16.07.2013 / Misi

16.07.2013 Ajolanka on jo saartanut Misin molemmista suunnista, ja ratapihalle nousee hirsipuuportaalia kovaa vauhtia. Koneet ovat tauolla kun yöpikuri jarruttelee asemalle poimiakseen matkustajia kyytiin.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Misi (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Niila Heikkilä
Kuvasarja: Kemijärven rata sähköistyy
Lisätty: 31.07.2013 23:01
Junatyyppi
P: 274
Muu tunniste
Sekalaiset: Työmaa
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

01.08.2013 01:29 Markku Blomgren: Ottaakos 274 vielä lisää vaunuja Rovaniemeltä?
01.08.2013 02:21 [Tunnus poistettu]: Ottaa, tässä kuvassa viimeisen vaunun perään tulee lisää makuuvaunuja sekä autovaunut.
01.08.2013 07:38 Kari Haapakangas: Aikamoinen pikajuna. Vain 13½ tuntia matkaa jäljellä. Ei tätä valaistusolosuhteista yöjunaksi tunnistaisi. Puolen vuoden päästä on tietenkin asia aivan toinen ;)
01.08.2013 20:13 Martin Hillebard: Olen monta kertaa ihmetellyt, miksi nämä VR:n hirsipuut ovat useasti niin järeärakenteisia. Ruotsin SJ:llä on nähdäkseni, sirommat ainevahvuudet. - Vanhemmat ajojohtopylväät on sitäpaitsi useimmin sivelty vihreiksi kun taas suomalaisessa radanvarsikulttuurissa loistaa tämä raaka kuumasinkitetty harmaus.
Harmaata betonia harmaata metallia. Katson maalaismaisemaa ja oksennan.
01.08.2013 21:58 Ari Palin: Meillä ajojohtopylväät ovat sentään terästä, kun länsimaista esimerkiksi Itävallassa käytetään betonisia pylväitä.
02.08.2013 01:09 Niila Heikkilä: Ruotsissa etenkin vanhemmat sähköistysrakenteet ovat tosiaan hyvinkin siroja ja kevytrakenteisia. Ratapihan ylittävä pitkähkökin ripustinpalkki saattoi olla vain tavallisten sähköratapylväiden kannateltavana. Siihen aikaan ei pylväitä galvanoitu, vaan ainoa ruosteenestotapa oli maalaus. Tämä lyhensi pylvään kestoikää, ja niitä jouduttiin, ja joudutaan yhä vaihtamaan suuria määriä uusiin. Katselin jokunen vuosi sitten kun mm. Kiiruna-Narvik -malmiradalta saivat vanhat vihreät pylväät väistyä. Nykyään Ruotsissakin on moderneissa sähköratarakenteissa paljaan sinkin värinen pylväs vallalla, mutta onpa tullut nähtyä myös uudenuutukainen vihreä pylväs. Maalin alla tuskin on kuitenkaan enää sinkittämätöntä rautaa. Mitä tulee tämän kuvan suomalaisiin rakenteisiin, yksipolvinen hirsipuuportaalityyppi tuli käyttöön käsittääkseni ensimmäistä kertaa Oulu-Kontiomäki -radan sähköistyksen yhteydessä. (ellei opastinportaaleja lasketa) Se on jo syystäkin järeä, onhan yhden pylvään kannateltavana vipuvarren kanssa tonni poikineen, joskus jopa kolmen raiteen orsisto ajojohtoineen.
02.08.2013 16:23 Jouni Ijäs: Tuohon orsiston päälle kun lisätään talvella 3-4 kuukautta kestävä pakkastykkylumikuorma, niin aika lujilla aletaan varmaan olla.
02.08.2013 19:59 Martin Hillebard: On totta että ulkokäytössä rautarakenne jota ei ole kuumasinkitetty = galvanisoitu saattaa jäädä hyvinkin lyhytikäiseksi. Kuitenkin nämä pylväistöt VOISI myös maalata. Nuorempina vuosinani ainakin Tikkurilan väritehdas myi sekä nk. panssarimaalia, että vasaralakkaa joiden ilmoitettiin tarttuvan hyvin rautaan. Värejä oli paitsi niitä harmaansävyisiä myös ainakin sekä vihreää, että punaista.
OK se maksaa rahaa. Niin tekee kuitenkin myös vaunuston uudelleenvärittäminen. Jos halutaan panostaa johonkin "imagoon" niin käyttäjät näkevät kyllä muutakin, kuin liikkuvan kaluston. Niinkuin ne harmaat betonimuurit ja -sillat. Ja nämä tolpat.
02.08.2013 20:17 Ari Palin: Niila: Yksipolvisia kolmen raiteen ajojohtoportaaleja on myös Keravan kaupunkiradalla asemien kohdalla. Ne pystytettiin kaupunkiradan rakennustöiden yhteydessä noin vuonna 2003 eli ennen Oulu - Kontiomäki -sähköistystä.
04.08.2013 09:00 Pasi Hölttä: Näitä ulokeportaaleja on pystytetty Leppävaaran kaupunkiradalle jo ennen Keravan suuntaa. Muistaakseni ainakin jossakin Ilmalan seudulla ulokkeeseen on ripustettu neljänkin raiteen orret. Tällaisen perustus, joka piilotetaan maahan, on muuten myös huomattavan iso.
04.08.2013 11:24 [Tunnus poistettu]: Onko Suomessa (tai Ruotsissa) koskaan käytetty tapaa jota näkee ainakin Saksassa paljon, ripustaa ajojohdot ratapihan yli pelkästään vaijerisysteemin varassa, ilman kiinteitä portaaleja? Vai eikö sellainen kestä pohjoista talvea?
04.08.2013 11:25 Teemu Halttunen: Ja Vaajakosken asemalla on ollut sähköistyksen alusta asti keskellä ratapihaa kaksi hirttoportaalia. Ensimmäinen niistä on raiteella yksi sellainen nysä, joka ylitti vielä silloin olleen matkustaja laiturin. Samassa tolpassa on myös muuntaja. Ja toinen ylittää raiteen kolme tai ns. kuormaus raiteen kannatellen kakkosraiteen ajojohtimia. Sitten joskus 2005-2006 ratapiha rempassa tuli Lievestuoreen pään vaihteiden läheisyyteen kolmas.
Linkittämässäni kuvassa näkyy molemmat keskellä olevat hirttoportaalit, josta kolmosraiteen ylittävä tosin huonosti, mutta erottaa helkutin pitkistä kannatinorsista. http://vaunut.org/kuva/82972?paik=Vaajak​oski&ros=18
04.08.2013 22:07 Panu Breilin: Tor: Ruotsissa "vaijeriportaaleja" on ollut ainakin Nordmark-Klarälvens Järnvägarilla (NKlJ) sekä Roslagsbananilla. Jäljellä niitä on Roslagsbananilla Mörbyn varikolla ja Bråvallavägenin asemalla.
21.01.2014 17:36 Markku Knuutti: Kuis lämpötilat vaikuttaa näihi rakenteisiin, lapissa talven kylmin - kesän kuumin voi olla 70 astetta.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!