06.04.2013 / Rovaniemi (uusi)
06.04.2013 Rovaniemen rautatieasema.
Kommentit
| 21.07.2013 20:51 | Martin Hillebard: | Rakennus edustaa funktionalismia joka oli vallitseva rakennustyyli viime sodan jälkeen. Saksalaiset ilmeisesti polttivat sen alkuperäisen, niinkuin käytännössä koko kaupunginkin, Lapin sotatoimien yhteydessä? | |
| 21.07.2013 21:00 | Heikki Kannosto: | Ettei tämä vain ole kolmas asema ja alkuperäinen purettu jo ennen sotia, vai muistanko väärin? Minun silmääni tämä miellyttää enemmän kuin samantapainen Hanko joka on jollain lailla ankea ja sairaala- tai jopa tehdasmainen. | |
| 21.07.2013 21:13 | Jarkko Korhonen: | Ainakin sitten toinen asema on edelleen jäljellä, "roikkuu" valtatie 4:lle kaivetun montun kupeessa. Nyt ei ole Radan varrella -kirjaa ulottuvilla, josta selviäisi asemien alkuperät ja rakennusvuodet. Montun reunalla keikkuva on kuitenkin rakennettu 1900-l alkupuolella vasta. | |
| 21.07.2013 21:14 | Jarkko Korhonen: | Hanko on vielä puhtaampaa funktionalismia, joka on muuten hyvin yleinen tyylisuunta monissa sairaaloissa, mm. hyvin tyylipuhtaana entisessä sotilassairaala Tilkassa Helsingissä. | |
| 21.07.2013 22:02 | Heikki Kannosto: | Kolmikielinen kuvateos Suomen sairaaloita (1964, satakunta sivua, ei värikuvia) paljastaa että 1950-luvulla iso(hko)ja sairaaloita rakennettiin paljon ja ympäri Suomea. Kirja toimii hyvänä dokumenttina sodanjälkeisestä arkkitehtuurista - samaa kehitystä tapahtui kerrostaloissa. 1958 syntyneelle entiselle etelähaagalaiselle tuon ajan talot ovat jotenkin kovasti kotoisia! | |
| 22.07.2013 07:16 | Jukka Voudinmäki: | Valtatie 4:n varrella roikkuva asema on Rovaniemi I ja III. Kuvan asema on Rovaniemi V. Ainoa asema, jota ei ole enää olemassa, on Rovaniemi II. Asema-alueella, hieman matkaa Kemin suuntaan sijaitseva poikittain rataan nähden oleva puinen talo on Rovaniemi IV, mikäli olen asian oikein ymmärtänyt. Vaunut.orgista löytyy kuva kaikista paitsi Roi II:sta. |
|
| 22.07.2013 10:14 | Martin Hillebard: | Eräs ensimmäisiä funkis-rakennuksia Suomessa, ja ainakin kuuluisuutta saavuttanut sellainen, on Viipurin kaupunginkirjasto, piirtänyt arkkitehti Alvar Aalto (eli vv 1898 - 1976) rakennettu vv 1933 - 1935. "On" sikäli että rakennus säilyi sodan pommituksissa. "Oli" sikäli että kaupunki, niinkuin koko Karjalakin, on vuodesta 1944 tähän päivään saakka edelleen naapurilla lainassa. Josta laina-ajasta ei näy loppua tulevaksi vaikka Neuvostoliiton romahdettua pikkulinnut vähän aikaa visersivät että ehkä sittenkin. En taida enää ensi talvella erityisemmin ruokkia niitä. Sodan jälkeen funktionalismi oli tosiaan vallitsevana arkkitehtoonisena suuntauksena Suomessa, niin myös useammankin rautatieliikennepaikan saadessa uuden asemarakennuksen. Minulle tuo kuva toi spontaanisti mieleen Riihimäen. Porissa on myös mielestäni tyylipuhdas sellainen. 1960-luvulla ja -eteenpäin rakennetut kerrostaloalueet ovat järjestään aika neliskanttisia. Lehtien kirjoittaessa näistä uudisrakennuksista, en ole havainnut että tyyliä mitenkään nimettäisiin. |
|
| 22.07.2013 10:27 | Kari Haapakangas: | Yhtään puufunkkista edustavaa asemaa ei sentään taidettu Suomessa rakentaa? Tuon tyylin rakentaminen taisi jäädä enemmänkin osuuskauppaväen harteille, jos kohta syntymäkunnassa oli asialla suojeluskunta. Ja vieläkin kunnan keskustaa komistaa tuo sokerikuutio, jos kohta käyttäjänä nykyään on kunta, onneksi niin köyhä, ettei sillä hulluina 70-80-luvun vuosina ollut varaa purkaa sitä ja rakentaa tilalle jotain modernimpaa kammotusta. | |
| 22.07.2013 11:17 | Martin Hillebard: | Yksi ongelma voisi olla, miten määritellä käsite funktionalismi? Alun perin se tarkoittaa sitä, että rakennus piirretään vastaamaan tarkoitustaan = "funktiota" kun taas aiemmin oli tyylin muotokieli vaikuttanut ratkaisuihin. Empire, jugend ym voi olla hyvinkin silmää miellyttävää mutta maailmansotien välisenä aikana arkkitehdit omaksuivat käsityksen, että kaikki ornamentit ja muut krusidulliit olivat aika tarpeettomia. Korinttilaisita pylväistä nyt puhumattakaan. Nuo ylempänä eri kommenteissa mainitut julkiset rakennukset ovat epäilemättä funkkista, niinhän sanoi arkkitehti ja sen toistivat sitten lehtimiehet sivuillaan, valokuvien keralla. Tätä riemua kesti, luultavasti jonnekin vuoden 1960 kieppeille asti. Sen jälkeen (kuten aiemmin esitin) uudet rakennukset olivat pääasiassa lootia, ainakin enimmät kerrostalot tehdasvalmisteisista betonielementteistä kasattuja ja tavallisimmin nk nauhaikkunoineen. Omakoti- ja rivitalot ovat asia erikseen niissä on jälleen alkanut esiintyä monimuotoisuutta. Kuinka nimetä puisia asemarakennuksia senjälkeen, kun tsaarinajan rikkaasta muotokielestä luovuttiin? Kaikki nämä Ristinummet, Purolat, Vuolinko JNE. Minun mieleeni ne ovat jääneet vain, suomalaiseen maisemaan hyvin "istuvina" koruttomina harjakattoisina majoina. Useinkin rakennusmestarin piirtämiä joista "ette kuvia heistä te kirjoissa nää". 1960- luvulla näki politiikkaa käsittelevissä lehtiartikkeleissa joskus käsitteen perässähiihtäjät. Ilmaisu on erittäin ilkeä mutta toistan sen tässä kuitenkin nyt arkkitehtuuri -asiayhteydessä. Alvar Aalto oli ilmeisesti se ammattikunnan edustaja, joka toi tasakaton rakennuksissa Suomeen - meidän ilmasto-olosuhteissamme varmaan ei ihan hyvä ratkaisu. Ne joilla ei ehkä ollut samaa luomisvoimaa, mutta tahto kuitenkin, piirtelivät sitten näitä sokerikuutiota. Ihan totta, niitä - puisia - näki myös lapsuuteni Järvenpäässä. (Käyttäjä muokannut 22.07.13 11:21) |
|
| 22.07.2013 11:44 | Pauli Ruonala: | Funktionalismin voi määritellä niin että siinä karsitaan esineestä kaikki ylimääräiset krumeluurit, modernismin tunnuslauseen "ornamentti on rikos" mukaan, josta enemmän sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Ornamentti | |
| 22.07.2013 13:26 | Timo Salminen: | Riihimäki, Pori, Kuopio ja Lahti ovat kuitenkin jo 1930-luvulta eli eivät kuulu sodanjälkeiseen (jälleen)rakennuskauteen. Minulle funkisasema toisi ehkä ensiksi mieleen Tampereen, Turun ja Hangon. Esimerkki puisen asemarakennuksen riisumisesta koristeista on puolestaan nähtävissä Kemissä. | |
| 22.07.2013 18:46 | Kimmo T. Lumirae: | Funkiksen kukoistuskausihan oli erityisesti 1930-luvulla ja puhdasta funkista rakennettiin vielä sodan aikana (Turku as.) ja sodan jälkeen, mutta esim. kuvan rakennusta nimittäisin enemmänkin jälkifunkikseksi. 1950-luvun rakennuksista muistan mainitun myös töölöläisfunkiksen ja vastaavaa löytynee muistakin kaupungeista, missä kerrostaloja rakennettiin ennen elementtiaikaa. Funkiksen suora syntysija on saksalaisessa Bauhaus-arkkitehtuurissa, josta on erotettava sinänsä mitä kiintoisin "rinnakkainen", amerikkalaistyylisempi Art Deco. Funkis oli hyvin suosittua Suomessa ja ulkomailla törmääkin funkikseen harvemmin. Joskus tapaa varsinaisia helmiä, kuten Friedrichshafenin, ei päärautatieasema, vaan kilometrin päässä oleva Bodenseejärven rannan asema http://www.langenargen-tourismus.de/uploads/pics/ZeppelinmuseumFriedrichshafen_Format_4-3_01.JPG Maassamme on useita hienoja funkisasemia, joista puhdasverisin lienee Tampere hienoine laatikkomassoitteluineen, maisemaikkunoineen ja torneineen. Matalan tiilen käyttö Tampereen ja Lahden tapaan lienee ollut suomalainen ilmiö ja sopii tähän rakentamiseen hienosti. Mutta tälle funkisrakentamiselle on yksi upea kädenojennus ja se on Jyväskylä! Asemahan kumartaa syvälle juuri Tampereen ja Lahden asemien arkkitehtuurin suuntaan ja sisäratkaisu, joka näyttää siltä, kuin vanha funkisasema olisi ympäröity lasilla ja uusilla rakenteilla on hieno oivallus. Se on ainutlaatuisen upea kokonaisuus funkisharrastajan näkökulmasta! |
|
| 23.07.2013 07:48 | Pauli Ruonala: | Art deco on jugend-tyylin seuraaja, koristeilla varustettua modernismia. Amerikkalaisten mielestä ensimmäinen Art deco-tyylinen rakennus on Helsingin rautatieasema. | |
| 24.07.2013 16:07 | Martin Hillebard: | Ajatus on mielenkiintoinen;Minä olen aina pitänyt Helsingin aseman tyyliä KANSALLISROMANTTISENA joka vuorostaan lienee jonkinlainen Jugendin edelleenkehittely. Eri tyyleillä on kuitenkin ollut ylimenokausia, muutokset ovat tuskin olleet kuten Gordonin solmun miekanisku eli ihan yht'äkkiä. Väittävät että Empire State Building New York City'ssä olisi Art Decoa ja eihän se nyt hullumman näköinen torni olekaan. | |
| 24.07.2013 18:00 | Kimmo T. Lumirae: | Mielestäni Hki as on selvää kansallisromantiikkaa, mutta jos joku tykkää siitä Art Decona niin mikä jottei. Arkkitehtuuriltaan joka tapauksessa upea pytinki. | |
| 24.07.2013 19:06 | Petri Nummijoki: | En väitä olevani mikään arkkitehtuurin tuntija mutta jos samaisen Eliel Saarisen piirtämää Kansallismuseota pidetään aitona kansallisromanttisena luomuksena niin kyllä tulkinta on aika vapaata, mikäli Helsingin rautatieasema niputetaan samaan ryhmään. Jossain Saarisen ensimmäisissä hahmotelmissa Helsingin rautatieasema on muistaakseni huomattavasti toteutunutta raskaamman oloinen ja hyvinkin Kansallismuseota muistuttava mutta onneksi lopputulos on jotain muuta. | |
| 25.07.2013 17:25 | Martin Hillebard: | Kaikkia rakennuksia ei voikaan luokitella ihan ehdottomasti tähän tai tuohon tyyliin kuuluviksi % kumileima päälle. Ajatellaanpa kaikkia vuosisatojen kuluessa Suomen niemelle pystytettyjä talonpoikaistaloja. Ei niitä arkkitehdit piirtäneet, eikä oikeastaan kukaan...timpurit rakensivat isännän ohjeitten mukaan "...tehdäänpä tupa ja kaksi kamaria..." vaihtoehto että menneinä aikoina nämä jussit ja paavot rakensivat pirttinsä itse. Tosin monessa rakennuksessa näkee yksityiskohtia, joista jopa voi laskeskella talon iän: esim. ikkunoitten vuorilaudat saattavat olla samanajan "herrasväen" arkkitehtuurin suuntausta vastaavia! Vanhan ajan kirvesmiehet tekivät korkeaa laatua mutta olipa heillä kyky estetiikkaankin. Ei vain yksityiskohdissa vaan myös arkkitehtoonisessa kokonaisuudessa tavalla jota korkeakouluissa tuskin opitaankaan. | |
| 25.07.2013 20:32 | Timo Salminen: | Varhainen ja melko lailla vapaasti toteutettu postikorttinäkemys Helsingin uudesta rautatieasemasta: http://vaunut.org/kuva/84784 . | |
| 25.07.2013 22:24 | Martin Hillebard: | Suosittelen katseltavaksi. "Onneksi lopputulos on jotakin muuta". |