22.02.2014 / Lielahti
22.02.2014 Pekkarisen risuvoimalaan matkalla olevat kivihiilivaunustot ovat ilmeisesti täyttäneet jo itäsuomalaiset ratapihat, kun täysiä vaunuja on tuotu jo Tampereellekin odottamaan. Taustalla savua puskee Lielahden maakaasuvoimala, jonne venäläinen maakaasu on virrannut tasaisemmin kuin hiilitoimitukset.
Kommentit
| 27.02.2014 10:58 | Jukka Pitkänen: | Täällä Mikkelissäkin seisonut kaksi letkaa tammikuusta lähtien. | |
| 27.02.2014 12:11 | Juhani Suntioinen: | Onkohan vaunuvuokra minkälainen?. | |
| 27.02.2014 12:53 | Simo Virtanen: | Jos tämä kaikki ylimääräinen järjestely menee VR-Transpointin piikkiin, niin voi olla hiilikuljetukset katkolla nykyisen sopimuksen päättyessä. | |
| 27.02.2014 15:00 | Mikko Mäntymäki: | Mitäpäs jos jollekkin Jyväskylän läheiselle liikennepaikalle rakennettaisiin hiilivarasto, ei vaunut seisoisi turhaan. | |
| 27.02.2014 22:22 | Martin Hillebard: | Anteeks' maalaisuuteni, Mikä on Pekkarisen risuvoimala? Meille tulee sähkö pääasiassa Fortumilta, ja varsinkin kaukolämpö. | |
| 27.02.2014 23:13 | Jouni Halinen: | Martin: Olisko se tämä täysin perseellensä mennyt Ns. voimalaitos, sinne tehtiin Ns. "keijukattilat" vaikka oikea tapa "polttaa" näitä risupuskia olisi ollut ns. "leijukattila" menetelmä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Keljonlahden_voimalaitos . Kaikkien näiden "keskisen Suomen" järjettömien (siltarummut ym.) suhmurointien takana on nai.. eikun pieni suuri mies nimeltä Mauri Pekkarinen. Laitos tarvitsee täydellä teholla toimiakseen 5 000 000 kuutiota risupuskia, siis 5 miljoonaa. Kattilan väärä rakenne kuitenkin estää tämän risupuskien polton kokoaikaisesti, nyt siellä ilmeisesti kokeillaan poltossa erillaisia "coctailleja" ja sen takia eri polttomateriaaleja (lantrinkeja)on varastoistu sinne sun tänne ympäri rataverkkoa, ja vähän muuallekkin. (Käyttäjä muokannut 28.02.14 00:58) |
|
| 28.02.2014 00:51 | Niila Heikkilä: | Mikolle voisi vastata että Keljonlahti ei polta hiiltä samaan tahtiin kuin Naistenlahden voimalaitos turvetta, jossa sitä meni junallinen ellei enemmänkin päivässä. Ei olisi siis järkeä tehdä välipurkua minnekään, koska juuri purkamisen hitaus on se joka aiheuttaa ruuhkaa, ei junakuljetukset. Osa tilatusta hiilestä toimii myös polttoaineen huoltovarmuusvarastona Keljonlahden hiilikentällä, siksi sitä on noin paljon. Keljonlahteenhan asennettiin kuljetinlaitteisto junapurkua ajatellen vuonna 2010, mutta vaununkaatolaitteisto taitaisi olla turhan kallis investointi kun puhutaan kuitenkin sesonkiluonteisista kuljetuksista eikä jatkuvasta junarallista. (Ehkä ei olisi ympäristön kannalta toivottavaakaan jos pelkkää hiiltä tulisi junilla ja palaisi kattilassa kaiken aikaa) Naistenlahden toiminta perustui sitävastoin jatkuviin turvependelijuniin. Keljonlahdessa näkisi mielellään vielä joskus junia jotka tuovat päivittäin puuta poltettavaksi. Kunhan vain kattila sen mahdollistaisi. | |
| 28.02.2014 11:21 | Kimmo T. Lumirae: | Naistenlahdesta puheen ollen, sinne meni kolme 1600 tonnin turvejunaa joka jumalan vuorokausi. Yhden 80-tonnisen Fat-vaunullisen, noin 52-55 tonnia turvetta, polttaminen kesti reilu 20 minuuttia ja välivarastoa ei ollut. Jos pakkasilla turvejuna oli pari tuntia myöhässä, alkoivat lämmitellä jo öljyä polttoaineeksi ja tarkastaa, että käyttöinsinöörin sytkä toimii tai tikkuja on, koska kohta siirrytään öljypolttoon... | |
| 28.02.2014 11:32 | Petri Nummijoki: | Fat-vaunut kulkivat usein vielä kovassa ylikuormassa. Muistelisin tilastoissakin olleen, että kuormatun Fat-vaunun keskipaino oli 85 tonnin pintaan, vaikka sallitussa maksimikuormassa olisi saanut painaa vain 80 t. | |
| 28.02.2014 12:48 | Mikko Mäntymäki: | Fat-vaunut kulkevat edelleen ylikuormassa jos hake on märkää, 20-vaunuinen juna+veturi 2086t listanmukaan juna saattoi painaa yli 3000t märän hakkeen takia. Isäni kertoi että kaksi kertaa piti jäähdytellä ajomoottoreita, ensimmäisen kerran jo viinikan TampereT välillä toisen kerran Peltolammin kohdalla koska virrat piti pitää 1200-1450A välillä että 1*Sr1:llä pääsi mäenpäälle. |