13.09.2013 / Moskova, Venäjä
13.09.2013 TЭ3-5524. Tämä oli ensimmäisiä laajemmin tuotettuja dieselvetureita Neuvostoliitossa ja näidenkin valmistus ajoittui vuoden 1956 jälkeen, jolloin höyryvedosta päätettiin luopua. Näitä käytettiin 1990-luvulle asti ja joillain yksityisillä operaattoreilla (tehtaat etc.) näitä voi vieläkin olla käytössä.
Kommentit
| 23.10.2013 11:53 | Kimmo T. Lumirae: | TE3:n päämoottori on vastamäntämoottori, joka perustuu johonkin (en tähän hätään nyt muista, mihin) jenkkiläiseen konstruktioon. Amerikkalaista tekniikkaahan ei tarvinnut tuolloin vielä vakoilla, vaan jenkit toimittivat sitä sodan loppuvuosina ihan itse Neuvostoliittoon lease-lend -sopimuksien puitteissa. TE3:sia on romutettu Suomessa Kuusakosken, ainakin Tampereen Messukylän, toimipisteessä. |
|
| 23.10.2013 16:03 | Hannu Peltola: | Oliko näissä Fairbanks-Morsen alunperiin sukellusveneisiin suunniteltu moottori? Ei varmaan ole ollut kaukana mahdollisuus, että näitä olisi toimitettu Suomeen veljellisenä apuna kovaa korvausta vastaan 1960-luvulla. (Käyttäjä muokannut 23.10.13 16:07) |
|
| 23.10.2013 16:35 | Kimmo T. Lumirae: | Fairbanks Morse FM38D:hän se siellä paukuttaa ja malli on venäläisten mukaan 2D100, kymmensylinterinen ja teholtaan 2000 hv. Tiettävästi venäläiset olisivat kopioineet koneen lend-lease jäänmurtajissa käytetystä F-M:n koneesta, Myöhempiä versioita on käytetty mm. 2TE10 -veturissa. Sama tekniikka on kiinalaisten DF/DF3 -veturissa, joka on kopio venäläisten TE3:stä. (Käyttäjä muokannut 23.10.13 16:46) |
|
| 23.10.2013 17:27 | Jarkko Korhonen: | Mikäs historia sillä oli, että näitä tuotiin Suomeen romutettavaksi? Kouvolassa seisoi ainakin viikkoja autojenlastausraiteella tai sen liepeillä yksi tällainen riisuttuna 1980/90-l taitteessa. Mulla on epämääräinen ja huono pokkarikuva aiheesta vailla vuosilukua. Tulipa kurkattua ovesta sisäänkin. Sen muistan, että ikkunat oli poistettu ja tilalle hitsattu peltilevyt. | |
| 29.10.2013 20:23 | Eljas Pölhö: | Uusimmat tiedot mitä minulla on näistä ovat elokuulta 2009. Silloin Venäjän rautateillä oli 27 kaksoisveturia ja kolme yhden yksikön "puolikasta". Niiden lisäksi useita vetureita oli JSCo:lle läntisessä Siperiassa (firman nimen käännös englanniksi: The Railway Company of Yamal). Joitakin yksilöitä oli Azerbaijanin rautateillä (suomeksi maa taitaa olla Azerbaidžan). Useita yksilöitä on myös päätynyt eri teollisuusradoille ja monille rautatiemuseoille. Ensimmäiset 2D100-moottoriset TE3-koeveturit valmistuivat Kharkovissa 1953 ja massatuotanto alkoi siellä 1955. Höyryvetureiden valmistuksen lopettamispäätöksen johdosta 1956 uusien TE3-vetureiden tarve kasvoi ja myös Lugansk alkoi valmistaa niitä. Valmistus jatkui vuoteen 1973, mihin mennessä niitä oli tehty 6797,5 kaksoisveturia (puolikas on siis 1-osainen veturi). TE3:n rinnakkaismalli oli henkilöliikennekäyttöön tarkoitettu TE7 (valmistajina Kharkov ja Lugansk 1957-1964). |
|
| 29.10.2013 22:50 | Jorma Rauhala: | Edellä mainittiin suomeksi jotakin että erään A-maan nimi lienee suomeksi eri kuin ruotsinkielessä, kylläkin A-jne... Todetaan tähän lisäksi, että "Kharkov" on suomeksi Harkova. | |
| 29.10.2013 22:58 | Toni Lassila: | Hieno veturi kyllä on. Upea väritys ja ulkomuoto. Ryssän koneet ovat kyllä mahtavia! En tiedä, miten he ovat osanneet tehdä niin suuria ja mahtavia koneita. (Käyttäjä muokannut 29.10.13 22:59) |
|
| 29.10.2013 23:37 | Topi Lajunen: | Azerbaidžan on suomeksi juurikin Eljaksen mainitsema Azerbaidžan. Sen sijaan mikään maa tai kansallisuus ei ole asiallisessa tekstissä millään kielellä "Ryssä". | |
| 30.10.2013 00:03 | Tero Korkeakoski: | Aika pieni äänne-ero on kuitenkin Росси́я:lla ja Ryssällä. Periaatteessa Ryssä on haukkumanimi vaikka se tuleekin suoraan maan nimestä, toisin kuin esimerkiksi Hurri. | |
| 30.10.2013 00:28 | Leo Männistö: | Mitenkäs esimerkiksi kirjalilija Wladimir Kaminerin Berliinissä pari kertaa kuukaudessa järjestämä tapahtuma Russendisko, joka kääntyy muotoon Ryssändisko? Myös asiatekstissä. | |
| 30.10.2013 16:11 | Joni Lahti: | Itse asiassa sana ryssä ei ollut aiemmin ladattu kovin kielteisillä sävyillä. Vasta sortovuodet ja itsenäisyyden ensimmäiset vuosikymmenet antoivat sanalle haukkumanimen arvon ryssävihan noustessa. 1800 luvulla maata kierteli laukkaryssiä myymässä sitä sun tätä eikä itse sanaa pidetty mitenkään halventavana. 1918 sodassa syntyi valkoisella puolella käsite punaryssä, jolla tarkoitettiin vastustajia kokonaisuudessaan, myös suomalaisia punaisia. | |
| 30.10.2013 16:18 | Toni Lassila: | Mielestäni "ryssä" ei ole haukkumanimi, kuten ei ole "jenkkikään", mutta "nigga" ja "neekeri" ovat. | |
| 30.10.2013 16:32 | Topi Lajunen: | Olennaista ei kuitenkaan ole kirjoittajan itsensä mielipiteet, vaan kirjoituksen kohderyhmän (enemmistön) mielipiteet. |