28.10.2013 / Toijala

28.10.2013 Tyylipuhtautta laituriopasteessa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Toijala (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Timo Keski-Petäjä
Lisätty: 28.10.2013 18:42
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

28.10.2013 22:02 Jorma Rauhala: Miksiköhän Akaassa, puhtaasti suomenkielisessä kunnassa (asukkaita 17121, joista ruotsinkielisiä 35), on laiturikilvessä Helsingen lisäksi tuo Helsingenkoski? Mutta ei Tammerin suuntaan kuljettaessa.
28.10.2013 22:10 Jimi Lappalainen: Ehkä Tammerfors -teksti tulee vuorotellen esiin Tampere -tekstin kanssa?
29.10.2013 00:03 [Tunnus poistettu]: Jep, vaihtelee Tampere tekstin kanssa, koska ei mahdu näyttöön pienentämättä fonttia.
29.10.2013 21:20 Ari Palin: Otetaankohan raidenäyttöjen vaunujärjestysgrafiikassa jo huomioon Edo-junat?
29.10.2013 21:43 Timo Keski-Petäjä: Tarvettahan tälle ei välttämättä ole? - Noista IC2 165 oli Edo-ohjausvaunulla varustettu, ja siinä oli normaalisti numerona 1. - Näyttäisi alustavasti siltä, että ainakin pääradalla Edo on Helsinkiin päin mentäessä aina se pää, joka ajaa lähimmäs aseman päätyä. Olisihan se sikäli loogista, että veturi ei esim. vikaantuessaan joudu "pussiin" rungon taakse.
29.10.2013 22:20 Ari Palin: Tarkoitin sitä, että veturi olisi merkitty siihen päähän junaa, jossa se todellisuudessa on. Eli kun IC2 166 saa Edon, veturi esitettäisiin grafiikassa kuutosvaunun puoleisessa päässä. Lisäksi selvyyden vuoksi grafiikassa voisi Edo-junissa ykkösvaunulla olla nokka. :) Toisaalta grafiikassa veturi aina etupäässä näyttää junan kulkusuunnan, josta matkustajat voivat päätellä. mikä vaunu on junassa ensimmäisenä ja mikä viimeisenä. Matkustajien ei voine olettaa tietävän, että Edo on Helsinkiin päin mennessä etupäässä. Jos olen oikein ymmärtänyt, kaikissa Edo-junissa Edo tulee olemaan aina Helsingin puoleisessa päässä.
(Käyttäjä muokannut 29.10.13 22:28)
30.10.2013 07:04 Timo Keski-Petäjä: Tuossa grafiikassahan Edo-vaunullakin on oma numeronsa, ja lisäksi tuo "nokka" vain on aina kulkusuuntaan; matkustaja ei tiedä sen olevan ohjausvaunu, ennen kuin se vilahtaa asemalla ohi. - Matkustajan näkökulmastahan "nokka" infotaulun junan rungossa on vain junan kulkusuunnan merkki (oudolla asemalla monet eivät edes miellä junan tulosuuntaa asemalle muuten). Kulkusuunnan symboli "kiinnittää" taululla näkyvien kirjainten avulla vaunut laiturin vastaaviin kirjainalueisiin ja auttaa hakemaan suurinpiirtein oman vaunun paikan. - Varmaan Edojen yleistyessä moni miettii mielessään, että mitenkäs se nyt peruuttamalla tulee :)
(Käyttäjä muokannut 30.10.13 07:05)
30.10.2013 10:06 [Tunnus poistettu]: Varmaan tulee myös tapauksia asemilla jossa on junakohtaus kun matkustaja tulee hiukan myöhässä juosten, katsoo kiireesti "kumpi se Helsingin juna onkaan, tuossa on veturi tässä päässä joten sen on pakko olla tuo toinen" jne... Kumma muuten ettei ennen-kaikki-oli-paremin porukka ole valittanut kovinkaan paljon miten aivan hirveätä on kun junissa on ohjausvaunut ja veturi työntää, viherpipertäjien salajuonia taas, ei vaan Kekkosen aikaan tällaista.
30.10.2013 11:01 Eljas Pölhö: Urho Kekkonen oli 4-vuotias kun maailmalla alkoi liikkua ohjausvaunullisia junia höyryvetureiden työntäminä. Sehän on vain hyvä, että Suomikin on vihdoin päässyt mukaan nykyaikaisempaan junaliikenteeseen.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!