12.11.2013 / Seinäjoki tavara

12.11.2013 Nokka lytyssä.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Teemu Hurskainen
Kuvasarja: Ylistaron onnettomuuspendo Seinäjoella.
Lisätty: 12.11.2013 16:04
Muu tunniste
Sekalaiset: Onnettomuus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

12.11.2013 16:55 Tommi K Hakala: Ei taida ihan pian palata liikenteeseen :I
12.11.2013 17:19 Tuukka Ryyppö: Eli loppu hyvin, kaikki hyvin?
12.11.2013 20:16 Ossi Hakkarainen: Katolla harakat nokkimassa viljaa. :)
12.11.2013 20:21 Toni Lassila: Viljaa näkyy ohjaamossakin. :DD
12.11.2013 20:27 Jaakko Hakala: Harvinaisia kuvia nämä kaikki, ihan kiva että on dokumenttia siitä, miten tässä vakavassa onnettomuudessa Pendolle oikein kävi.. Onneksi vakavilta henkilövahingoilta. Ihan hyvin on pendo sinänsä kestänyt, että keula on tullut sisään melkein ohjaamon ovelle asti, eikä siitä edemmäs.
12.11.2013 20:39 Ossi Hakkarainen: Junat suunnitellaan siten, että joku osa siitä absorboi voiman menemällä ruttuun. Muodonmuutosalueet siis. Pendossa se ei oikein muukaan pysty olemaan kuin ohjaamo ja tätä varten ovesta onkin varsin nopea poistua matkustamon puolelle turvaan.
12.11.2013 20:49 Mikko Mäntymäki: Samanlaisia kuolemanloukkuja nuo päätyohjaamoiset ovat.
12.11.2013 20:57 Ossi Hakkarainen: Keskiohjaamoinen moottorijuna olisikin melkoinen kapistus. ;)
12.11.2013 21:02 Samppa Maunuksela: Eihän toi nyt pahasti ole läjässä kun vertaa tähän http://vaunut.org/kuva/48724?paik=Huovin​tie Silloinhan törmäys on ollut ihan vastaava, tosin kyseessä oli sillä kertaa herneet. Ja osuiko juna vetoautoon eikä perävaunuun Huovintiellä?
12.11.2013 21:02 Elias Murto: Ihan kaikkia päätyohjaamoisia ei voi kuolemanloukuiksi nimittää. Dr12:n ohjaamo on melko turvallinen. Hurun perässä olevassa matkustajavaunussa onkin sitten tilanne vähän toinen.
12.11.2013 22:10 Jouni Hytönen: Tämä yksikkö joutui jo toisen kerran tasoristeysonnettomuuteen. Edellinen tapaus sattui Niemisjärvellä, jossa henkilöauto päätyi junan kylkeen.
12.11.2013 22:40 Teemu Sirkiä: Menee se Dr12:kin kasaan, jos huonosti käy: http://vaunut.org/kuva/68352
13.11.2013 00:45 Jorma Toivonen: Mielleyhtymä tulee Dr13:sta, tuolloinhan Hyvinkään konepajalla odotteli valmiita ohjaamoita siirrettäväksi vaurioituneiden tilalle - ehkä tässäkin ennekointi nopeuttaisi rungon palauttamista liikenteeseen (tosin kuvista ei selvinne yksikön muita saamia vaurioita).
13.11.2013 10:02 Jouni Hytönen: Oliko siellä tosiaan ihan rivissä myös käyttämättömiä ohjaamoita? Muistan puhutun, että Tampereella 1.6.1989 tuhoutuneen Dr13 2342:n ehjänä säilynyt toinen ohjaamo kierrätettiin 2302:een, jonka ohjaamo romuttui tasoristeysonnettomuudessa ja jonka jälkeen 2302 saneerattiin sarjansa ensimmäisenä. Olisiko hylätyistä otettu ohjaamoita talteen jo aikaisemmin?
13.11.2013 10:09 Juhani Pirttilahti: Valmet on tyypillisesti tehnyt muutamia ylimääräisiä keularakenteita kaikkien toimituksien yhteydessä.
13.11.2013 14:45 Petri P. Pentikäinen: Ei keskiohjaamoinen moottorijuna itse asjassa olisi mitenkään melkoinen kapistus. Eihän kuljettajalla ole oikeastaan mitään muuta syytä sijaita junan keulassa kuin radan visuaalinen tarkkailu. Sen voisi toteuttaa myös monitorilla, missä tahansa kohtaa junassa sijaitsevassa ohjaamotilassa. Näin tarvittaisiin kahden sijasta yksi kallisarvoinen ohjaamo. Tai ei välttämättä yhtään, jos kuljettaminen suoritetaan etätyönä.
13.11.2013 16:39 Ari Palin: Tässä yksi Valmetin tekemä ylimääräinen keularakenne: http://vaunut.org/kuva/26332
13.11.2013 18:28 Olli Keski-Rahkonen: Sepä ei ole ylimääräinen – nimittäin linkkisi M3:n keula – vaan alkuperäisestä metrovaunusta säästetty osa.
13.11.2013 19:21 Ari Palin: Nyt kävi niin, että sekoitin M3:n jostain syystä ns. nokkajunaan eli 103:een (nokkajunia olivat 101-106). M3 taisikin kuulua kolmen kaksivaunuisen yksikön koejunasarjaan, jolla ajeltiin Siilitien koeajoradalla 1970-luvun alussa. Niinpä tämä kyseinen keula ei liene edes yhteensopiva M100-sarjan kanssa eikä sitä voitaisi siten käyttää varakeulana. Tämähän on melko erinäköinenkin kuin niissä. Kiitos korjaavasta tiedosta.
(Käyttäjä muokannut 13.11.13 19:21)
14.11.2013 10:44 Timo Järvi: Italialaista laatukuraa kromilistoineen päivineen. Kuljettajan kannalta vähemmän turvallinen paikka, mikäli jotakin sattuu.
14.11.2013 11:00 Juhani Pirttilahti: On kuitenkin jonkin verran turvallisempi kuin tämä kotimainen vaihtoehto: http://vaunut.org/kuva/48727
14.11.2013 20:15 Juha Vuorinen: Ihan uskomatonta, että täällä huudellaan kuolemanloukusta ja italialaisesta kurasta, vaikka kalusto on toiminut juuri suunnitellulla tavalla. Mihin se törmäysenergia pitäisi absorboida, jos ei tuohon päätyyn? Sitä varten siinä ohjaamon ovessa on ryntäyskahva, että kuljettaja poistuu ko. tilasta turvaan. Eipä nyt ihan heti tule mieleen toista ratkaisua, joka paremmalla todennäköisyydellä oleellisesti vähentäisi kokonaisvahinkoja. Vai olisiko parempi valaa ohjaamo Lokomolla pataraudasta ja antaa matkustamon rakenteiden myötää?
14.11.2013 20:48 [Tunnus poistettu]: Juha hyvä, et ole tainnut oivaltaa että kaikki kotimainen on aina parempaa kuin mikä tahansa ulkomainen. Varsinkin jos kyseessä on etelässä, idässä tai lännessä oleva ulkomaa. Pohjoisessa olevaa ulkomaata voidaan ehkä hyväksyä, mutta toisaalta, kyllähän ne norjalaisetkin tiedetään, kylpevät öljyssä ja vievät meille kuuluvat hiihtopalkinnot.
15.11.2013 02:12 Mikko Mäntymäki: Eiköhän sen heikomman osapuolen pitäisi ottaa koko isku vastaan. Tälläistä ohjaamon romuttumista ei olisi tapahtunut jos Sm3 sijaan veturina olisi ollut Dr12:n.
15.11.2013 09:43 Jouni Hytönen: Tällä logiikallahan jotkut lehdissäkin sanovat ostaneensa katumaasturin, koska se on turvallinen. Voi siis hölmöillä vapaasti, itse on ainakin turvassa. Kunnes joku käynnistää jälleen uuden varustelukierroksen ja taas pitää ostaa isompi möhköfantti kokeakseen olevansa turvassa.
15.11.2013 12:29 Heikki Halonen: Mikko: Entäs sitten, jos vastapuolena on esim. siltapilari?
15.11.2013 14:46 Tunnus poistettu: Törmäysturvallisuuden suunnittelussa on kansainvälisesti ottaen kahta koulukuntaa, toinen nojaa törmäysten ehkäisemiseen, toinen ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet lentokoneen suoraan törmäykseen saakka. Viimeksi mainittu jenkkityylinen käytäntö johtaa raskaisiin juniin, jotka vaativat isotehoiset koneet ja ovat silti onnettomia kiihtyvyydessä. Jenkit itse kritisoivat voimakkaasti "panssarijuniaan" ja kadehtivat eurooppalaista kevyttä kalustoa. Silloinkin kun Jenkit tilaavat esimerkiksi Stadlerin kalustoa, niihin pitää saada metrin pituinen umpiteräksinen lisäpuskuri murskaamaan kaikki tielle eksyvä. - Tässä tapauksessa rekkaa ei voi sanoa heikoksi osapuoleksi, sillä suora osuma >60 tonnin viljarekkaan voi aiheuttaa yhtä hyvin myös kiskoilta suistumisen. Silloin OTKESilla on jo tähdellisempääkin tekemistä, kuin miettiä miksi ohjaamo meni rusinaksi.
15.11.2013 16:47 Mikko Mäntymäki: Jyväskylässä se nähtiin mitenkä Sr1:lle kävi kun otti yhteen siltapilarin kanssa. Minun käyttööni sopisi paremmin neliveto lava-auto sillä pääsee vaikeistapaikoista pois tietenkin suojaus ettei peurat tule nokkapellille, lisäpitkät ja työvalot joita tietenkin pidetään päällä ellei kukaan tule vastaan, hitot mitä laki sanoo pääasia on että itse näkee. Jos on enemmän kuljetettavaa raakapuuta niin naapurin traktori lainaan. En tosin halua mitään jenkkikasia joka kuluttaa 30l/100km, omamielipiteeni on se voimaa ei ole koskaan liikaa, mitä enemmän sen parempi kunhan ei lopu pahassa paikassa kesken. Hurussa oli se hyväpuoli jos vastaan tulee 150 tonnia painava Hr1:n aina voi mennä konehuoneen puolelle.
15.11.2013 16:57 Joona Kärkkäinen: Mikon ylläoleva teksti toimikoon hyvänä esimerkkinä kusipäisyydestä.
15.11.2013 17:23 Mikko Mäntymäki: Kyse ei ole kusipäisyydestä maaseudulla on toiset tarpeet kuin kaupungissa. Maaseudulla etuvedolla ei pääse mihinkään yöllä ei tarvitse sataa kuin 100mm3 vettä sänkipellolle jää pelkällä autolla jumiin. Ketä se haittaa että pitää työvaloja päällä jos tiellä kulkee 1-2 autoa tunnissa. Joskus on parempi oikaista lakipykälissä ettei tarvitse tehdä turhaa työtä, varsinkin jos se ei vaaranna muita, silloin oikaisija on vastuussa tekemisistään.

Kaupungeissa katumaasturit toimivat vain k*****njatkeina koska jos niillä menee pahaan paikkaan niistä loppuu maavara kesken.

Minä kiskon 850 volvolla+peräkärryllä rankapuuta pellonreunoista mutta nyt ne hommat ovat tauolla koska odottelen maan jäätymistä.
(Käyttäjä muokannut 15.11.13 17:25)
16.11.2013 00:27 Niila Heikkilä: Jyväskylän tapauksessa oli kyse varsin epätyypillisestä törmäyssuunnasta ja vastapelurista. Sr1 törmäsi katto edellä kiinteään esteeseen eli täysin joustamattomaan siltapilariin, joten sitä on vaikea verrata mihinkään tyypilliseen rekka- ja tasoristeyskolariin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!