20.07.2013 / Suutarinkorva, välillä Vaarala (uusi)–Rovaniemi (uusi)

20.07.2013 Lauantaisaunat lämpiävät ja kalamiehet vetävät Kemijoella uistinta, kun maisemaan ilmestyy Suomen monipuolisin matkustajajuna. Se pystyy tuudittamaan matkustajansa uneen kahdessa kerroksessa, ilman ajojohtoa. Suutarinkorvan diesel-aggregaattipienoismallidiaraamanäyttely on kuitenkin avoinna viimeistä kesäänsä, painuen hiljalleen muistojen kirjoihin.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Niila Heikkilä
Kuvasarja: Kemijärven rata sähköistyy
Lisätty: 29.07.2013 02:08
Muu tunniste
Rautatieinfra: Silta
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

29.07.2013 02:23 Ossi Hakkarainen: Siinä on junalla mittaa ja maisemalla jalkaanmenevyyttä.
29.07.2013 11:38 Mikko Mäntymäki: Veikkaisin että veturissa on T-vaihde käytössä, yöjunilla on löysät aikataulut että SN:si riittää 80km/h.
29.07.2013 16:44 Juhani Suntioinen: Paljonkohan oli akseleita kaikkiaan?. Kaikki vaunut eivät liene kuvassa.
29.07.2013 16:57 Alex Chudoba: 36 akselia taitaa olla normaali määrä tälle junaparille.
29.07.2013 19:57 Tapio Muurinen: Tuo 9 vaunua on vakiomitta tälle junalla. Joskus sesonkiaikoina on 10-vaunuisiakin näkynyt. Aikataulu on jokseenkin väljä, 1 h 15 min / 83 km, mutta kyllä Dv12 ärisee tosissaan Hanhikosken ja Kunnarusvaaran nousuissa.
29.07.2013 20:41 Mikko Mäntymäki: Keskinopeudeksi sain 66,4km/h hyvin voisi T-vaihdetta käyttää. Tietenkin jos täällä on junaa ajaneita niin saataisiin vähän lisätietoa, koska tavarajunavaihde antaa paremman vetovoiman ja nopeamman kiihtyvyyden.
01.08.2013 13:04 Kimmo T. Lumirae: Aluevaihteen valinta on kuljettajan vapaassa harkinnassa, mutta itse en T-vaihdetta käyttäisi. Juna ei kuitenkaan ole erityisen raskas ts. se ei paina 800 á 1000 tonnia, vaan pikemminkin 400 tonnia, ja sellainen juna saavuttaa myötämäessä helposti 80 km/h nopeuden, ja tuntuisi hölmöltä alkaa jarrutella juuri silloin, kun junalla alkaa olla menohaluja. Päästämällä juna 90...110 km/h nopeuteen, nousee seuraava vastamäkikin paremmalla vauhdilla, ja niin edelleen.

Toki kiihtyvyys on verkkaista, mutta ajettiinpa Dv12:lla ihan pikajuniakin ainakin 32 akselilla, 28 akselin ollessa liki standardi, 1980-luvun alkupuolella. Ja hyvin ehdittiin.
01.08.2013 13:36 Petri Nummijoki: Minulta pitäisi löytyä nopeustaulukko Kemijärven yöjunasta 36-akselin kokoonpanolla yhden Dv12-veturin vetämänä. Ulkomuistista nopeimmat kilometrit ajettiin noin 100 km/h, joten M-vaihteella varmastikin mentiin. Olen ymmärtänyt, ettei Dv12:sta voi ajaa T-vaihteella paljon yli sallitun 85 km/h, koska moottori kävisi muuten ylikierroksilla. Aikataulukaan ei välttämättä ole niin löysä, miltä päällisin puolin näyttää, koska tuolla voi olla tilapäisiä nopeusrajoituksia ja Kemijärven juna ei myöskään tule Rovaniemellä aina suoraan pohjoispään vaihteista lähtöraiteelle vaan toisinaan on tehty niinkin, että juna ajaa Rovaniemen ohi ja painetaan eteläpään vaihteiden kautta aseman eteen. Jälkimmäisessä tapauksessa kuluu Rovaniemen päässä vielä monta ylimääräistä minuuttia.
01.08.2013 22:13 Petri Nummijoki: 5.9.2012 oli P274:ssa Dv12 2512 + 36 akselia (De+Ein+Eipt+Rkt+EFit+3*Edm+Fots). Nopeimmat kilometrit menivät pikaisesti katsottuna aikaan 35 s eli 102,9 km/h. Näitä on useampia. Yksittäisellä kilometrillä voi tietysti tulla noin sekunnin heitto mittauksessa todellisuuteen. Paras pidempi osuus oli kilometriltä 1004 kilometrille 984, joka ajettiin aikaan 12 min 13 s. Tästä tulee 20 km:n matkalle keskinopeus 98,2 km/h. Rataosan suurin sallittu on kai 100 km/h, joten juuri parempaan ei olisi mahdollisuuttakaan.
01.08.2013 23:17 Kai Kilpi: Rataosan Sn on tosiaan 100 ja kyllä pikajuna-Dv ajaa M-vaihteella. Dv:t (varsinkin laiskimmat versiot) ovat aika tiukilla matkustajajunarungon kanssa ylämäissä (esim. heti Kjältä lähtiessä) vaikka kaikki hevoset ovat pelissä, toisaalta alamäissä "vapaalla huilatessa" vauhti nousee hieman yli 100sen, mut sit JKV alkaa piippailemaan. Rataosan sähköistysprojektissa mukana olevana on tullut useasti matkustettua Roi-Kjä -väli veturissa, josta näkee projektin etenemisen (myös erämaataipaleiden osalta) mainiosti.
04.08.2013 14:10 Topi Pikkarainen: Komiaa, ei voi muuta sanoa!
21.01.2018 14:51 Mikko Nyman: Oliko tämä pisin yhden deeverin vetämä vakituinen pikajuna kautta aikain?
21.01.2018 19:29 Petri Nummijoki: Tähän ei liene Mikko yksiselitteistä vastausta. Junassa saattoi olla 60- ja 70-luvuilla enemmän akseleita ja vaunuja mutta metreissä laskettuna pituus jäisi pienemmäksi, koska puuvaunut olivat nykyisiä matkustajavaunuja lyhyempiä. Toinen vertailua haittaava tekijä on junien pituuden vaihtelu matkustajakysynnän mukaan. Jos toisessa junassa vaunumäärä vaihtelee esim. välillä 7-10 ja toinen on säännöllisesti 9-vaunuinen niin kumpi katsotaan pidemmäksi?

60-luvun puolivälistä alkaen P13 Helsingistä Kotkaan, P43 Poriin ja viikonloppujuna P45A Tampereelle vedettiin vakituisesti yhdellä Sr12-veturilla ja näistä taitaa täälläkin olla havaintoja 40-44 akselin kokoonpanoista. Melko pitkiä runkoja saattoi olla 70-luvullakin yhden veturin perässä yöjunissa http://vaunut.org/kuva/19433 ja http://vaunut.org/kuva/71585 tai Rantaradallakin http://vaunut.org/kuva/38056. Mutta jos määritelmänä käytetään pituutta metreissä ja junan vakituista pituutta eikä jotain juhlapyhän ruuhkaliikenteen runkoa niin hyvinkin mahdollista, että tämä oli pisin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!