28.02.1988 / Brandenburg, Itä-Saksa
28.02.1988 Höyryjä
Kommentit
| 22.11.2013 13:21 | Heikki Jalonen: | Ai-ai tätä niin kauniin sävykästä itäistä arkea... Kylmät veturit ja kylmä realismi. Ainoat väriläiskät koko kuvassa ovat niin sopivan DDR-henkisesti kielto- tai varoitusmerkkejä: "Kielletty ajosuunta" ja "Varokaa Korkeajännite." Vertauskuvallisesti ne kuvaavat hämmästyttävän osuvasti koko maan tukkoista tunnelmaa. Viihtyisää ja kutsuvaa kuin Honeckerin syntymäpäivillä... Siinä on joku muita tasa-arvoisempi toveri saanut jonotettua peräti Wartburgin ajokikseen. Väri tietenkin Sandbeige, ettei vain menisi liikaa ilohulluttelun puolelle. Taaemman veturin vasemmalta puolelta puolestaan näkyy jotain kiinnostavaa: olisiko se peräti Dacia 12 eli Romaniassa lisenssillä tuotettu Renault 12-malli? Tuotiinko niitä "yleisesti" saatavaksi DDR:ään? Vaikka ystävällismielisestä maasta olivatkin, niin itäisen Saksan autojen maahantuontipolitiikkaa ei koskaan voinut kovin vastaanottavaiseksi kehua. Jonotusaika oli varmaan pidempi kuin kahden Trabantin vastaava. Tai sitten auton hankkijalla piti olla tarpeeksi "vahvat paperit". Joka tapauksessa, auton on täytynyt olla haltijalleen/omistajalleen melkoinen ylpeydenaihe - ihan aidosti ripeäkulkuisena autona Dacia 12 oli varmasti koko kaupungin nopein auto, siinä kisassa ei Warrella eikä Trabilla ollut kummoista jakoa. Vaan mitäpä muita olisi rinnalle ollut lähdössäkään... Merkkinä Daciaa pidettiin jo kuolleiden kirjoissa olevana mutta se uutinen osoittautui ennenaikaiseksi. Tämän päivän realimismia tiukasti myös Suomessa. Mallit ovat toki jo aivan toiselta ajalta. |
|
| 22.11.2013 18:29 | Kimmo T. Lumirae: | Hauskasti tuumailtu, Heikki. Minulla on samantapainen käsitys Daciasta ja DDR:stä, on ollut varmasti samalla tavalla ylpeyden aihe kuin Bemari Yhdysvalloissa; harvinaisen laadukas ja miellyttävä auto tasaisen vähemmän arvostettujen joukossa. | |
| 23.11.2013 16:39 | Oskari Kvist: | Nykyiset Daciat ovat kyllä täyttä kuraa. Kahvat jäävät veivaajan käteen ym. No, autoverollisissa Suomi-hinnoissahan se näkyy. | |
| 24.11.2013 17:40 | Martin Hillebard: | Baureihe 52 - saksalainen sotaveturi. Näitä alettiin valmistaa vuonna 1942 ja konstruktio oli muihin samankokoisiin verrattuna yksinkertaisempi jolloin vetureita mm. voitiin rakentaa nopeammassa tahdissa. Valmistus jatkui vielä II maailmansodan jälkeenkin, tarkoitus oli tuottaa 15 000 yksilöä mutta vuoden 1950 tienoilla, kun valmistus lopetettiin, tuotantoluvuksi jäi runsaat seitsemäntuhatta. Saksan hävittyä sodan, vetureita jäi runsaasti eri puolille ex-sotatoimialueita ja eri maitten rautatiet omivatkin niitä sitten käyttöönsä, jopa Neuvostoliitto jossa vetureitten raideväli muutettiin keskieurooppalaisesta siihen viiteen jalkaan eli 1524 mm. DDR:n "Deutsche Reichsbahn" osti neukuilta "takaisin" 200 veturia ja uudelleenrakensi ne luokaksi 52.8. Kuvan esittämä kone on epäilemättä yksi tätä erää, numerona on 52 8156-3. Vetureitten arkikäyttö päättyi aikanaan, mutta niitä kuuluu säilyneen aika paljon ja useammassa maassa. (Käyttäjä muokannut 24.11.13 17:42) |
|
| 24.11.2013 20:11 | Kimmo T. Lumirae: | Veturista jätettiin monia yksityiskohtia pois, jotta se olisi halvempi valmistaa mutta tuo allastenderi on ollut aikaansa edellä: se on ensinnäkin itsekantava eli puskinpalkit ja telit kiinnittyvät suoraan allasrakenteeseen ilman, että ammeen alla on minkäänlaista erillistä runkoa ja toisekseen: oliko tuo peräti hitsattua rakennetta? MRY:n syysretkellä 1992 Karjalassa junaamme veti osan ajasta BR 52 (mikä lie olikaan neuvostovenäläiseltä merkinnältään). Siinä oli historian siipien havinaa monellakin lailla. (Käyttäjä muokannut 24.11.13 20:13) |
|
| 24.11.2013 20:36 | Martin Hillebard: | Niin ja meitä lähinnä olevat yksilöt ovat Haapamäellä, ja Haapsalussa. Vai onko Pietarissakin ... siellähän kuuluu olevan yksi myös höyryvetureita edelleen majoittava varikko. Jopa poikkeustapauksissa hyöty-käyttöön...? | |
| 25.11.2013 18:05 | Carl Henning: | Baureihe 52:n neuvostotunnus on TE- (tietysti se 3:n näköinen venäläinen E, jota tämä tumpelo ei osaa tehdä). Lähde: Beier-Slezak: Lokomotiv-Schicksale 1938-1955. | |
| 25.11.2013 18:10 | Toni Lassila: | 3:n näköinen on z. 'Euronmerkki väärinpäin' on e. Tavallisen e:n näköinen on taas je. (Käyttäjä muokannut 25.11.13 18:17) |
|
| 25.11.2013 18:26 | Teemu Tuomisto: | Tarkennetaan vielä, että merkki "Э э" on niinsanottu taka-e, joka äännetään kurkusta. Näin on minulle venäjäntunnilla opetettu. :) (Käyttäjä muokannut 25.11.13 18:27) |
|
| 26.11.2013 11:16 | Carl Henning: | Ee kuin ee. Kiitos tarkennuksesta, en vieläkään osaa sitä oikeata, kääntö-€tä tehdä. :-)) | |
| 03.12.2013 13:23 | Sami Hiltunen: | Mobilistista luettua: Renault (ja Dacia) 12:ssa moottori oli kuulemma sijoitettu etuakselin etupuolelle, josta johtuen auton perä oli tavattoman kevyt. Loppuaikoina Suomeen tuotiin Renaultin sijasta Daciaa. | |
| 03.12.2013 15:44 | Jarkko Korhonen: | Mulle on täysin uusi tieto, että Suomeenkin tuli Daciaa! Mielenkiintoista. Auto on mulle hyvin tuttu lapsuuden matkoilta mm. Bulgariasta ja Romaniasta 80-90-l taitteista. Suomessa R12 ei ihan tavallisin Rellu ollut. En muista Suomessa nähneeni yhtään R12-pohjaista Daciaa. Mallihan on kuin hoikka versio Saab 99:stä. |