: | Tosi on. Kapearaiteiset revittiin jonkinasteisella Keskuskomitean käskyllä. |