02.02.2014 / Välillä Pohjankuru–Karjaa
02.02.2014 Edo edellä kulkevan IC2 960 poistuu juuri Bäljensin tunnelista ja saa kunnian olla päivän toinen kameran eteen eksynyt Edo
Kommentit
| 02.02.2014 22:33 | Jouni Hytönen: | Joskus muistan tämän tunnelin esiintyneen dokumenteissa myös nimellä Bäljars. Kumpikohan on oikein? | |
| 02.02.2014 22:41 | Jouni Hytönen: | Rataverkon kuvauksessa 1.1.2011 nimi on vielä Bäljars, 1.7.2011 se on muuttunut muotoon Bäljens. | |
| 03.02.2014 14:23 | Jimi Lappalainen: | Ks. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rhk_rantaradan_ratatunneleiden_verhousmateriaalivaihtoehtojen_selvitystyo.pdf Sivulla 6 on kartta tunneleista, ja Bäljens on yksi. Itsekin olen tämän aina tuntenut Bäljensina. | |
| 03.02.2014 15:26 | Teemu Peltonen: | Itse varastin nimen tunnelin suulla olleesta kyltistä. | |
| 03.02.2014 15:50 | Jimi Lappalainen: | Paljonkos siinä kyltissä sanotaan pituudeksi? | |
| 03.02.2014 18:42 | Teemu Peltonen: | 95m | |
| 03.02.2014 19:27 | Ari Palin: | Timo Louhikarin kirja "Matkaopas rautateille" vuodelta 1994 kertoo sivulla 109 tämän olevan Bäljarsin tunneli, ainakin silloin. Kyseisestä kirjasta olen tämän oppinut tuntemaan nimenomaan Bäljarsin tunnelina. Bäljens-nimeen muistelen törmänneeni jossain vasta jokin aika sitten. Kirjan mukaan tunneli alkaa kilometriltä 88,9, on pituudeltaan 295 m ja valmistui vuonna 1991. | |
| 03.02.2014 19:33 | Juhani Pirttilahti: | Joo itse muistan myös Bäljars nimen. Se on näköjään sitten vaihtunut. | |
| 03.02.2014 20:11 | Jouni Hytönen: | Täytyypä vähän selvitellä. | |
| 08.02.2014 19:14 | Jimi Lappalainen: | Myös Rautatieden verkkoselostus 2015 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2013-02_rautateiden_verkkoselostus_2015_web.pdf ) kertoo tunnelin nimen olevan Bäljens, ja pituudeksi 298 metriä. Löytyy liitteestä 11. | |
| 25.01.2015 14:14 | Mikko Nyman: | Tästä kuvasta tuli mieleen se, että Rantaradalla on edelleenkin pätkiä, joiden sn moottorijunilla on 200 km/h. Miksi vain moottorijunilla? Ratageometrian luulisi sallivan 200 km/h nopeuden myös veturijunille, mikäli tunnelirajoitukset jätetään tästä pois. Kääntäen niin, että onko Rantaradan paikoittaista sn:ää järkevää pitää (ja sitä kautta kunnossapitotasoa) 200 km/h:ssa, kun kerran Pendolinot eivät sträckalla enää aikataulunmukaisessa liikenteessä kulje? | |
| 25.01.2015 14:54 | Juhani Pirttilahti: | Rantaradan geometria ei salli veturijunille nopeutta 200 km/h. Kyseisen nopeuden käyttö on mahdollista vain kallistuvakorisella junalla, jossa kallistus on toiminnassa. Siellä ei käytännössä voi lainkaan nostaa veturijunien nopeutta yli 160 km/h. | |
| 25.01.2015 15:20 | Mikko Nyman: | Tämon selkee ja kiitokset Pirttikselle nopeasta (< 200 km/h) vastauksesta. Mutta miksi Rantarataa sitten pidetään edelleenkin 200 km/h -valmiudessa? | |
| 25.01.2015 15:20 | Topi Lajunen: | Kallistuisin(!) osittain sille kannalle, että Sm3:n maltillinen akselipaino on ainakin osatekijä sallimassa suurempaa sn:ää myös suorilla. Rataverkon kuvauksessa on listattu rataosien suurimmat sallitut nopeudet eri kalustolle - vastaavia rataosia on muitakin. | |
| 25.01.2015 15:42 | Juhani Pirttilahti: | Kyllä olen kuullut jotain sen suuntaista. Pendolino on merkittävästi kaksikerroksista veturijunaa kevyempi kulkine. |