??.05.1981 / Hyvinkää asema
??.05.1981 Kun 3040:een oli asennettu jarrutusenergiaa mittaava kWh-mittari, niin Hyvinkäälle tehtiin koeajo, jossa todettiin kaiken toimivan kuten pitääkin ennen veturin asettamista aikataulunmukaisiin juniin. Koeajolla 3040 jarrutteli sähköjarrulla vetävän veturin perässä.
Kommentit
| 11.11.2013 10:45 | Niila Heikkilä: | Sinulla on Jukka erittäin hieno ja nostalginen kuvakertomus sähköjarrukoeajoista. Täytyy todeta että melkoinen sattuma kun näistä koeajoista täysin tietämätön harrastaja kuvaa juurikin saman veturiyksilön sähköjarrutusta yli 32 vuotta myöhemmin http://www.vaunut.org/kuva/87535 | |
| 11.11.2013 16:24 | Martin Hillebard: | Sr 1 -vetureista ei ole kai meediassa julkaistu paljoakaan teknistä tietoutta, ja vielä vähemmin tällaista veturin päällä -havaittua. Toisin kuin 1950/60- lukujen taitteessa ensimmäisistä raskaista linja-dieselvetureista vielä enemmän tai vähemmän protyyppi -koeaikoina. Toisaalta monelle rautatiealan sekä ammattilaiselle, että harrastajalle Siperian sudet olivat aika kuuma peruna purtavaksi kun niitä oli alettu toimittaa. Yleinen käsitys oli, että täten tapettiin suomalainen sähköveturi-teollisuus jo ennen sen syntymääkään. Kyllä, kuvasarja on mielenkiintoinen. Kaikkien näitten vuosien jälkeenkin - tai ehkä juuri siksi. (Käyttäjä muokannut 11.11.13 16:25) |
|
| 11.11.2013 19:47 | Jukka Ahtiainen: | Kiitos. Linkin kuva herätti mukavia muistoja varsin tehokkaasti. | |
| 11.11.2013 21:05 | Kimmo T. Lumirae: | Näin varmaankin tehtiin, Martin. Ruotsalainen ASEA oli tyristorikäyttöjen alan huippuosaaja maailmankin mittakaavassa ja ASEA suunnitteli ajomoottorikäytöt ruotsalaiseen X1-lähijunaan ja siitä tuli hyvä. Sitten Valmet rakensi sähköjunan, johon Strömberg suunnitteli sähköt (toki saaden tiettävästi konsulttiapua ASEAlta) ja siitä tuli valovuosia edellä aikaansa oleva ja vielä parempi kuin ruotsalaisjunasta, ainakin joidenkin lähteiden mukaan. Sitten ASEA suunnitteli osaltaan ruotsalaisen Rc:n, joka oli epäilemättä maailman modernein sähköveturi. Ja jos Suomeen olisi suunniteltu kotimainen sähköveturi, niin se olisi luultavasti ollut [ ] (täydennä puuttuvat sanat makusi mukaan. ) Mutta Sr1 ei sitä kyllä todellakaan ole. |
|
| 11.11.2013 22:08 | Petri Nummijoki: | Matkustajan näkökulmasta X1 vaikuttaa kirveellä veistetyltä Sm1-2-juniin verrattuna, joten en ihmettele, jos joku on kehunut suomalaista paremmaksi. Mutta suhtautuisin epäillen siihen, että kotimainen sähköveturi olisi ollut Rc:tä parempi tai edes tasavertainen, vaikka varmaa vastausta emme saa koskaan tietää. Kotimaisen tehoksi kai kaavailtiin noin 4000 hv Rc:n 4900 hv vastaan ja kotimaisessa luultavasti säätö olisi ollut telikohtainen päätellen Sm1-2-junien ja Sr1:n ratkaisuista, kun Rc:ssä säätö on akselikohtainen. Näillä perusteilla kotimainen olisi melko varmasti jäänyt ainakin suorituskyvyltään toiseksi ja se on jo aika olennainen mittari. | |
| 14.11.2013 14:48 | Martin Hillebard: | Kirveellä veistetty on aika osuva kuvaus X1 -junayksiköistä - ainakin sisustus oli mielettömän kolkko sekä mitä muotoiluun, että värien valintaan tuli. - Jos ensimmäisten sähkömoottoriVAUNUyksiköitten hankintaan Suomeen olisi myös sekoitettu idänkauppa-politiikkaa, niin millähän me olisimme kolistelleet ensimmäiset pari- kolme vuosikymmentä? Riikan vaunutehtaan RVR vehkeillä? Onhan niihinkin tullut tutustuttua, sekä mm. Eesti Elektriraudtee'llä, että myös tällä sivustolla. Kyllähän ne tehtävänsä täyttivät, mutta viimeistely "finish" oli vähän sitä että näkyi "työkirveen jälki". Mitä kotimaisesta sähköveturista olisi lopulta kehkeytynyt en uskalla arvioida vaikka epäilen että kyllä korkealaatuista. Ainoa dokumentaatio minkä niiltä ajoilta muistan oli yksi lehdessä julkaistu sivu- yleiskuva joka piirustus sekin ehkä oli nk taiteilijan näkemys asiasta. Totta ... emme saa koskaan tietää. |
|
| 15.11.2013 11:00 | Tuukka Ryyppö: | RVR:n kalustossa on kyllä aivan järkyttävät kulkuominaisuudet. Joka on ajanut jotain rataosuutta ensin RVR:läisellä ja sitten perään modernilla kalustolla, tuntee eron. Ja se ero on _suuri_. |