26.12.1912 / Kemin asema, Kemi asema
26.12.1912 Konttorinäkymä Kemin asemalta 1910-luvulta. Oikealla istuu telegrafireviisoriharjoittelija Bruno Gustafson (1891 - 1941), joka oli sijoitettuna Kemiin vuosina 1913 - 1916. Muun uransa hän teki Riihimäellä Valtionrautateiden telegrafi- eli lennätinkonepajassa. Hän saattaa olla myös kuvan ottaja, sillä hän kuvasi jo tuolloin runsaasti ja monissa ottamissaan kuvissa hän itsekin on mukana. - Kuvan ajankohta tarkentunut, päiväys lisätty 4.1.2014.
Kommentit
| 25.08.2013 12:17 | Kari Haapakangas: | Kuusilinjainen telefoonilaite? Ja nurkassa toinen kaksilinjainen? Onpas oudonnäköistä teknologiaa. | |
| 25.08.2013 12:37 | Hannu Peltola: | Herrojen välissähän on käsivälitteinen puhelinkeskus kuudelle alaliittymälle. Nurkassa minusta näyttäisi olevan kaksi normaalia yksilinjaista telefoonia. | |
| 25.08.2013 13:13 | Martin Hillebard: | Bruno G:n selän takana näkyvä suurikokoinen oli ennenvanhaan ihan "tavallinen" puhelinkone. Sen neliskanttiseen "mahaan" on sijoitettu pienen tiiliskiven kokoinen paristo - niitä sai vielä 1960 - luvulla ostaa maalaiskaupoista! En tiedä kuinka kauan virta riitti, mutta ladattavia ne eivät ainakaan olleet. Nykyisen nokialaiseni kyllä on mutta eihän se kestä edes viikkoakaan kun on taas kytkettävä stöpseliin. Toisaalta se on ratkaisevasti pienempi, kuin tuon 1910 - luvun mallisen. Kommenttina itse kuvan ottoon että kamerassa ilmeisesti oli AIKALAUKASIN. Tuolloin noin sata vuotta sitten. |
|
| 25.08.2013 19:52 | Lasse Hinkkanen: | Tuo nurkassa näkyvä pienempi laite on todennäköisesti vaihtolaite jolla tuon puhelimen sai vaihdettua toiseen linjaan. Soitto tuli puhelimen kelloihin jos se oli kytketty siihen linjaan mistä soitto tuli, mutta jos soitto tulikin toisesta linjasta vaihtolaitteen kello soivat. Liittynee asemien väliseen junanlähetykseen. Paristo kesti noissa LB-puhelimissa kuukausia riippuen paljonko niillä puhuttiin Paristo oli vain mikrofonivirtaa varten, joten se kului vain puhuessa. |
|
| 25.08.2013 20:00 | Kari Haapakangas: | Pöydillä näyttäisi olevan öljylamput, vaan mitenhän tuo ikkunasta heijastuva kattovalaisin. Eikö asemaa oltu (vielä) sähköistetty? | |
| 25.08.2013 20:34 | Lasse Hinkkanen: | Tsaarin aikaan ei tainnut olla edes voimaloita mistä sähköä olisi saanut. Kyllä nuo öljylamppuja ovat kaikki. Valo tuohon kuvaan on saatu kuvaajan magnesiumsalamasta. | |
| 25.08.2013 21:11 | Hannu Peltola: | Kyllä Kemissä jo tuolloin sähköä oli: "Vuonna 1912 pankinjohtaja Edvard Hirmun johdolla perustettiin Kemin Sähköosakeyhtiö. Yhtiön perustajat olivat kemiläisiä yksityishenkilöitä, mutta muutamaa vuotta myöhemmin myös Kemin kaupunki ja Kemin maalaiskunta tulivat yhtiön osakkaiksi. Sähköyhtiön tarvitsema sähkö saatiin Mansikkanokalla sijainneen Kemin Sahaosakeyhtiön höyrykoneen pyörittämästä generaattorista. Sähköyhtiön ensimmäiset asiakkaat olivat Sauvosaaressa ja käyttivät sähköä valaistukseen. Yhtiön toiminnan alusta alkaen Kemin kaupunki osti sähköä katujen ja koulujen valaistukseen. Varsin pian Kemin Sähköosakeyhtiö rakensi verkostoaan Kemin kaupungin alueen lisäksi Kemin maalaiskuntaan, Tervolaan, Kaakamoon ja Simoon." (Kemin Energian verkkosivuilta lainattuna) |
|
| 26.08.2013 21:08 | Martin Hillebard: | Ensimmäistä kertaa Suomen valtakunnassa sytytettiin sähkövalo Finlaysonin tehtailla Tampereella 15. maaliskuuta 1882. Samana keväänä tilasi porilainen ROSENLEW Englannista kuuden hevosvoiman tasavirtageneraattorin, jota käyttämään pantiin sittemmin seitsemän hevosvoiman tehoinen lokomobiili. 1. heinäkuuta 1882 järjestelmä koeajettiin. Valaistus siihen aikaan oli nk hiilikaari -lamppuja. Toimintaperiaate oli täysin toinen kuin tässä nykyään EU:n pannaan (myyntikieltoon) julistamassa Edisonin hehkulampussa. |
|
| 26.08.2013 21:19 | Kimmo T. Lumirae: | Asia ei liene ihan noin. Tampereen Sanomissa oli seuraavana päivänä uutinen, jonka mukaan sähkövalo oli sytytetty ja ”Pieneen lasipulloon on asetettu jouhen paksuinen hiilipyörre, jonka molempiin päihin sähkövirta tulee jokseenkin hienojen eristettyjen metallilankojen kautta […] Koneesta, joka on valon lähteenä, herätetään sähkö hankaamalla (friktion’illa) ja se on rakennettu Edison’in järjestelmän mukaan ja on Amerikasta tuotu”. Eli kuulostaa juuri Edisonin hiililankalampulta, joka on hehkulamppu. Asiaa vahvistaa myös se, että tamperelaisen sähkövalon isänä toiminut Carl von Nottbeck oli hankkinut sähkövalaistusalan tietonsa työskentelemällä vuotta aiemmin Edison-yhtiössä Yhdysvalloissa. |
|
| 26.08.2013 21:52 | Ari Palin: | Kuvasta on havaittavissa, että magnesiumsalamavalolaite on sijainnut kameran suunnasta katsottaessa pari metriä kamerasta oikealle. (Käyttäjä muokannut 26.08.13 21:53) |
|
| 27.08.2013 11:33 | Martin Hillebard: | Kiitos oikaisusta! Tietoni ovat peräisin OSCAR NIKULAn kirjoittamasta historiikista "Rosenlew - Koncernen 1853 - 1953", noin 330 sivua painovuosi 1953. Luvussa Kraftavdelningen, eli Voimaosasto, kirjoittaja mainitsee Finlaysonin vain kolmella rivillä ja tekee sitten selkoa oman toimeksiantajansa yrityksen edistysaskeleista. Ensimmäinen Tulkoon valkeus Porissa tapahtui mainitsemallani päivämäärällä nk Vanhalla sahalla (Gamla sågen), jossa sekä sahan sisällä että ulkopuolella sytytetyt yhdeksän KAARILAMPPUA (båglamporna) "herättivät kaupungissa suurta huomiota". Muutaman viikon perästä sai myös SEIKUN SAHA (se käy vielä tänäkin päivänä siinä Kokemäenjoen rannassa...) samankaltaisen valaistuksen. Oscar Nikula kirjoittaa vielä (omatekoinen käännökseni) että "Englantilainen insinööri R. E. Eden oli hoitanut asennuksen nk. Brush -järjestelmän mukaisesti". Yksi dynamo tuolta ajalta on tallessa Rosenlewin Museossa Porissa ja muistaakseni järjestyksessä toinen silloin vielä melko nuoreen perheyritykseen hankituista sähkögeneraattoreista. Satakunta vuotta myöhemmin Porin Voima oli jo aika iso juttu. Suosittelen museota kaikille Suomen (raskaan) teollisuuden historiasta kiinnostuneille. Nettisivuilta löytyy ensiesittely! |