??.??.1967 / Pointe Noire-Brazzaville, Kongon tasavalta

??.??.1967 CF Congo Océan hankki Alsthomilta vuosina 1965-1967 kuusi 6-akselista dieselveturia, joiden ulkonäössä on jotain tuttua. Vetureiden numerot olivat CC201-CC206, moottori AGO V12 DSHR ja ilmoitettu teho 2400 hv. SKF:n vuoden 1972 laakeriesitekirjassa esiintyy CC203. SKF kiittää kaluston omistajia kuvista, joten tämä lienee rautatieyhtiöltä lähtöisin.

Kuva liittyy piirrokseen http://vaunut.org/kuva/41718

Kuvan tiedot
Kuvaaja: CFCO via SKF (Lisännyt: Eljas Pölhö)
Lisätty: 04.03.2014 23:52
Muu tunniste
Rautatieinfra: Silta
Sekalaiset: Kapearaiteinen
Sijainti: Linjalla
Ulkomaat

Kommentit

05.03.2014 09:09 Kari Haapakangas: Järeää puutavaraa kyydissä.
05.03.2014 10:36 Joni Lahti: Tässä ilmeisesti ajellaan 1,067 mm (3 ft 6 in) raideleveydellä.
05.03.2014 11:07 Eljas Pölhö: Silläpä hyvinkin. Radan rakentaminen aloitettiin 6.2.1921 ja koko matka 515 km Pointe Noire-Brazzaville avattiin 29.5.1934. 1970/80-luvuilla suuri osa radasta rakennettiin uudelleen mutkia oikaisten ja osittain uusi linjaus tehden. Vähän niinkuin Savon radalla. Sinne oli 1969-74 hankittu 10 3600 hv:n 8-akselista dieselveturia, numerot 4B301-4B310, pyörästö (B'B')'(B'B')' ja radan asettamat rajoitteet suuremmille junapainoille haluttiin poistaa. Myöhemmin 1970-80-luvuilla radalle tuli vielä isompi määrä 1800-2400 hv:n tehoisia dieseleitä Ranskasta ja USA:sta.
05.03.2014 22:47 Tero Korkeakoski: Mitäs näille vetureille nykyään kuuluu?
05.03.2014 23:29 Eljas Pölhö: Radan myöhempi kohtalo on kovin tyypillinen afrikkalsille valtioille. Se oli valtion eli ei-kenenkään oma ja kunnossapito sen mukaista. Tulot, mitä nyt sattui olemaan, taisivat päätyä pikemmin privaattitaskuihin kuin rautatien kassaan.


Vuoden 1997 sisällissodan jälkeen rautatie oli pois käytöstä kuutisen vuotta. Ranskalaiset veturit sitä tuskin kestivät. Radan avaamisen jälkeenkään maa ei ole ollut rautatieharrastajien suosiossa ja raportit ovat satunnaisia uutisia onnettomuuksista tai toiveista saada joku yksityinen firma operoimaan sillä. BBC raportoi viisi-kuusi vuotta sitten rautatien olevan aivan toivottoman huonossa kunnossa. Muutaman kerran on uutisoitu uusista kehitysavulla rakennettavista linjoista, mutta en tiedä onko niistä tullut mitään.


Tämä on uusin tieto minkä olen tallentanut ja veturi näyttää amerikkalaismalliselta. http://www.equatorialresources.com.au/di​splay/index/mayoko-infrastructure
06.03.2014 08:01 Mikko Otava: Extreme railways -sarjassa ajetaan vaihtelevalla menestyksellä Point Noiresta Brazzavilleen. Näyttäisi olevan rata toiminnassa. Sarjassa löytyy muitakin mielenkiintoisia rataosuuksia.

http://www.youtube.com/watch?v=2xrH6cuoX​n4
06.03.2014 09:50 Eljas Pölhö: Kiitos linkistä, näyttää olevan niin pitkä, että pystyn katsomaan vasta työpäivän päätyttyä. Alussa pelästyin, että eikö ne tiedä missä maassa ovat, mutta se olikin vasta ns. yleisjohdanto :)
06.03.2014 22:31 Martin Hillebard: Nyt joudun varmaankin syytteeseen rasismista, mutta nk. siirtomaa-ajan päätyttyä Afrikassa, ei nekrut ole yhtäkään infra-järjestelmää onnistuneet käynnissä pitämään. Osana syyhyn voi olla, että kun Eurooppalaiset vallat 1800 -luvun loppua kohti jakoivat maailman keskenään, niin se tapahtui täysin ilman huomioonottamista siitä keitä valloiteluilla alueilla asui.
Ainakin Ruotsin lehdistö jaoittelee eri "maiden" asukkaat "kongolaisiksi" "syyrialaiksi" jopa "länsi-markokkolaiksi" jolla ei ole mitään tekemistä alueitten alkuperäisen väestörakenteen kanssa. Kongon kehittynein provinssi oli 1960 -luvulla Katanga joka pyrki eroon paviaanivaltiosta.
Elämäntoverini Eva = journalisti oli siellä silloin. Ehkä viitsin jatkossa kirjoittaa, Jotakin hänen havainnoistaan.
07.03.2014 04:16 Topi Lajunen: Kun tarkoituksella käyttää kansanryhmistä nimityksiä, jotka selvän konsensuksen mukaan ymmärretään loukkaaviksi, niin on varsin aiheellista pelätä syytteitä.
07.03.2014 08:15 [Tunnus poistettu]: Fy fan, skäms Martin!
07.03.2014 09:09 Kari Haapakangas: Konsensuksessa on vain se ongelma, että vähitellen jokainen kansanryhmän nimitys tahtoo muuttua loukkaavaksi ja pitää taas keksiä uusi...
07.03.2014 11:33 Kimmo T. Lumirae: Kirjoita toki lisää tietoa, Martin. Samaa mietin tuossa mielessäni, että tuo on järjetöntä tuhlausta, että ensin rakennetaan radat ehkä kansainvälisenä yhteistyönä ja sitten ne päästetään rapistumaan käyttökelvottomiksi. Toki monissa maissa ovat sisällissodat ja niiden kaltaiset konfliktit tuhonneet infran. Ja siis: kannatan kehitysapua, ei tämä sitä vastaan ole.
07.03.2014 12:22 Eljas Pölhö: Jos aletaan kiertämään Afrikkaa, niin seuraavissa maissa rataverkko pilattiin 1970-80-luvuilla:
Ranskalainen Länsi-Afrikka:
Bénin (Dahomey)
Burkina Faso (Ylä-Volta)
Cameroun (Kamerun, säilyi keskimääräistä paremmin)
CAR (Keski-Afrikan tasavalta)
Côte d'Ivoire (Norsunluurannikko)
Guinea
Mali
Senegal

Muu länsi-Afrikka:
Ghana (ent. Kultarannikko)
Liberia
Nigeria
Sierra Leone
Togo

Kongon seutu:
Angola
Kongo (Brazzavillen Kongo)
Kongo (ent. Zaire)

Eteläinen Afrikka:
Madagascar (Malagasy; saari)
Malawi (Njassamaa)
Moçambique (Mosambik)
Zambia
Zimbabwe (vasta vuoden 1980 jälkeen)

Itä-Afrikka:
Eritrea
Etiopia (ja Djibouti)
Kenia (säilyi keskimääräistä paremmin)
Somalia (jo 1940-luvulla)
Sudan
Tansania
Uganda

Pohjois-Afrikka:
Ceuta
Libya (jo 1960-luvulla)
Melilla

Rautateistä on huolehdittu seuraavissa maissa:
Algeria
Botswana
Egypti
Etelä-Afrikka (South Africa)
Gabon
Marokko
Mauritania
Namibia
Swaziland (Svasimaa)
Tunisia

Rautateitä ei ole ollut (tai on ollut pieniä pätkiä ja teollisuusratoja):
Bioko (ent. Fernando Po; saari)
Burundi
Espanjan Guinea (mantereen alue)
Gambia
Guinea-Bissau
Ifni ja Rio de Oro
Lesotho
Niger
Ruanda (Rwanda)
São Tome (saari)
Tsad (Chad)
07.03.2014 20:37 Joni Lahti: Yhdyn Martinin näkemykseen Afrikan mantereen valtiollisen jaon ongelmallisuudesta. Lähtemättä liialti analysoimaan valtioiden etnisiä ongelmia, otan muutaman esimerkin valtioiden kielellisestä sirpaloitumisesta. Kongon tasavalta (Brazzavillen Kongo) 38 paikallista kieltä, Kongon Demokraattinen Tasavalta (Zaïre) 242 paikallista kieltä, Ghana 79 – 100 paikallista kieltä, Nigeria 510 – 521 paikallista kieltä. Lisäksi tulevat uskonnolliset jaot ja heimojaot. Kaikissa näissä joudutaan käyttämään entisten siirtomaaisäntien kieltä lingua francana.

Irvokkainta lienee entisen Zaïren historia, sillä se oli Belgian kuninkaan Leopold II:n henkilökohtainen nautinta-alue. Afrikassa on vain vähän samanlaisia kansallisvaltioiden piirteitä kuin Euroopassa. Indonesia on toisenlainen. Siellä on peräti 706 – 710 paikallista kieltä. Mutta siirtomaaisäntien kielet on sivuutettu ja tilalle luotiin keinotekoinen kieli bahasa indonesia, jota lähes kaikki 237 miljoonaa ihmistä ymmärtää. Kieli on luonut islamin lisäksi kansan yhteenkuuluvuutta. Olihan sielläkin kapinoita, tietenkin.

Afrikkalaisten valtioiden kompurointi yhteiskunnan rakenteiden ja infran ylläpitämisessä on jotenkin ymmärrettävissä. Kestihän Euroopankin teknis-tieteellinen kehitys yli koko pimeän keskiajan toista tuhatta vuotta noitia kirkon johdolla poltellessa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!