28.02.1988 / Brandenburg, Itä-Saksa
28.02.1988 Siipiopastin ja kunnon savupilvi höyryveturista
Kommentit
| 22.11.2013 06:50 | Kari Haapakangas: | On siinä aika reilusti opastinta. Löytyisikö keneltäkään lyhyt tiivistelmä mitä nuo kaikki siivet, valot ja kyltit oikein tarkoittavat. | |
| 22.11.2013 13:27 | Timo Keski-Petäjä: | Wikistä löytyy jotain yleistä tietoa siipiopastimista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Siipiopastin | |
| 22.11.2013 14:07 | Topi Lajunen: | Ja tältä sivustolta vaikka sun mitä saksalaisista opastinjärjestelmistä: http://www.sh1.org/eisenbahn/s.htm Pääopastin näyttää seis, päiväopasteena yksi vaakasuora varsi, yöopasteena yksi punainen valo. Ylemmän siiven noustessa 45° yläviistoon, se tarkoittaa aja (vihreä valo). Alempi varsi kellahtaa tarvittaessa myös 45° kulmaan, jolloin se yhdessä ylemmän siiven vastaavan kulman kanssa tarkoittaa "aja sn 40". Yöopasteena alemmassa siivessä on tällöin keltainen valo. Opasteet ovat hyvin pitkälti samat kuin Suomessa, ja yöopasteet ovat sitä edelleen. Varressa olevat pienet valkoiset valot diagonaalisesti tarkottavat käsittääkseni lupaa ohittaa punainen pääopastin, käytetään vaihtotyössä, jollainen kuvassa lienee on käynnössä. Oikean puolen matalampi tolppa on esiopastin, joka näyttää "odota seis". Päiväopasteena pyöreä levy ja yöopasteena kaksi keltaista viistossa. Jälleen sama kuin Suomessa. "odota aja" näytetään vaihtamalla valot vihreiksi ja samalla levy kellahtaa selälleen reuna kohti katsojaa - häviten käytännössä kokonaan näkyvistä. Tällä opastimella ei ole näemmä tarvetta näyttää opastetta "aja sn 40", sitä varten varressa olisi lisävarsi, joka kellahtaisi 45° kulmaan. Yöopasteena olisi tällöinkin Suomesta tuttu vihreä ja keltainen viistossa. Näistä opastimista kehitettiin sitten vastaava valo-opastinjärjestelmä, joka käytti päivälläkin tämän järjestelmän yöopasteita. Ja tämä sitten kopioitiin käytännössä yksi yhteen Suomeen vuosikymmeniä myöhemmin. |
|
| 22.11.2013 14:17 | Topi Lajunen: | Ja niin kylteistä: opastimien tyyppi osoitetaan erillisillä kylteillä. Pääopastin merkitään pääopastimeksi tuolla varressa olevalla pitkällä puna-valko-puna-kyltillä, joka osittain häviää muun sälän alle. Esiopastimen merkki on tuo suorakulmainen X-levy esiopastimen juurella. Koska ollaan Itä-Saksassa ja X:n keskellä on ympyrä, tarkoittaa se normaalia lyhyempää matkaa esiopastimen tarkoittamalle pääopastimelle. | |
| 22.11.2013 15:31 | Martin Hillebard: | Pienoisrautatie-valmistaja Märklinillä oli 1960-luvulla valikoimassaan raiteiston ja liikkuvan kaluston lisäksi eri varusteita mm. opastimia. Kuvassa näkyvät ovat kuin suoraan kataloogin sivuilta "Hauptsignal" ja "Vorsignal". En suurin surminkaan muista, toimiko siihen aikaan mikään järjestelmä automaattisesti. Firma myi rasioita "die Pulte" joiden avulla napista painamalla oli mahdollista esim. kääntää vaihde - sähkömekaanisella releellä. Elektroonisia ohjausjärjestelmiä nykyisessä mielessä ei ollut olemassakaan - tai ehkä jossakin kokeiluasteella. |
|
| 22.11.2013 15:51 | Juha Kutvonen: | Tosin Märklinin tuotteiden esikuvat olivat länsi-saksalaista mallia, jotka hieman poikkesivat näistä DR:n opastimista. Vielä suuremmat erot idän ja lännen välillä olivat valo-opastimissa. | |
| 22.11.2013 16:23 | Martin Hillebard: | Pitää paikkansa: Märklinin pienoisrautatiemiljöö kuvasi senaikaisen Bundesrepublik'in vastaavaa mittakaavassa 1:87. Itä-Saksasta, kuten muistakin Neuvostoliiton etupiirin maista, näki rautatieaiheisia kuvia harvoin jos koskaan. Eipä niitä satunnaiset turistit oikeastaan saaneetkaan kuvata. Mikä järjestelmä. Jossa tavallinen höyryveturikin oli olevinaan strateeginen kohde. Nyt näkee kaiken satelliittien google street mappien ym. välityksellä. Ha! |
|
| 22.11.2013 16:51 | Kari Haapakangas: | No siinäpä tulikin haluamani selitys. Lukuunottamatta tuota Fo-kaappia(?) Aavistuksen sekava kuitenkin mielestäni. Siis tuo opastin, ei selitys. (Käyttäjä muokannut 22.11.13 16:52) |
|
| 22.11.2013 18:13 | Tuukka Ryyppö: | Artikkeli http://de.wikipedia.org/wiki/Liste_von_Abk%C3%BCrzungen_im_Eisenbahnwesen kertoo tällaista: "Fo Fernsprechbahnhofsverbindung". Eli "Kaukopuheasemayhteys", eli suomeksi kai "Puhelin". | |
| 22.11.2013 18:21 | Kimmo T. Lumirae: | Martin: Märklinillä oli jo 1950-luvulta lähtien raideosia, joihin oli rakennettu joko junan kulkusuunnan tunnistava kytkin, jonka kärjet sulkeutuivat veturin pohjassa olevan suksilaahaimen ylittäessä ko. raideosan, sekä kosketinraideosa, joka mahdollisti raidevirtapiirin muodostamisen ts. kun kosketinraideosan alueella oli yksikin kaluston akseli, joka tietenkin Märklinissä oli aina täysmetallinen, kosketinraideosaan kytketty laite, esim. tasoristeys, pysyi aktivoituneena. Näillä kahdella raideosatyypillä voitiin toteuttaa melkein minkälainen automatiikka hyvänsä, koska kaikkein halvimpia opastimia lukuun ottamatta kaikissa Märklinin opastimissa oli oma relekäyttönsä, jossa oli kärjet sekä raiteen että ajolangan virran katkaisemiseksi opastinta edeltävällä osuudella, ja näin voitiin juna automaattisesti pysäyttää opastimen eteen. Ja ellei tämä riittänyt, oli erikseen saatavissa ns. yleiskaukokytkin eli bistabiili rele, jolla voitiin toteuttaa lisää kytkentöjä. Tavallisia, vetokäämillä varustettuja releitä eivät ainakaan saksalaiset pienoisrautatievalmistajat tuolloin käyttäneet. Märklinin 1960-luvun luetteloissa oli muuten asiaa koskea sitkeä käännösvirhe: kun alkuperäisteksti kuului "Signalen mit Zugbeeinflussung" eli opastimet-joissa-junavaikutus, oli se käännetty suomeksi "Junan ohjaamat opastimet" eli suomitekstin mukaan juna ohjaa näiden opastinten toimintaa. Totta toinen puoli; näinhän tämä automatiikka oli tosiaan järjestettävissä, mutta alkuperäisteksti tarkoitti nimenomaan "junan kulkuun vaikuttavat opastimet" eli niissä oli mainitsemani mahdollisuus junan automaattiseen pysäyttämiseen opastimen eteen. Ja tosiaan erikseen oli saatavilla Martinin mainitsema kauko-ohjain Stellpult 7072, jonka painikkeilla saattoi muuttaa vaihteiden ja opastinten asentoa sähköimpulssein. Vielä erikseen oli kauko-ohjain, jolla saattoi katkaista virran tietyiltä raiteilta tai edelleen kytkeä virran esim. valaistukseen. Märklin oli ensimmäinen pienoisrautatievalmistaja, joka myi täydellistä järjestelmää, johon kuului myös ajolangat, opastimet, valaisimet, kääntöpöytä talleineen ja jopa sähkötoiminen nosturi ja kaikki toimivat osana samaa pienoisrautatietä. |
|
| 22.11.2013 20:52 | Martin Hillebard: | Kimmo, nyt alkavat yksityiskohdat hiljalleen palata mieleeni. Niinkuin myös se tosiseikka, että nk rikkaitten perheiden pojilla oli mahdolisuus kaikenlaiseen. Märklinin suuressa tuotevalikoimassa, oli mahdollisuuksia sekä "folkkari" että "rolls-royce" -tasolle. Eipä meillä useimmilla 1960 -luvun tulevaisuuden toivoilla mahdollisuuksia ollut, esittää "vaatimuksia". Tämän päivän todellisuus on toinen. En silti mihinkään hintaan, vaihtaisi pois lapsuuttani heidän kanssaan. |
|
| 22.11.2013 21:19 | Stanislav Voronin: | Ah! What a photoset! Great! Thank you! |