28.02.1988 / Brandenburg, Itä-Saksa
28.02.1988 Itäsaksalainen raitiovaunu menossa sillalle
Kommentit
| 22.11.2013 13:42 | Heikki Jalonen: | Ah. Tässäpä myös hieno näyte demokraatisemman Saksan arkisesta liikennerealismista. Raitiovanun takalyhdyt ovat epäilyttävästi Trabin tuikkuja muistuttavat, vaunua on varmaan modernisoitu (moneenkin kertaan) ja ulkovarustelu on matkalla muuttunut. Moskvits on puolestaan räyhäkkää 1500-mallia, politrukkitason peli. Se olisi nopeuskisassa vakava haastaja toisessa kuvassa näkyvälle Dacia 12:lle. Jos vain pysyisi tiellä... Raitiovaunun ja Mossen värit sitten: miten ne sattuvatkin olemaan niin samalla värikartan suoralla. Vaunu on vastamaalattuna ollut varmasti vielä lähempänä samaa sävyä kuin auto. Ja molemmat pysyvät asiallisen tiukasti SED:n määrittelemän graafisen ohjeiston linjoilla: turvallisesti siellä tylsän ja ikävän välimaastossa. Ja kuvan ainoa väriläiskä on - yllätys, yllätys, kieltomerkki. Mossen epäilyttävän kirkasta oikean puolen vilkunlasia emme ilmianna. |
|
| 22.11.2013 15:19 | Petri P. Pentikäinen: | Se, että usein onnistuttiin laatimaan värejä, jotka olivat lähes värittömiä, oli kiehtova yksityiskohta kyseisessä yhteiskuntajärjestelmässä. | |
| 22.11.2013 15:49 | Arto Hellman: | Brandenburg 272 (1986 - 1998): CKD 1967 - 1998, ex Halle 431 (1967 - 1986) Nyt yksityisomistuksessa Hallessa (siis edelleen olemassa)! |
|
| 22.11.2013 17:32 | Tuukka Ryyppö: | Joukkoliikennevärityksen osalta en kyllä syyttäisi DDR:n hallintoa, koska väritys keksittiin jo ennen II maailmansotaa. | |
| 22.11.2013 18:04 | Joni Lahti: | Toveri-Saksassa oli autoilla selkeä rankin. Kansa ajoi - jos yleensä ajoi - Trabantilla. Sitten tulivat arvossa Wartburg, Moskvitsh, Lada, Skoda, Volga ja lopulta Tatra ja erilaiset Zis tai Zil mallit. Käytössä oleva auton merkistä voitiin nähdä, oliko toveri tasa-arvoisempi kuin muut ja mikä hänen asemansa yhteiskunnassa oli. Tatrat ja huippu neuvostoautot olivat mustia, muut kermanvärisiä, taivaansinisiä/harmaita jne - siis värillisiä. | |
| 22.11.2013 19:04 | Samppa Maunuksela: | Nyt on unohtunut yksi tai oikeastaan kaksikin autoa. Fiat 125p ja FSO Polonez, olleet varmasti Ladan kanssa samassa mittapuussa. | |
| 22.11.2013 20:44 | Markku Blomgren: | Eihän demokraattisessa saksassa ollut käytössä vasemman puoleinen liikenne? Vai oliko? Vai ohittaako Moskvits vain raitiovaunua? Liekö raitiovaunu jollain ympyrälinjalla kun sillalla on vain yhdet kiskot? | |
| 22.11.2013 21:15 | Joni Lahti: | OK. Lisätään listaan vielä Fiatin eri versiot, vaikka ei niitä paljoakaan näkynyt. Itä-Berliinin taivas oli päivisin sinisen verhon peitossa, kiitos kaksitahtiautojen, lähinnä Trabantien. Liikenne oli yksiselitteisesti oikeanpuoleista, ellei sitten joidenkin toverien kohdalla asia ollut toisin.... | |
| 23.11.2013 00:23 | Kimmo T. Lumirae: | Oliko DDR:ssä todella "normaalisti" (nimitä tässä nyt normaaliksi autokauppaa, jossa jono oli 15 vuoden mittainen) saatavana muuta kuin Trabantia ja ehkä joillekuille Wartburgia? Oliko DDR:ssä Ladaa, Mossea, Skodia tai Polski-Fiatia tai Zastava eli 128 Z -Fiatia? | |
| 23.11.2013 08:29 | Samppa Maunuksela: | Niin sitähän ei tiedä mistä ne maahan tuli. Ts. ovatko olleet alunperin "puoluepamppujen" autoja tai sitten vähän ahkerampien työn sankareiden autoja. Televiissiosta on joskus tullut ohjelmia "harppi- Saksan" viimeisistä ajoista ja länteen pakenevien "ossien" sumassa on edustettuna koko Itä- Euroopan autotuotanto. Sellainenkin uutiskuva on missä 125p On osunut keskelle liikenteenjakajaa. Yksi unohtu, itselläni on semmoinen paperikuvassa missä on myös Trabant ja Wartburg. ZAZ. |
|
| 23.11.2013 10:55 | Tuukka Ryyppö: | Markku: On olemassa ratikkaratoja, joilla ajetaan samaa raidetta kahteen eri suuntaan. Helsingissäkin oli moinen Ruoholahdessa ihan sähköistettynäkin. | |
| 23.11.2013 12:39 | Joni Lahti: | Ladoja oli, mutta ne olivat kyllä jo edustavia ajopelejä. Ulkomaalaisia virallisia vieraita kuskattiin ns. parempiin kekkereihin mustilla Tatroilla, jotka olivat ylellisiä. Sellaista kansan mies ei olisi saanut edes jonottamalla koko ikänsä. | |
| 23.11.2013 14:26 | Eljas Pölhö: | Viime vuosina on ilmestynyt useita saksalaisia autokirjoja, joissa käsitellään autojen valmistusta ja maahantuontia DDR:n ajalta. Kotoa löytyi yksi, Kraftfahrzeuge der DDR (Werner Oswald, 1998 Motorbuch). Siinä ei kerrota tuontimääriä, ainoastaan eri mallien hinnat DDR:n markoissa. Suurin määrä tuontiautoja tuli Neuvostoliitosta ja sitten Tsekkoslovakiasta. Puolasta, Romaniasta ja Jugoslaviasta tuli vain vähäisiä määriä. Hintaesimerkkejä (DDR Mark(: Skoda S 105L = 18 415 (1982) Tatra 613 = 50 000 (1973-1990), noin 300 autoa kaikkiaan Polski-Fiat/FSO 125 p = 23 500 (1973-1979) Dacia 1300/1310 = 23450-24950 (1973-1984) Zastava 1100 = 22 900 (1980-1981) GAZ M24 Wolga = 28 000 (1972) Moskwitsch 412 = 18 500 (1972) Moskwitsch 2140 = 18622 (1976) Zaporoshets 968 S = 11 947 (1974) Lada VAZ 2105 (Lada 1300) = 23 650 (1982-1988) Lada VAZ 2121 (Lada Niva) = 37 090 (1988) ZIL 4104 (ZIL 115) = 1,2 miljoonaa (puoluepamppujen lisäksi muut saivat ostaa vain pamppujen käytettyjä; koskee myös ZIM, Tatra, Tschaika) Erich Honecker sai ostaa myös Volvo 264 ja Citrën CX. Poliisiautoiksi tuli myös Volvo 164 ja 264. Vertailuksi jotain omia merkkejä: Trabant P601 S de Luxe Limousine = 10 952 (1982) Wartburg 353 Limousine Luxus = 17 950 (1967) Wartburg 353 Tourist S = 20 770 (1986) |
|
| 23.11.2013 15:08 | Kimmo T. Lumirae: | Erittäin kiintoisaa tietoa. Trabin yläpuolella lähimmät ovat kyllä masentavaa luettavaa: noin 17000-18000 ddr-markkaa, niin sai valita Mossen, Skodan tai Warren väliltä. Vielä 23000 ei auttanut juurikaan; Polski-Fiat; Zastava tai Dacia, mutta ehkä mieluimmin sitten jo Lada. Mutta saatavuus ilmeisesti oli ainakin vaikea ellei surkea, koska Trabantiakin joutui jonottamaan iät ja ajat, muistaakseni puhuttiin 15 vuoden jonoista. Nuo Tatrat olivat kyllä melkoisia pelejä: ilmajäähdytteinen 3,5 -litrainen V8 takana ja italialaisen muotoilema kori. Valmistusmäärät olivat kuitenkin varsin vaatimattomia. |
|
| 23.11.2013 15:53 | Joni Lahti: | Tatran 613-2 vuoden 1981 mallin koneesta lähti 123,5 kW (168 hv) ja vääntöä löytyi 270 Nm/3500 rpm. Kohtuulliset hyvät arvot tuon ajan vapaasti hengittävälle moottorille. Nopeuskin saattoi nousta aina 190 km/h saakka. Piirros auton rakenteesta löytyy linkistä http://tinyurl.com/pmb9xhg Jotenkin Tatrasta tulee mieleen Citroënin ID ja DS mallit, vaikka peruskonstruktio onkin aivan erilainen. Samaa ylevyyttä niissä oli ja kyyti oli tosi hienoa. |
|
| 23.11.2013 16:44 | Oskari Kvist: | Aiheeseen liittyvää videomateriaalia humoristisessa Top Gearin Brittihengessä: http://www.topgear.com/uk/videos/communist-cars-1 ja http://www.topgear.com/uk/videos/communist-cars-2 :) | |
| 23.11.2013 16:47 | Oskari Kvist: | Noissa Top Gearin videoissa mm. Ladan taustaa, erilaisten itäblokkiautojen ominaisuuksia ja Volgalla ajelua. (Käyttäjä muokannut 23.11.13 17:08) |
|
| 23.11.2013 17:04 | Toni Lassila: | Joo, tuo on hauska, tuli TV:stä vissiin pari vuotta sitten. | |
| 23.11.2013 17:56 | Samppa Maunuksela: | Tässä ihan oikeaa koeajoakin eikä pelkästään sketsiä kakaroille jotka ei edes muista koko DDR:ää jos muutenkaan tietävät asiasta muuta kuin nimen. Yhteistä tälle ja tuolle Top Gearin "kommunistiautotestailulle" on se et kumpikaan autoista ei ole kuitenkaan "derkkulaista" alkuperää. http://www.youtube.com/watch?v=LMKRhMBvkOc | |
| 23.11.2013 19:20 | Heikki Kannosto: | Pitäneekö paikkansa se tieto että käytetystä Trabista tai Warresta sai maksaa enemmän kuin uudesta kun ei sitä tarvinnut viittätoista vuotta odottaa...? | |
| 24.11.2013 00:56 | Leo Männistö: | Varmasti pitänee. Muuten, eliitti tosiaan ajoi (tai heitä ajettiin) Volvoilla, loppuaikoina esimerkiksi 760 Langeilla. Ja tekihän Volvo myös noin 1000kpl erän 244 DLS-mallia hintaan 42800 markkaa. Ongelmahan DDR:ssä taisi lähestulkoon aina olla se, että kyllähän ihmisillä rahaa oli, mutta ei tuotteita joita rahalla ostaa. (Käyttäjä muokannut 24.11.13 00:57) |
|
| 24.11.2013 13:41 | Kimmo T. Lumirae: | Ja kun ulkomaankauppa länteen ei käynyt (kuka hullu olisi ostanut ddr:läisiä romuja, kun kunnollisiakin oli saatavissa...juu, tiedän, Suomessa Wartburgin ja kodin pienkoneiden kauppa kävi hyvin :o} ), oli DDR:ssä jatkuva pula paitsi länsivaluutasta, myös mm. kivihiilestä, autoteräksestä ja kuparista; nämä puutteet määrittelivät pitkälti DDR:n politiikan automallien ja rautateiden vetovoimaratkaisujen suhteen. Länsivaluutasta oltiin valmiita maksamaan itämarkoissa paljon: niinpä PIKO:n pienoisrautatietarvikkeita valmistettiin ja viimeisteltiin hitaasti ja hartaasti käsityönä, jonka valtio maksoi markkoina, jotta niistä saataisiin edes vähän länsivaluuttaa, jolla sitten ostettiin esim. johtajistolle mainittuja Volvoja. Mersujahan ei voitu poliittisista syistä ostaa. Liekö legendaa tarina, jonka mukaan länsisaksalaisautolehdessä oli ollut vertailu Mercedes vastaan Wartburg eli parhaat autot Innengrenzen molemmilta puolilta ja itäsaksalaislehti oli tehnyt aiheesta artikkelin, jossa oli kertonut vertailun tuloksista: "Isänmaamme loistava vientimenestys Wartburg sijoittui vertailussa toiseksi, kun taas mukana ollut Mercedes jäi toiseksi viimeiseksi!" |
|
| 24.11.2013 15:40 | Joni Lahti: | Vielä kerran - vaikka olenkin jo sivupolulla - ”rakkaasta” Itä-Saksasta, jossa läntiset kansantalouden lait eivät toimineet tavaran arvon ja hinnan välistä suhteessa. Tavaran arvon mitta on marxilaisen taloustieteen mukaan sen tuottamiseen tarvittava yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Jos auton tuottamiseen kuluva yhteiskunnallinen työaika puolittuu vaikkapa 500 tunnista 250 tuntiin, myös auton arvo puolittuu. Marxilaisen arvolain mukaan tavaran vaihtoarvo eli hinta määräytyy täydellisesti kilpailuilla markkinoilla vain niiden arvoa vastaavaksi eli auton hinta olisi vain puolet edellisestä hinnasta. Tavaran käyttöarvolla ei ole merkitystä arvon määräytymisen kannalta, koska kukaan tuottajista ei voi pyytää muita korkeampaa hintaa tuotteistaan. Niinpä DDR:ssa määrättyjä hintoja eivät ohjanneet markkinat, vaan tuotantoon käytetty työaika. Mutta vaikeaa on ymmärtää sosialistista hinnanmuodostusta tämänkään selostuksen pohjalta. Kimmon kertoma dumppaus ulkomaille oli valtion olemassaolon ehto. Silloin tavaran arvo ei merkinnyt niinkään vaan se, että vastikkeeksi viennistä saatiin länsivaluuttaa. Dumppaus johti siihen, ettei tavaraa riittänyt kotimarkkinoille omien kansalaisten käyttöön. |
|
| 24.11.2013 20:49 | Martin Hillebard: | Just niin, kieltomerkki. Kuorma-auton kuski: - Apua! sillan ajoaukko on vain 3.9 metriä korkea ja meidän väärinkuormattu lasti vähintään 4.5. Mitä nyt teemme! Kuorma-auton apumies: - Yhtään miliisiä ei ole näkyvissä! anna mennä kaasu pohjaan! |
|
| 28.11.2013 18:42 | Kimmo T. Lumirae: | Silmäilin tuota aihetta Dacia DDR:ssä wikipediasta ja sieltä löytyi tieto, jonka mukaan Daciaa vietiin DDR:ään 1970-luvulla, ja auto herätti aluksi myönteistä huomiota etuvetoisena ja nelitahtisena autona. Laatu oli kuitenkin niin masentavan huono (siis jopa DDR:ssä!!!), kuten tietysti romanialaisesta tuotteesti voisi kuvitellakin, että menekki tyrehtyi ja 1980-luvulla Daciaa vietiin DDR:ään vain satunnaisesti. Mutta on sen aika huono pitänyt olla... | |
| 19.03.2018 00:29 | Esa J. Rintamäki: | Kuriositeettinä mainittakoon mielipide, jonka mukaan harppisaksalaiset saivat sosialismin melkein toimimaan... |