??.??.1913 / Lapuanjoki
??.??.1913 TVH:lla oli ainakin vuosina 1911-1917 kaksi veturia töissä Lapuanjoen perkaustyömaalla. Kuva ei ole kovin hyvä veturia ajatellen, mutta tekisi mieli väittää, että kuvassa on yksi TVH:n kolmesta Bagnall-veturista. EDIT. Kuvausvuosi on 1913 (oli väärin) ja veturi on Tampellan valmistetta eikä Bagnallin. Lue lisää kommenteista!
Kommentit
| 30.01.2014 21:02 | Ville Hautamäki: | Oi, mikä kuva! | |
| 30.01.2014 21:55 | Ilkka Hovi: | Tie- ja Vesirakennusten ylihallitus (myöh TVH) käytti vesirakennuksilla 600 mm raiteita. Lapuan joen perkauksilla oli käytössä 2 ja 3 (vaihteli vuosittain) Tampellan valmistamaa N tyypin 0-4-0ST veturia. Rautatierakennuksilla käytettiin 750 mm kalustoa, jollaisia myös Bagnall-veturit olivat. Vuoden 1914 tieto onkin olemassa, tällöin oli käytössä 3 veturia, Tampella 172/1911, 173/1911 ja 187/1911. Numeroina oli 1,2 ja 3. |
|
| 30.01.2014 23:05 | Samppa Maunuksela: | Lapuanjoki kuuluu itselleni oleellisena maisemana lapsuusajan kesiin. Uteliaisuus siis vaivaa, missä päin kuva on otettu? | |
| 30.01.2014 23:24 | Ilkka Hovi: | Lisäsin keskustelupalstalle kohtaan KALUSTO, kahden sanoman verran Tampellan yksityisille valmistamia höyryvetureita. Tarvitaan täydentäviä tietoja. | |
| 30.01.2014 23:28 | Ilkka Hovi: | Jos kuva on otetu vuonna 1914 olivat kaikki 3 veturia perkaamassa Mattilankoskea Jepuan ja Alahärmän kunnissa. Jos kuva on otettu vuonna 1913 (mutta julkaistu vuonna 1914) oli kaksi veturia perkailemassa Kojolan karia ja Mattilankoskea Alahärmän kunnssa. |
|
| 30.01.2014 23:34 | Eljas Pölhö: | Non niin. Pieleen olisi mennyt, jos olisin väittänyt mitä mieleni teki. Olisi pitänyt suosiolla vilkaista Ilkan satulatankkiveturikirjasta, että mitä siellä Lapuanjoella oikein käytettiin, niin ei tarvitsisi täällä arvuutella. Siinä kirjassa on muuten niin paljon teknistä tietämystä (historian täytteeksi), että kuuluu kaikkien vanhasta tekniikasta kiinnostuneiden kirjahyllyyn. Ehdottomasti suositeltava teos. Ja heti korjasi minunkin kuvatekstiäni. Ja kuvan vuosikin meni pieleen. Se on 1913. Lapuanjoen perkausesta löytyy kuvia ja tekstiä ainakin julkaisuista XIX Suomen Virallinen tilasto: Tie- ja vesirakennukset. Vuosittain ilmestynyt. Pyydä lähintä kirjastoasi tekemään sinulle kaukolainauksen, mikäli niitä ei siellä ole. Tärkeimmät vuodet ovat 1910-1917. Vuonna 1913 perattiin Jungarån ja Kepon haarat ynnä 12,5 km pääjokea, Kepon saaresta ylöspäin. Siltä alueelta kuvakin ilmeisesti on. |
|
| 31.01.2014 07:44 | [Tunnus poistettu]: | Mitenkähän nuo veturit siirrettiin työmaalle? Painoa on kuitenkin mekoisesti viime vuosisadan alun kuljetuskalustolle. Juna tietysti kuljetti lähimmälle asemalle, mutta kuinka sieltä siirryttiin työkohteelle? | |
| 31.01.2014 11:14 | Ilkka Hovi: | Tampellan N-sarja oli pieniä killiäisiä. Tyhjäpaino 4.6 t ja pituus 3790 mm. Kattila irti ja muutenkin vaikka pyörät erilleen (yhden vetopyöräkerran painoarvio 0.2 t) joten talviaikaan rekikyydillä ja parilla hevosella kulki hyvin työmalle ja sieltä pois. | |
| 31.01.2014 18:25 | [Tunnus poistettu]: | No ne on killiäisiä tosiaan. Paljonkohan niissä on kattilan teholuku ja paljonko vetovoimaa koukussa? Vaunuissa ei vissiin jarruja ole vaan pysähtyminen on hoidettu veturilla. Millaiset jarrut niissä on? Katselin muutama aika sitten dokumenttia Kannaksen linnoittamisesta. Siinä panssariestekiviä siirrettiin junalla linnoitustyömaalla. Ei senkään junan vetäjä kovin suuri ollut mutta perässä oli aikamoinen kivillä kuormattu roikka. Ne kivet painavat sentään kolmisen tonnia kappale. | |
| 01.02.2014 14:02 | Ilkka Hovi: | Katso vaunut.org/keskustelut/kalusto/tampellan yksityisille... sieltä vastaus 2, jossa 600 mm veturien arvoja. Kyseessä vanha tyyppi N, uudempi tyyppimerkintä Aa10 . Merisuon rautatiellä Kannaksella oli entinen Ojakkala-Olkkala/Helsingi Kaupunki Satamarakennusosasto/ 0-6-0ST tyyppiä (I alaindeksi III), uutta tyyppiä Ca10. Junapainon voi suoralla radalla ajatella rillitielle, vastus 10 kg/t. Jos vetovoima on 715 kg, jolloin junapaino voisi olla 71 t. Vähennetään vaunujen paino = kuorman paino. Kaarteet ja nousut rajoittavat junapainoa. Veturissa oli käsijarru, vipu takaseinällä liikesuunta poikittain veturiin nähden. Hyvä tapa on laittaa junaan jarrullinen vaunu. Esim vanhan tyypin N veturit vetivät junia Saimaan kanavan laajennustyömaalla 1920-luvulla, junan koko oli 6 - 8 kuuppavaunua sisältäen yhden jarrullisen vaunun + jarrumiehen. |
|
| 01.02.2014 15:34 | [Tunnus poistettu]: | Kiitos Ilkka. Tuolta löytyikin teknillistä tietoa jota olen kaipaillut, myös Sotevalle tehdystä Pt4:sta. Tuo Pt4 on vissiin eniten Sotevalle valmistettu "vientituote" veturi? (Käyttäjä muokannut 07.05.14 17:55) |