??.??.???? / ?, Ruotsi

??.??.???? ”Yksinkertainen työjohdon vastapainopylväs” – Tämä pylväs lienee Ruotsin rautateiltä 1930-luvulla? Kuvassa se on ilmeisesti aivan uusi. - Lähde: Otavan iso tietosanakirja 1931-39

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: ? Valtio: Ruotsi
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Joni Lahti)
Kuvasarja: Aika entinen ei koskaan enää palaa
Lisätty: 09.06.2013 19:51
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Ulkomaat

Kommentit

09.06.2013 21:08 Martin Hillebard: Minulla oli muutama päivä sitten asiaa Tukholman eteläpuolella sijaitsevaan Tumban esikaupunkiin, ja junaa takaisinpäin odotellessani nojailin juuri tällaisen haruspylvään alimpaan vaakatukeen. Ajojohto-pylväs oli ilmeisesti vanha, vihreäksi maalattu, maali aika kulunut ja se sopi hyvin maisemaan. Toisin kuin nykyään kuumasinkitetyt ulkoilma -teräsrakenteet jotka ainakin uusina loistavat erittäin metallinkirkkaina.
Ilmastossamme vallitsevien suurten vuodenajoista johtuvien lämpötilaerojen takia, sähköistetyn rautatien ajojohtoa ei voi ripustaa ihan kiinteästi kuten klassisissa sähkö- ja puhelin- kirkasjohtolinjoissa. Talvella kireä johdin, roikkuisi kesähelteellä niin lenkonaan että tuhoaisi kohta,sekä eteenpäin kiitävän junan virroittimet, että siinä ohella oman itsensä.
Tämän vuoksi ajolangat muodostuvat sektioista ts jaksoista, joiden molemmissa päissä on johdonkiristimet. Kuvan esittämä "vastapaino" on juuri sellainen, ja se kiristää "työjohtoa" ylhäällä näkyvän yksinkertaisen taljan välityksellä. Jos voisimme kiertää kuvaa oikealle näkisimme johdon siirtyvän etäänpänä raiteen keskilinjalle. Ja kuvassa, keskilinjaa seuraavan sektion oikealle, samassa suunnassa sopivalla etäisyydellä seisovan pylvään vastaavanlaiseen kiristimeen.
En tiedä onnistuinko selvittämään rakenteen ymmärrettävästi, näin ainoastaan verbaalisesti, mutta parhaani tein.
10.06.2013 01:02 Niila Heikkilä: Sinällänsä erikoista että teräspylväsrakenteiden galvanointi yleistyi vasta 1960-luvulla ja myöhemminkin, vaikka kattopeltiä oli galvanoitu jo iät ja ajat. Tampereen vanhalta tavara-asemalta purettiin sinkitty aaltopeltiseinä joka oli täynnä vapaussodan (1918) aikaisia luodinreikiä. Vieläkin löytyy mm. peräkärrynrakentajia jotka yrittävät epätoivoisesti luottaa maalin suojaamiskykyyn, mutta näkevät korroosion voiman jo muutamassa vuodessa.
(Käyttäjä muokannut 10.06.13 01:03)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!