05.01.2013 / Kälviä

05.01.2013 Pitkällä valotusajalla otettu kuva Kälviän asemalla junasta IC 55, matkalla pohjoiseen.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Kälviä (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Maria Akolahti
Lisätty: 03.12.2013 12:13

Junatyyppi
IC: 55

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

03.12.2013 12:15	Maria Akolahti:	Ensimmäisiä kokeilukuvia junista. Hyvä pakkaskeli, kun taas tulee, niin täytyy ottaa uusia "taiteellisia" näkemyksiä junista.
04.12.2013 14:38	Niila Heikkilä:	Hieno tutkielma. Minä pohdin aikoinaan tätä vaikeaa aihetta, valokaaren kuvaamista, miten sen saisi parhaiten ikuistettua. Otin lukuisia ja taas lukuisia testikuvia kunnes totesin että valokaarikuva pitää ottaa takaa, tai takaviistosta junan kulkusuuntaan nähden. Tällöin veturin kirkkaat valot eivät pääse polttamaan kuvaa puhki. Tarkennus kannattaa tehdä jo ennen junan tuloa valmiiksi, varmin piste missä itse valokaari näkyy tarkkana on sähkörataorsi, jonka läheltä virroitin varmasti kulkee. Pimeässä tarkennuksen lukitsemiseen voi käyttää taskulamppua jolla valaisee ortta samalla kun tarkentaa kameran. Sitten valo pois ja odottelemaan, ja laukaisee kameran valottamaan vasta muutamaa sekuntia ennen junan tuloa, ja jatkaa valotusta vielä jonkin aikaa junan jo mentyä. Tällöin saa mukaan hieman muutakin maisemaa. Kuvauspaikka kannattaa myös valita siten että veturissa on suurella todennäköisyydellä myös tehoja päällä, eli kun se ottaa virtaa langasta eikä vain rullaa alamäkeen. Tällöin valokaari palaa varmimmin. Jokin mäki tai nopeusrajoituksen päättymisen jälkeinen paikka on paras, kuitenkin sellainen että junalla on vauhtia vähintään 80km/h muttei kuitenkaan paljoa yli satasta jolloin vaihtovirran taajuudella välkehtivä valokaari alkaa helposti karkaamaan kameran kuva-alan kannalta aavistuksen liian lyhyiksi välähdyksiksi. Tavarajuna tai hidas yöpikuri siis saattaa täyttää helpoiten nämä kriteerit. Sitten, yllättävää kyllä, paikka missä puut reunustavat vähänkin rataa on optimaalisempi kuin avoin peltoaukea. Kosteutta härmistyy, eli kuuraa kertyy lankaan selvästi enemmän metsätaipaleilla. Avoimella paikalla oleva korkea silta on huonoin valokaarikuvauspaikka. Tässä pieni empiirinen tutkimus parhaasta valokaaresta. (Käyttäjä muokannut 04.12.13 14:50)
04.12.2013 15:04	Topi Lajunen:	Takaa kuvaamista puoltaa sekin, että valokaari näkyy taakse kirkkaammin, sillä virroitin ei tällöin peitä kaarta.
04.12.2013 18:06	Kimmo T. Lumirae:	Kerrassaan hieno. Pakkasrautatietaidetta!
14.05.2022 19:45	Timo Salo:	Hieno kuva sattumana, vaihtosähköö näyttäs olevan... :-)

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!