17.07.2013 / Subotica, Serbia
17.07.2013 Rajanylitys Serbiaan tapahtui matkustajaystävällisesti kahden maissa yöllä. Serbian puolella passit tarkastettiin Subotican asemalla. En osaa sanoa onko Serbiassa menossa joku siirtymävaihe latinalaisiin aakkosiin, mutta aivan yleisesti ainakin pääkaupungissa tekstit (esim. katukylteissä) olivat sekä kyrillisillä että latinalaisilla kirjaimilla.
Kommentit
| 08.09.2013 19:54 | Tuukka Ryyppö: | Noinhan noin aakkosten kanssa on puljeerattu jo parikymmentä vuotta. | |
| 17.12.2015 13:45 | Antero Airola: | Latinalaisin kirjaimin kirjoitettu serbia on kroaattia. Kuvittelisin, että Jugoslavian aikana käytettiin kylteissä molempia kirjaimia, koska maan asukkaista karkeasti puolet käytti kyyrillistä ja puolet latinalaista kirjaimistoa. | |
| 17.12.2015 14:53 | Rainer Silfverberg: | Kieli on yhteinen : Serbokroatia, ja kirjaintyyppejä on kaksi. Kävin Jugoissa 1990 jolloin valtio ei ollut vielä hajonnut, mutta oli jaettu osavaltioihin. Serbian ja Montenegron puolella oli joko pelkästään kyrillisillä tai kyrilliset ensin ja latinalaiset sitten. Esim Belgradin pääaseman aikataulu oli painettu vain kyrillisillä. Kroatian puolella esim Dubrovnikissa oli joko vain latinalaiset tai sitten latinalaiset ja kyrilliset. (Käyttäjä muokannut 17.12.15 14:54) |
|
| 07.04.2016 20:59 | Simo Haavisto: | Serbokroaatti oli kyllä hiukan keksitty nimike titoismin aikana, periaatteessa toki kyseessä on yksi ja sama kieli ja ainakin suomalaisen kannalta nykyisetkin tiukoiksi vedetyt erot ovat murretasoa. Kroaatit esimerkiksi kirjoittavat rijeka, mlijeko kun serbissä on reka ja mleko. Serbia on niitä harvoja, ellei peräti ainoa kieli maailmassa, joita voi virallisesti kirjoittaa kahdella eri aakkostolla. Latinalainen aakkosto on ollut muoti-ilmiö jonkin aikaa. | |
| 07.04.2016 21:40 | Tuukka Ryyppö: | Voisiko olla, että kiinaa voi ihan virallisestikin kirjoittaa pinyinillä? Siellä pyöriessä pinyinin käyttöä katsellessa syntyi arvaus, että Kiina ehkä hieman valmistelee ainakin osittaista pinyiniin siirtymistä. Tietokoneillahan teksti kirjoitetaan joka tapauksessa pinyinillä, eli vähitellen jo alkaa olla selviö, että kaikki sen hallitsevat. | |
| 08.04.2016 10:23 | Niila Heikkilä: | Vielä 2000-luvun alussa oli jopa Venäjällä tiettyjä paineita siirtyä latinalaisten kirjasimien käyttöön. Yhtenä osasyynä oli tietysti N-liiton perinnöstä eroon pääseminen, mutta jossain määrin asiaan vaikutti myös nouseva internet- ja matkapuhelinbuumi. Kaikissa malleissahan ei aina ollut kyrillisiä aakkosia, joten tekstiviesteily oli hoidettava latinalaisin aakkosin. Kuulemma onnistui ihan hyvin. Lopulta Putin vahvisti, olikohan ensimmäisen valtakautensa lopulla, maan jäävän käyttämään kyrillisiä aakkosia. (Käyttäjä muokannut 08.04.16 10:24) |
|
| 08.04.2016 11:05 | [Tunnus poistettu]: | 7 ässää ja muutama muu juttu on vaan helpompi hoitaa nykyisillä kirjaimilla - verratkaa nyky-puolaan, aivan kauheeta tekstijä. Saas nähä siirtyvätkö EU- ja NATO-kiimaiset u krajina laiset lacinka tekstiin. | |
| 08.04.2016 18:11 | Jouni Hytönen: | Vuonna 2005 kun olin vaihto-opiskelijana Pietarissa, hommasin kyrillisiä kirjaimia tuottamaan kykenevän puhelimen. Tuolloin venäläiset kaverit kertoivat, että yksi kyrillinen merkki tekstiviestissä käyttää todellisuudessa neljä merkkiä viestistä, joten myös merkkien säästämiseksi kannatti kirjoittaa länsiaakkosilla. No, itselle ei ollut ongelmana liiallinen tekstin tuotto eli 160 merkkiä neljällä jaettunakin riitti kyllä yleensä hyvin. :) | |
| 08.04.2016 20:01 | Jouni Hytönen: | Ei tämä asia näemmä vielä täysin historiaa ole, jos hymiö saattaa käyttää peräti 60 merkkiä viestistä kerralla: http://yle.fi/uutiset/ole_tarkkana_hymioiden_kanssa__puhelinlaskussa_voi_vaania_yllatys/8791975 | |
| 09.04.2016 06:08 | [Tunnus poistettu]: | Sanompa, että vaikka mitä poliittista kantaa edustaakin, kannattaa Kyrillos Makarioksen kunniaksi nimetyt kreikan kirjaimista kehitetyt (myös latinalaiset perustuu kreikkalaisiin) kirjaimet opetella. Niin moni asia on helpompi sen jälkeen :) Muutamassa tunnissa ne oppii. | |
| 09.04.2016 20:39 | Tuukka Ryyppö: | Jouni: Jos tekstiviestissä on yksi UTF-merkki, koko viesti menee UTF:nä. Ja UTF käyttää kaksi kertaa niin paljon tilaa kuin ASCII, eli kirjaimen A-Z ja muutama lisämerkki. | |
| 10.04.2016 11:18 | Joni Lahti: | Tuukka, pistit taas vaikean ongaleman. Kyllä kai periaatteessa voisi ajatella, että kiinaa kirjoitettaisiin pinyinillä, mutta kirjoitetun ymmärtämisen kannalta asia on monimutkaisempi. Otetaan vaikka yksi merkki esimerkiksi. Merkki 马 [perinteinen kirjoitusmuoto 馬] tarkoittaa hevosta ja se ääntyy mă (tooni on matala ”kiekaisu”) mandariini kiinaksi ja máh (nouseva tooni) kantonin kiinaksi. Yhdistelmäkäytössä merkit 马力 (mǎlì) yhdessä merkitsevät hevosvoimaa. Yhdistelmä on semanttinen. Mutta merkkiä voidaan käyttää myös foneettisesti esim. 妈妈 (māmā) on äiti. Siinä on siis kummassakin tavussa yhdistelmämerkit nainen ja hevonen, jonka äännearvo on mā (korkea tooni). Yhdistelmämerkeissä 骂 (mà) (laskeva tooni) - kirota;noitua, 杩 (mà) – päätylevy ja 祃 (mà) – sodan jumalalle uhraamisrituaali; on kaikissa myös hevosen merkki mukana. Kaikki kolme ääntyvät samalla tavalla, mutta niiden kirjoitusasu erottelee merkitykset. Merkkiä voidaan käyttää myös muiden merkkien radikaalina. 骠 (biāo) – valkoinen hevonen; urhea; nopea, 骚 (sāo) - ongelma; metakka ja 骆 (luò) - sukunimi; kameli; mustaharjainen valkoinen hevonen. Näissäkin hevosen merkki on mukana, mutta ääntäminen ja merkitys ovat jo aika kaukana alkuperäisestä. Ja vielä yksi tapa. Alkuperäistä merkkiä voi käyttää mm. näiden lainattujen sanojen kirjoittamiseen: 马达 (mǎdá) – moottori, 马克斯 (mǎkèsī) - Marx ja 玛雅 (mǎyǎ) – Maya. Jotenkin on vain aika vaikea kuvitella foneettisen kirjoitusjärjestelmän soveltamista teksteissä. Ensin pitäisi muokata sanastoa niin, että erot saataisiin foneettisiksi. Toisekseen Kiinan lukuisat eri ”kielet” menettäisivät keskinäisen luettavuutensa. Vietnamin kieli siirtyi kiinalaisista merkeistä latinalaisiin kirjaimiin, mutta mukaan piti ottaa toonimerkinnät. Vietnam ei ole kiinan sukua, vaikka niin useasti luullaan useiden lainojen ja vanhan kirjoitustavan takia. |
|
| 10.04.2016 12:04 | Tuukka Ryyppö: | Se, että kielessä on homonyymejä, on ihan normaalia. Esim. suomessa kasvaa puissa newspapers, mutta silti oikeasti asia ei ole kirjoitettunakaan kenellekään epäselvä. Ja tässä suomen on kyse tilanteesta, jossa kumpikin sana on samaa sanaluokkaa - tässä substantiivi. Kun sanaluokka on eri, asiayhteys tuo merkityksen yksiselitteisesti selville. Kiinan jäykkä sanajärjestys auttaa tässä paljon. Lopuksi esimerkki suomesta: sanapari "kuusi palaa" voi suomessa tarkoittaa asiayhteydestä riippuen seitsemää eri asiaa kuten sitä, että omistamasi kuu on tulessa tai että joulupuu on tulossa takaisin. Hyvin me silti pärjäämme kielemme kanssa; ei ongelmaa. Ja - jos tässä asiassa olisi oikeasti ongelma, kiinalaiset taistelisivat sen kanssa ja nyt aina yrittäessään puhua kiroamisesta: "Hän päätylevysi minut menetettyäni kasvoni!" Kielten yhteisluettavuuden kannalta merkitys on myöskin vähäisempi. Ensinnäkin kiinassa on jo nyt melkoinen joukko aakkosia. Esim Setšüanissa (vaiko Gansun etelälaidalla? Nyt ei muista...) näkyi liikennemerkeissä jotain hieman burmalaistyyppisiä hyvin yksinkertaistettuja koukeroita ja uiguuria kirjoitetaan arabialaisin aakkosin. Toisekseen eri kiinansukuisillakin kielillä on jonkin verran erilaiset kieliopit, eli yhteisluettavuus on vain osittaista. Tilanteet, joissa merkkiä "väärinkäytetään" äänteen merkitsemiseen, sekä tilanteet, jossa hevosen merkki on mukana sanassa "ongelma", ovat argumentteja pinyinin puolesta. Ainoa oikeasti merkittävä haitta muutoksesta olisi mandariinin ja kantonin välisen ilmeisesti melko sujuvan yhteisluettavuuden menettäminen. Nähdäkseni kirjoitusjärjestelmän helpompi opittavuus pesee tämän haitan moninkertaisesti, mutta tässä toki kiinalaisten oma kanta asiaan on tärkeämpi. | |
| 10.04.2016 15:57 | Heikki Kannosto: | "Kiinan kansantasavallan hallitus on vuonna 1957 suorittanut suurisuuntaisen uudistuksen: on otettu käyttöön kaksi rinnakkaista kirjoitustapaa; toinen, lähtien vanhalta pohjalta, käyttää yksinkertastettuja kirjoitusmerkkejä, toinen on foneettista l. äänteenmukaista kirjoitusta, jossa on vain 26 eri äänteitä vastaavaa kirjainta. Nän aiotaan vähitellen totuttaa kansaa - mm. 50 miljoonaa koululaista - uuteen eurooppalaismalliseen kirjaimistoon." - Yrjö Karilas: Pikku Jättiläinen, 19. p. 1964 Maon kulttuurivallankumousko tuli esteeksi? |
|
| 10.04.2016 18:14 | Joni Lahti: | Ei ole mikään yritys onnistunut muuttamaan kiinalaista kirjoitusjärjestelmää foneettiseksi latinalaisin kirjaimin. En usko, että kulttuurivallankumous olisi ollut este. Tilanne on vain se, kiinalaisella kielialueella on noin kymmenen puhuttua kiinan kielitapaa. Kysymys on miljoonapopulaatioista. Siksi hallinto ja opetus pitävät sitkeästi kiinni yhtenäisestä logograafisesta kirjoitusjärjestelmästä. Kysymys on yhden kirjoitetun kielen ja usean puhutun kielen yhdistelmästä. En usko, että tilalle muuttuisi lähiaikoina. Onhan se selvä, että logograafinen järjestelmä on hankala. Sanomalehden kirjoittamisessa tarvitaan noin 7000 merkkiä. Lehden voi lukea juuri ja juuri osaamalla noin 3000 merkkiä. Toisaalta niiden merkityksen voi taitava lukija johtaa. Toinen tunnettu ongelma on joidenkin abstraktioiden ilmaisu loogisesti. Eduksi taas sanotaan, että tällä järjestelmällä on sinänsä helppo luoda uusia käsitteitä. Moderni versio on Charles K. Blissin kehittämä puhtaasti semanttinen graafinen merkkikieli blissymbolics. Merkkejä on noin 5000. Systeemiä on kokeiltu 1970-luvulla. Matematiikan symbolitkin ovat täysin semanttisia merkkejä. Myös ns. hymiöt kuuluvat samaan ryhmään. Englannin ja ranskan kielissä kirjoitettu ja puhuttu kieli ovat erkaantuneet toisistaan. Kirjapainon keksimisen jälkeen kirjoitusasut jämähtivät paikoilleen. Sanat painetaan ikään kuin ne olisivat logograafisia kirjaimia sisältäviä merkkejä äänneasusta riippumatta. Monet lyhenteetkin muistuttavat logograafista ilmaisua. Esim. jne ja evvk ovat sellaisia, tosin vain suomen kieltä taitaville. Muuten, pitäisi kysyä kiinaa äidinkielenä käyttävältä, mitä mieltä hän on kirjoitusjärjestelmien hyvyydestä. (Käyttäjä muokannut 11.04.16 09:36) |