12.01.2014 / Tampere asema

12.01.2014 Talvi ja P 270 saapui Tampereelle.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Misa Lammio
Lisätty: 12.01.2014 11:12
Junatyyppi
P: 270
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

12.01.2014 11:47 Roope Prusila: Saapui Helsinkiin noin 2h 23min aikataulusta myöhässä. Sen Tornio-Kemi välin 35km/h matelun vuoksi oli yöllä pahimmillaan 3h 20min myöhässä.
12.01.2014 12:38 Lari Nylund: Virallinen syy oli "sääolosuhteet". Junasta tiedot kertoivat lumeen jumittumisesta Tornio-Itäisellä.
12.01.2014 15:05 Harri Junttila: Itse "mateluun" syyksi veikkaan että 2x Dv12 pari on avustanut junaa hinaamalla sen Tornio itäiseltä Kemiin. Harmi että en muistanut kysyä siitä :)
12.01.2014 15:49 Roope Prusila: No mutta eikös Dv12 huippunopeus ole 125km/h niin miksi pitää 35km/h ajaa? Ja onhan se 35 junilla aika matelua
12.01.2014 17:16 Kimmo T. Lumirae: Roope; ehkä tiedätkin, että rautatiellä liikkuminen voidaan jakaa ainakin kahteen eri liikkumistapaan: liikkuminen vaihtotyönä ja liikkuminen junana. Jälkimmäinen vaatii junan numeron, aikataulun tietoineen ja JKV:n käytön tietoineen ja muutamia muita juttuja. Vaihtotyö on vapaampaa eikä siinä tarvita esim. JKV:tä; edelleen, junana ei voi pääsääntöisesti liikkua takaperin ja tästä pääsenkin tähän veikkaukseen: jos Dv-pari on avustanut junaa 270 työntämällä, se ei ole voinut liikkua kovempaa kuin 35 km/h, joka on vaihtotyön suurin nopeus (joo, sn 50 tietyin, aika kovin, reunaehdoin). Ja vaikka Dv-pari olisi avustanutkin ko. junaa vetämällä, siinä on saattanut olla syitä, miksi liikkumista ei ole voitu tehdä junana, vaan vaihtotyönä, ja taas sn 35.

Tämä on tällaista arvailua, kun ei itse ollut paikan päällä seuraamassa tilannetta. Mutta ainakin nämä tekijät saattavat vaikuttaa asiaan.
12.01.2014 18:09 Roope Prusila: Okei. Kiitos tiedosta.
12.01.2014 18:28 Juha Mäkinen: Mikäli on kyse avustamisesta niin kyseessä aina vaihtotyö, junana liikennöinnin sääntöjä silloin ei voi soveltaa.
12.01.2014 19:00 Kimmo T. Lumirae: Ei kestä, Roope :o}

Näin on tosiaan silloin, jos se on katsottu avustamiseksi, ja tässä on tehty näin. Jossain tilanteessa junaanhan voidaan lisätä vetureita nokkaan ja jatkaa matkaa junana, mutta avustaminen on aina vaihtotyösääntöjen mukaista.
(Käyttäjä muokannut 12.01.14 19:02)
12.01.2014 19:16 Harri Junttila: Mitään varmuutta ei ole että Dv12 pari olisi avustanut junaa, mutta oletan että näin olisi tapahtunut koska junahan ei ole päässyt omin voimin enään Tornio-itäiseltä liikkeelle ja Kemissä ei yleensä ole ylimääräistä Dr16 veturia, joten siinä mielessä oletan että 2x Dv12 olisi avustanut junaa.
12.01.2014 20:15 Roope Prusila: Ei liity tähän mutta vaihtotyön aikanahan ei saisi olla matkustajat junassa, mutta pari kuukautta sitten Turun satamasta tuli Turun asemalle juna vaihtotyönä matkustajat kyydissä. Toki ymmärtää tässä tilanteessa että matkustajat kyydissä kun juna avustetaan pois "ahdingosta"
13.01.2014 23:14 Tuomas Korhonen: Kyllä vaihtotyön aikana saa olla matkustajat kyydissä, ei sitä ole kielletty. Jos vaihtotyö ylettää liikennepaikalta toiselle (en nyt muista tarkkaa sanamuotoa) saa vaihtotyön suorittaa matkustajien kanssa vain vikatilanteessa kaluston ja matkustajien siirtämiseksi sopivampaan paikkaan.
13.01.2014 23:22 Panu Breilin: Nyt vuodenvaihteesta alkaen vaihtotyötä matkustajat kyydissä liikennepaikalta toiselle ulottuvana saa tehdä myös silloin, kun em. rataosalla liikennöinti junana ei onnistu.

Lisäksi Turku asema ja Turku satama ovat samaa osiin jaettua liikennepaikkaa, joten niiden välillä vaihtotyö matkustajat kyydissä on joka tapauksessa sallittu.
14.01.2014 18:56 Niila Heikkilä: Yksinkertaistettuna asian voisi kai ilmaista myös niin että matkustajia kuljetettaessa pitää liikkua ehjällä junalla radan turvalaitteiden ja liikenteenohjauksen suojaamana niillä rataosilla kuin se vain on mahdollista. Säännösten väljennyttyä harvalla matkustajia kuljettavalla kiskokulkineella tosin taitaa edes olla tarvetta liikkua linjalla pidempiä matkoja vaihtotyönä, kun junanakin pääsee ja vieläpä kahdeksaakymppiä. Saa toki edelleen ajaa junanakin kolmeaviittä jos siihen jotain erillistä tarvetta on. Jos mietitään missä voisi sitten museojunalla tulla tarve liikkua matkustajien kanssa vaihtotyönä liikennepaikalta toiselle, on hieman hankala keksiä, mutta jos kumminkin jatketaan keksimistä, ja jätetään äkilliset vikatilanteet pois, niin olisiko osuus jossa juna sahaa kahden hyvin lähellä toisiaan olevan liikennepaikan väliä vaikkapa kuvaukseen tms. liittyen. Silloin junayksikkö täytyy joka liikkeen yhteydessä joko tyhjentää kokonaan, tai junalla olla junanumero jokaiselle erilliselle ajosuunnalle. Varmaan joku keksii muitakin syitä, mutta melko kaukaa saanee ilmeisesti hakea todellisia tarpeita?
(Käyttäjä muokannut 14.01.14 19:02)
15.01.2014 08:31 Teppo Niemi: Niilalle voisi vastata, että sellaisilla radoilla, joissa Liikenneviraston rataverkon kuvauksen ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut​/pdf3/lv_2013-05_rataverkon_kuvaus_web.p​df ) mukaan liikennöinti on sallittu vain vaihtotyönä: Tällaisia ratoja ovat mm Lohja - Lohjanjärvi, Uusikaupunki - Hangonsaari, Pietarsaari - Alholma, Lappeenranta - Mustolan satama, Lieksa - Pankakoski, Vuokatti - Lahnaslampi, Otava - Otavan satama, Suonenjoki - Iisvesi, Murtomäki - Otanmäki, Kajaani - Lamminniemi, Sysmäjärvi - Vuonos, Jämsä - Kaipola, Kemi - Ajos, Tornio asema - Röyttä.
Ja kun katsoo listaa, niin tarvehan olisi vaikkapa Kaipolaan paperitehtaan tilausjuna, jonka operaattorina voi olla niin jokin museoliikennöitsijä kuin VR-yhtymä Oykin. Vaikkapa henkilökunnan matka messuissuille omalla junalla.
15.01.2014 19:39 Niila Heikkilä: Tarkoitin tuossa ylempänä siis sitä, että niillä radoilla missä (museojuna) voi liikkua junana, lienee melko vähän tarvetta liikkua vaihtotyönä. Nuo listatut radat ovat niitä joilla näinä muutamina välivuosina ei ole voinut liikkua matkustajien kanssa, mutta jälleen voi. Itse asiassa ihan hyvä että niitä on tuossa listattunakin esimerkkinä. Mitenkähän mahtaa tulevaisuudessa olla Kemijärvi-Isokylä -välin tilanne? Voisi kuvitella että radan sähköistyksen yhteydessä myös Isokylään tarvittaneen jonkinlaisia turvalaitteita ja muutoksia jotta puujuna pääsee lähtemään suoraan sellutehtaalta kohti Kemiä. Sikälimikäli Kemijärven kolmioraide rakentuu uusiksi. Näin ainakin oletettavissa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!