29.07.1975 / Hiekkaharju

29.07.1975 Tarkoin vartioidut junat. Ensin tulee miinanpolkija. Lisää kuvia ja tarinaa: http://rautatiehistoria.blogspot.fi/

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hiekkaharju (Liikennepaikan tiedot) Ratakm: 22+000
Kuvaaja: Mikael Saarinen (Lisännyt: Pave Saarinen)
Lisätty: 13.08.2013 18:42
Muu tunniste
Sekalaiset: Tapahtuma
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

13.08.2013 21:56 Martin Hillebard: Kiitos Pave. Sikahieno sivusto. Enemmän kommentteja pikemminkin myöhemmin tässä vain muutama väsyneen työpäivän päätteeksi.
Asuin Järvenpäässä km 37 Helsingistä Pääradalla pohjoiseen periaatteessa koko 1960-luvun niin että näin kotini ikkunoista suoraan radalle. Eli kaiken mitä siellä silloin liikkui paitsi kun en öisin nukkunut koulupojan petissäni.
Se oli vielä aikaa ennen liennytystä. Eli ennen kuin länsimaitten johtajat, tyyppiä Roland Reagan, ja Margaret Thatcher, viimeinkin panivat kampoihin ryssille.
En enää muista tarkkoja vuosilukuja mutta se oli tuolla vuosikymmenenä. Sarkastista kylläkin, Äidin olkapään ylitse keittiön ikkunan läpi saattoi erottaa maailmanhistorian heilahdukset. Niinkuin sinä päivänä kun uusimman mallinen Rolls Royce ohitti eteläänpäin, keskipäivän lisätavarajunassa kohti Helsin(s)kiä.
- Se on sen Bresnhevin virka-ajoneuvo, totesi äitini kuivatessaan viimeistäänkin tiski-lautastaan. - Poikaseni, viitsitkö käydä pyöräkellarissa katsomassa, josko vanhan fillarini kumit ovat täyteen pumpatut. Pitäisi käydä maitokaupassa.
Myöhemmin kiisivät nämä "tarkoin vartioidut junat" hirvittävää vauhtia pohjoiseen päin Järvenpään läpi. Yksi kavereista oli tuttu Järvenpään asemapäällikön kanssa (Jouni Kariluoto, minne lienet Sinäkin ystävä hävinnyt) ja periaatteessa saimme me porukat infon melkein kaikesta Pääradan sillä kohdalla.
Siihen aikaan Pomminräjäyttyjäjuna oli yksinäinen Hr 12 = Huru joka kiiti pohjoista kohti (kuten sanottua) hirmuista vauhtia. Yhdenkin kerran menimme "piruuttaamme" seisomaan Järvenpään sen ajan korkealle sokerijuurikasten lastauslaturille, ja kamerat kädessämme. Matkustajalaiturin eteläpäässä seisoi kaksi aikuista miestä... pitkissä palttoissa kuin jostakin vahanajan agenttifilmeissä. Kehoittivat meitä ääneen, menemään jonnekin muuaalle liikennettä tarkkailemaan.
Minuuttia myöhemmin seurasi Kremlin herrojen pitkä pikajuna. Jos tämän päivän AL Quiadan ym. terroniorganisaatoiden edustajat osaisivat nämä rivit lukea, niin kuinkahan pitkät naurut.
,
14.08.2013 08:10 Raimo Harju: Kukahan noita pomminraivaajia uskalsi ajaa.
14.08.2013 08:16 Kari Haapakangas: Eiköhän ammattiyhdistys vaatinut kuljettajille vaarallisen työn lisää...
14.08.2013 12:05 Martin Hillebard: Tuon monisanaisen pakinointini ajatusta voisi hieman tarkentaa. Tosiasiassa tällaiset junat olivat täysin suojaamattomia kohteita, no niin terroristeistahan ei siihen aikaan Suomessa puhuttu mutta jonkinasteisille sisseille jotka eivät neukuista tykänneet. Junan olisi voinut suistaa raiteiltaan esim. kiskonsyrjään kiinnitetyllä Semtex -räjähteellä - sen hankkiminen ei edes olisi ollut vaikeaa jos oli yhteyksiä tietynlaisiin piireihin - joka panos olisi laukaistu sähkönallilla jostakin metsän siimeksestä käsin. Periaatteessa koko tarvittavan kaluston olisi voinut evakuoida joltakin vartiomattomalta suuremmalta rakennustyömaalta.
Olisi voinut ajaa kivilastissa olevan kuorma-auton jollekin niistä sen ajan lukuisista tasoristeyksistä. Panssarinyrkillä (=sinko) saa myös pahaa jälkeä aikaan ken osaa sitä käyttää.
Asian ydin voisi olla, että tässä oli kyse junista, jotka olivat ainakin hypoteettisesti iskun kohteita. Ja edelleen, joiden tulosta koulupojatkin tiesivät hyvissä ajoin samoin tuosta pomminraivaaja-käytännöstä. Eli kun yksinäinen Huru tai Hr 13 kiisi ohitse, niin se oli mahdollisesti taisteluhaluisille viesti, että pojat, vetäkää liikkuvat taakse! Maali ilmestyy minuutin kuluttua kaarteen takaa.
14.08.2013 16:33 Petri P. Pentikäinen: Veikeä tuo pelko Brezhnevin murhaamisesta ystävyyden, yhteistyön ja avunannon Suomessa, joka tuohon aikaan oli luultavasti epätodennäköisin paikka maapallolla moiselle tapahtumalle.
15.08.2013 07:38 Raimo Harju: Olen aivan samaa mieltä.
15.08.2013 13:41 Martin Hillebard: Koko menneellä vuosisadalla - siis 1900-luku - on Suomessa käsitykseni mukaan tapahtunut vain yksi poliittinen murha: kun Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Ivanovitsh BOBRIKOFFin 16. kesäkuuta 1904 Senaatin talon portaikossa.
Kuka ylipäätään olisi halunnut saattaa tuon Brezhnevin pois päiviltä on jo ihan toinen juttu.
15.08.2013 13:52 Timo Salminen: Älä unohda sisäministeri Ritavuoren murhaa 1922.
15.08.2013 18:53 Pave Saarinen: Nikolai ja muut tsaarit mielellään vierailivat Suomessa, kun täällä oli turvallista. Huviloita tsaareilla oli kyllä lämpimämmissäkin paikoissakin, mutta turvallisuus oli yksi tärkeä pointti tulla Suomeen. Hengen menetystä sai aina pelätä. Neuvostoliitossa vanhat jäbät taisivat pelätä lentämistä enemmän kuin junaa.
15.08.2013 21:43 Kari Haapakangas: Ilmankos Kim Jong noudatti samaa kaavaa. Vaikka lentokone on sentään huomattavasti vaikeampi pudottaa kuin juna suistaa kiskoilta.
15.08.2013 21:54 Martin Hillebard: Timo,
tuo asia on minulle ollut täysin tuntematon. Kommentoin sitä huomenna.
Suomi on aina ollut aika rauhallinen paikka. Vanha anekdootti.
Venäjän tsaari oli huvilallaan jossakin Langinkoskella. Sai juttusiille paikallisen kalastajan kanssa. Tsaari:
- Mikä on Sinun ammattisi... Tuleeko sillä toimeen.
- No kalastaja olen... tuleehan silläkin juttuun... jotenkin. No Sinun sitten?
- Minähän olen, se Venäjän tsaari.
- Mitämaks... Onhan se ammatti sekin.
16.08.2013 13:08 Martin Hillebard: siis seuraavana päivänä
En muista aikoinaan koulussa tuosta lukeneeni, kai se mainittiin mutta minun aikanani Suomen historian oppiennätys oli niin valtava, että yksityskohdista ei kyllä paljoakaan mieleen jäänyt, suuret suuntaviivat kylläkin. Ja varsinkin kuninkaat, keisarit ja sotapäälliköt.
Mielenkiintoista kylläkin, tuo 1922 vuoden episodi löytyy tietosanakirjasta Svensk Uppslagsbok, osa 22, painettu Malmössä 1937. Heikki RITAVUORI, alunperin Rydman, suomalainen lakimies ja poliitikko eli vv 1880 - 1922; useita virkoja ja luottamustoimia.
H. R. oli ns Nuorsuomalaisen puolueen edustajana Valtiopäivillä 1914, sen perästä Edistyspuolueen...jne urakehitystä...huhtikuussa 1921 hänestä tehtiin sisäministeri. 14. helmikuuta 1922 liikemies Ernst Tandefelt ampui ministeri Ritavuoren tämän oman kodin edustalla, suuttuneena miehen sovinnolliseen suhtautumiseen Sisällissodan (sitä kutsuttiin kouluaikanani monella eri nimellä) vuonna 1918 hävinneisiin punaisiin.
16.08.2013 18:27 Timo Salminen: Vielä poliittisista murhista Suomessa. Onhan vielä kolmaskin eli prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen murha 1905 (tekijä Lennart Hohenthal). Ritavuorelle on muuten muistolaatta hänen kotitalonsa seinässä Helsingin Nervanderinkadulla, olisiko numero 9 tai 11.
16.08.2013 18:54 Jarkko Korhonen: Ritavuoren murhasta on tehty aikanaan ohjelma sarjaan "Rikostarinoita historiasta" ja se löytyy tällä hakusanalla Ylen Elävästä arkistosta. Siellä on mielenkiintoisia rikostarinoita muutenkin, tosin ei yhtään rautateihin liippaavaa.
17.08.2013 18:22 Martin Hillebard: Politiikkaan liittyvästä väkivallasta vielä yksi muistelus. 1862 - 1921 eli, ja aikanaan myös vaikutti, painetussa sanassa yleensä tittelillä kamariherra varustettu Hjalmar Constantin LINDER. Häntä voi hyvällä syyllä kutsua myös vanhakantaisella nimityksellä ruukinpatruuna; hänellä oli todella sormensa pelissä 1800/1900 -lukujen taitteen molemmin puolin Suomen senajan teollisuudessa. Hän omisti mm Mustion ruukin, ja isänsä ylihovijahtimestari Constantin Linderin perästä myös Kytäjän kartanon, aikoinaan hehtaariluvultaan koko Suomen suurimman.
Hj C Linderin elämäntyö liippaa läheisesti myös rautatielaitosta. Hän se rakennutti Hyvinkään - Karkkilan Rautatien jonka yhdeksi päätehtäväksi tuli (Karkkilan) Högfors'in ruukin kuljetuspalvelujen tarjoaminen. En tiedä kuinka paljon hän ikiomilla junillaan matkusti, vaikka Kytäjän kartanon kupeeseen rakennettin myös täydellinen rautatieasema: Tarmokas patruunamme toi nimittäin maahan Suomen ensimmäisen auton, merkkiä en muista mutta tuontivuodeksi on mainittu 1900.
Tällä pikku (tosi) tarinalla on ikävä kyllä surullinen loppu. Syttyi Kansalaissota josta kehkeytyi hyvin verinen. Sodan päätyttyä 1918 asenteita oli monenlaisia ja kuten tiedämme ne hävinneet punakapinalliset joutuivat monesti suoranaisten kostotoimien kohteeksi.
Hjalmar Linder kirjoitti nyt joitakin lehtiartikkeleita, joissa hän yritti sovitella "työn ja pääoman" konfliktia jossa yhdistelmässä hän epäilemättä itse edusti jälkimmäistä tahoa. Seurauksena oli hirvittävä vastalauseiden ryöppy. Mies pahoitti tästä mielensä siinä määrin, että myi omistuksensa Suomessa vuonna 1919 ja muutti asumaan Hjularöd nimiselle tilalle etelä - Ruotsin Skooneen. Viimeisin hänestä lukemani maininta on, että hän päätti elämänsä oman käden kautta eräässä Ranskan Marseilles'in kaupungin hotellihuoneessa, ilmeisesti mukanaan tuomallaan revolverilla.
Karkkilan radan Vitonen on edelleen jäljellä muistona yritteliäästä, ja ilmeisesti hyväntahtoisesta, ruukinpatruunasta. Olen joskus leikkinyt ajatuksella, emmekö voisi nimetä veturia Hjalmar C Linderin mukaan.
17.08.2013 22:48 Petri Nummijoki: Tarkoitatko Martin Brezhnevin vierailua Suomessa syyskuun lopulla 1961 vai jotain myöhempää tapausta? Tuolloin 1961 hän tuli ensin Helsinkiin, kävi välillä Turussa kalassa ja sitten Rovaniemellä, josta palasi Savon rataa kotimaahansa. Vanhojen uutiskuvien perusteella valtiovieraiden junaa veti tuolloin Hr12-veturi 2219, joka oli silloin toiseksi uusin liikenteeseen luovutettu Hr12. Sellaista olen joskus pohtinut, irroitettiinko vähistä Hr12-vetureista vielä toinenkin pois vakikierroista vierailun ajaksi vai olisiko pommiveturina käytetty tässä vaiheessa esim. Dm4:sta tai Hr11:sta? Kiinnostaisi myös tietää, millä veturilla ajettiin Kokkola-Kuopio-linjan pohjoispuolella kevytkiskotteisella radalla? Siihen aikaan Vv15 oli nopein keveille kiskoille soveltuva dieselveturi vai turvauduttiinko tuolloin vielä Hv-höyryvetureihin? Entä oliko 25 kg:n kiskoilla Kemistä-Rovaniemelle muita mahdollisuuksia, kuin Hv4 tai Tk3 vai olisiko Kemissä vaihdettu peräti autoon? Neuvostoliittolaiset matkustajavaunutkin taisivat olla aika raskaita 25 kg:n kiskoille. Neuvostojohtajien junissa oli kuulopuheiden mukaan muitakin erikoisuuksia kuin edellä mainitut. Pari kuljetuksesta vastuussa olevaa VR:n päällikköä matkusti panttina junan ensimmäisessä vaunussa ja liikennepaikoilla asemapäällikön tai vastaavan esimiehen tuli valvoa vuorossa olevaa junanlähettäjää, että kulkutiet turvataan oikein. Luokattomassa neuvostoyhteiskunnassa ei ilmeisesti luotettu tavallisiin työn sankareihin vaan tittelit ratkaisivat.
17.08.2013 23:37 Jouni Halinen: Kävihän täällä myös vuonna 1960 Nikita H Kekkosen synttäreillä http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hr​ustsev_kekkosen_60-vuotispaivilla_34674.​html#media=34675 Veturi näkyy olevan uudenuutukainen Huru numeroltaan 2214
18.08.2013 14:41 Kimmo T. Lumirae: Yritin tuossa googletella vanhaa juttua, mutta ei löydy faktavahvistusta, nimittäin: Dr12:ssa on Malinovskin sulakkeet! (Olen kirjoittanut tästä jutusta joskus ennenkin...) Googletus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että olisiko nimi vääntynyt vääräksi parissa vuosikymmenessä:

Kerrotaan juttua, että Malinovski (vai kuka hän nyt sitten lopulta olikaan) oli valtiovierailulla Suomessa ja junaa veti uudenuutukainen Hr 12. Veturiin tuli ikävä tekninen häiriö, joka uhkasi katkaista matkan, mutta vika löytyi: kaksi sulaketta oli palanut. No, uudet sulakkeet tilalle ja pääkone käyntiin (jos se oli sammunut, en muista) ja matka jatkui kunnes katkesi taas uudelleen. Ja kyllä, samat sulakkeet olivat palaneet. Leikkiä jatkettiin niin kauan kuin sulakkeita riitti eli muutaman kerran ja sitten matka katkesi lopullisesti. Asiaa ja uutta veturityyppiä myöhemmin tarkemmin syynättäessä selvisi, että veturista oli palanut yksi muukin sulake, ja sen palamisen aiheuttama toimintahäiriö (muuttajakoneen jännitteen säädössä???) aiheutti näiden kahden muun sulakkeen jatkuvaa palamista.

Mutta nämä kaksi sulaketta saivat nimen Malinovskin sulakkeet.

(Jos jollakulla on tapauksesta enemmän tietoa, olisi mukava kuulla. Selviäisi ehkä, kenen vierailusta on oikeasti ollut kysymys. )
18.08.2013 16:19 Kari Haapakangas: Marsalkka, puolustusministeri Rodion Malinovski tosiaan vieraili Suomessa 1961. Tästä on jopa kuvaa Finlandia-katsaus 534:ssä, alkaen n 2.55. Valitettavasti veturi ei näy, vaunut kylläkin.

http://vastaanotin.tv.funet.fi/cgi-bin/t​v?mrl=rtmp://salama.tv.funet.fi:21055/vo​d/fi/kava/finlandia/FINLANDIA-katsaus_53​4.mp4
18.08.2013 17:50 Kimmo T. Lumirae: Hienoa, kiitos Kari. Tähän vierailuun tämä tarina varmasti liittyy.
18.08.2013 19:31 Petri Nummijoki: Ministerin tasoinen henkilö ei välttämättä tullut erikoisjunalla vaan veikkaisin, että normaaliin Moskovan pikajunaan liitettiin muutama ylimääräinen vaunu. Moskovan pikajunan vaunut tulivat 60-luvun alkuvuosina Helsinkiin P2:n perään liitettyinä ja P2 oli toki Kouvolasta Helsinkiin Hr12-vetoinen sekin. Tuossa filmissä on kuvattu Helsingin aseman kelloa näyttämässä aikaa 19:15, joka sopisikin hyvin, koska P2:n aikataulun mukainen tuloaika oli Helsinkiin klo. 18:35. Gagarin kävi Suomessa heinäkuussa 1961 ja filmin http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ga​garinia_juhlittiin_myos_suomessa_7430.ht​ml#media=7440 alussa näkyy Hr12-veturin 2208 vetämä pikajuna, joka vaunujärjestyksestä päätellen on P2. Junassa on mm. R-sarjan ravintolavaunu, joka kulki Kuovolan suuntaan vain P1/2:ssa. Gagarinkin ilmeisesti siis tuli Suomeen normaalissa Moskovan pikajunassa.
18.08.2013 20:26 Joni Lahti: Pankaapa merkille, että Hrushtsev oli tuolloin kaksinkertainen neuvostoliiton sankari ja Leninin merkillä palkittu. Ennen vallasta syöksemistään H. oli uutiskuvien mukaan vuonna 1963 jo kolminkertainen sankari! Brezhnev pääsi puolestaan nelinkertaiseksi sankariksi!

Mitä muuten tarkoittaa olla kaksin- tai moninkertainen sankari, jos on jo sankari? Toisaalta olihan meilläkin neljä sotilasta, jotka olivat kaksinkertaisia Mannerheim-ristin ritareita.
18.08.2013 20:37 Heikki Kannosto: Parin vuoden takaisen dokumenttifilmin mukaan Zdanov tuli junalla koska pelkäsi lentämistä - ja sotapojat saivat tervehtiä lentokoneesta astuvaa vale-Zdanovia.
19.08.2013 12:55 Martin Hillebard: Petrin kysymykseen voin vain vastata etten muista paljoakaan yksityiskohtia; niistä ajoista on niin kauan ja koulupoikana koetun muistot myös värittynevät vuosien saatossa. Jotenkin sen tunnelman, kyllä; suuren naapurin läheisyys joka alussa oli jotenkin jännittävää ja sitten teini-iässä alkoi uutisia seuratessa hahmottua jonkinasteinen kuva mistä tästä kaikessa oikein oli kysymys. Samalla kun kotona, koulussa ja muuallakin sai kuulla mielipiteitä uutisten mahdollisesta ...värittyneisyydestä. Olihan se aikaa.
Yksi niistä nyt aika utuisista muistikuvista on, että kerran olisi "pomminräjäyttäjä" Huru Hr 12 vetänyt perässään YHTÄ ruskeata puukorista neliakselista vaunua. Kohta kiisi myös itse herrojen juna ohitse, jolloin kaverini Kimmo H loihe lausumahan:
- Kuule....ehkä se iso tappi matkustikin tuossa yksinäisessä (salonki?)vaunussa. Eiväthän ne pommimiehet SITÄ junaa tietenkään räjäyttäisi.
Olihan se aikaa.
19.08.2013 13:49 Jouni Hytönen: Täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Hero_of_the​_Soviet_Union ei kyllä löydy vahvistusta sille, että Hrustshev olisi ollut kolminkertainen Neuvostoliiton sankari, mutta nelinkertaisia olivat Zhukov ja Brezhnev. Viimeksimainittu taisi kyllä allekirjoittaa itse itselleen myönnettyjä kunniamerkkejä, ei tuolle muuta järkiselitystä keksi. :D
19.08.2013 14:00 Jouni Hytönen: Onneksi hänen ei tarvinnut nyt sentään noihin neljään tyytyä: http://en.wikipedia.org/wiki/Awards_and_​decorations_received_by_Leonid_Brezhnev
19.08.2013 14:36 Petri Nummijoki: Pommiveturin perässä olleessa yksinäisessä puuvaunussa saattoivat matkustaa ne pari VR:n päällikköä, jotka olivat vastuussa kuljetuksen onnistumisesta.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!