02.10.2013 / Vantaa, Korso

02.10.2013 K niin kuin Korso ja R niin kuin romutus.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Korso (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Vantaa Koordinaatit: 60.35226 25.07862 [Google Maps] [Karttapaikka]
Kuvaaja: Antti Havukainen
Lisätty: 04.10.2013 21:01
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

04.10.2013 21:10 Martin Hillebard: Korson nimen sanotaan tulleen kauan sitten ruotsinkielen käsitteestä Korsrå eli että tässä olisi kauan sitten sijainnut kahden pitäjän rajapyykki.Rå på svenska = ruotsiksi.
04.10.2013 21:36 Ari Palin: Korsrå oli kolmen kunnan rajapyykki tästä vajaa kilometri länteen. Kunnat olivat Helsingin maalaiskunta, Kerava ja Tuusula. Asema kuului kokonaisuudessaan Keravan kauppalaan. Korsrå katosi kartalta 1.1.1954, kun koko Korson alue siirrettiin kuulumaan Helsingin maalaiskuntaan (nyk. Vantaa). Paikalla on edelleen 1.1.1994 paljastettu muistokivi. Vanhat rajat ovat nähtävissä esimerkiksi Radan varrella -kirjan kartassa sivulla 57.
05.10.2013 09:46 Pave Saarinen: On myös esitetty, että Korso -nimi perustuisi nimeen Korså, eli olisi ollut ristikkäiset joet (Helsingin maalaiskunnan historia). Vantaalla on vieläkin Ristipuro-niminen paikka ja asuma-alue. Tällaisia å- loppuisia on esimerkiksi Borgå, Ingå, Sjundeå. Sjundeå on siitä jännä, että harvat huomaavat sen tarkoittavan seitsemättä jokea Turusta laskien kuninkaantien eli kuriiritien varrella. Korson seudulla viljeli maata muuten kolme talonpoikaa, jotka lahjoittivat maansa kirkolle, jotta heille ja sukulaisilleen luettaisiin esirukouksia sitten kun ovat kuolleet. Kuoleman jälkeen nimittäin joudutaan kiirastuli-nimiseen paikkaan, jossa kaikkia ihmisiä kiusataan, myös niitä, jotka pääsevät taivaaseen (Dante Alighieri, jumalainen näytelmä, 1400-luku). Eräs Luther taisi kumota kuitenkin kiirastulet, en ole varma, mutta pitäjän kirkossa ei tiettävästi enää lueta talonpojille esirukouksia. Täysin ruotsinkielinen Helsinge eli Helsingin pitäjä oli. Kirkonkylässä oli kuitenkin suomenkielisten oma kirkko, jonka venäläiset polttivat ns. pikkuvihan yhteydessä.
05.10.2013 11:24 Lari Nylund: Olisikohan ollut Sm1 6009, jonka katto on kyllä kuvauksellisessa kunnossa... Siinä jää picassot toiseksi...
06.10.2013 19:25 Jimi Lappalainen: Ahaa, Sjundeå on siis seitsemäs joki Turun suunnasta. Olen miettinyt, että seitsemäs mistä.
06.10.2013 19:52 Heikki Kannosto: Kirjassa Helsingin kadunnimet (1969) - joka on tietysti kadoksissa juuri silloin kun sitä tarvittaisiin joten on pakko turvautua ulkomuistiin - esittää nimille Ingå, Sjundeå, Sibbo ja Svartså pohjaksi henkilönnimiä Inge, Sjunde, Sibbe ja Svart. Islannissa on vastaavia tapauksia joissa paikannimen aiheena on ollut ilmeisesti / mahdollisesti paikalle asettuneen suurehkon ryhmän johtaja. Sjunde on täysin mahdollinen henkilönnimenä - ruotsiksi käännetty latinan Septimus, ja omaankin alaamme liittyy muuan http://en.wikipedia.org/wiki/Septimus_No​rris - mutta seitsemyys on maallikon silmin katsoen vähintään yhtä mahdollinen.

Siitä ei ilmeisesti ole epäselvyyttä että Uudenmaan rannikko on ruotsalaisten uudisasukkaiden asuttama ja Helsingin seudulle tulleet ovat olleet helsinglantilaisia.

Mihinkähän väliin minä sen kirjan olen onnistunut tuuppaamaan? Ja ne pari muuta ja sen yhdenkin rompun... Voisikohan parvekkeen lasittaa ja lämmittää niin että siitä saisi ympärivuotisen varastotilan? Tai jos anoisi rakennusluvan erkkerin rakentamiseksi kaupungin vuokrataloyhtiön omistaman pienkerrostalon puuelementtiseinään? Vai olisiko kätevämpää ryöstää pankki tai naida rikas leski?
26.03.2018 14:31 Esa J. Rintamäki: Heikki, suosittelen rikasta leskeä. Ihannemitat: 45 - 45 - 90. Ensimmäinen 45 on 45 miljoonaa, toinen 45 on kuumetta ja 90 ikävuosia... heko heko.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!